Milloin Suomi herää opettajien hätähuutoon?
Helsingin Sanomien hiljattainen haastattelu entisen opettajan kokemuksista pysäytti. Siinä kuvattiin karulla tavalla, miten uupuminen ajaa opettajia pois alalta ja miten vakavat ongelmat kouluissa voivat heijastua koko Suomen tulevaisuuteen. Tässä ei ole kyse yksittäisistä kokemuksista, vaan vastaavia viestejä kuulee jatkuvasti kentältä.
Oppimistulokset ovat laskussa, opettajien työkuorma kasvaa ja koulujen haasteet kasaantuvat. Samaan aikaan hyvinvointialueet sysäävät ennaltaehkäisevän opiskeluhuollon vastuuta koulujen harteille, vaikka se kuuluisi lain mukaan myös muiden ammattilaisten tehtäväksi. Tilanne on kestämätön.
Kun kohtaan opetusalan ammattilaisia, sama kysymys nousee esiin uudelleen ja uudelleen: milloin Suomi herää opettajien hätähuutoon?
Meillä ei ole varaa jäädä odottamaan, että ongelmat syvenevät ja muuttuvat entistä vaikeammiksi korjata. Olemme nähneet jo sosiaali- ja terveyspalveluissa, miten käy, kun ongelmien ratkaiseminen viivästyy. Koulutuksen kohdalla samaa virhettä ei saa toistaa.
Joka toinen perusopetuksen opettaja harkitsee alanvaihtoa. Tähän on vastattava konkreettisilla keinoilla. Opettajan päivän kunniaksi esittelemme kolme keinoa, joilla opettamisesta tehdään vähemmän uuvuttavaa.
1. Vaikka ongelmat tulisivat esiin kouluissa, niitä ei aina tarvitse ratkoa siellä
Vaikka monet lasten ja nuorten ongelmat näkyvät juuri koulussa, niiden ratkaiseminen ei voi jäädä opettajien harteille. Mielenterveysongelmat, keskittymisvaikeudet tai kouluväkivalta ovat osa laajempaa yhteiskunnallista ilmiötä, jossa myös sosiaali- ja terveyspalveluilla sekä perheillä on vastuunsa.
Vihreät haluavat:
- vahvistaa lapsiperheiden perustason palveluita, kuten neuvoloita ja perheneuvontaa, jotta tukea saa ajoissa
- käynnistää teinineuvolatoiminnan, joka auttaisi vanhempia tukemaan nuoria kasvuvuosina
- lisätä kouluissa moniammatillista tukea, kuten yhteisöpedagogeja, nuoriso-ohjaajia ja kuraattoreita
säätää oppilashuollolle henkilöstömitoitukset kaikilla koulutusasteilla - turvata lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen jatkuvuus – perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon
- varmistaa riittävät sairaalakoulupaikat ja Valteri-koulun toiminta vaikeimmin oireileville
2. Oppimista ei tueta ilman resursseja
Hallituksen oppimisen tuen uudistus on sinänsä tärkeä, mutta toteutus ilman riittäviä resursseja tekee siitä vajaatehoisen. Ilman osaajia ja rahaa hyvätkään uudistukset eivät kanna.
Siksi Vihreät vaativat:
- säädettävä laki opettajamitoituksesta, ryhmäkoista ja tukea tarvitsevien oppilaiden määrästä
- turvataan opettajien määrä ja perustetaan opettajarekisteri
- lisättävä erityisopettajakoulutuksen aloituspaikkoja, jotta osaajia riittää kasvaviin tarpeisiin
- palautettava rahoitus opettajien täydennyskoulutukseen
- vahvistettava erityispedagogiikan opintoja opettajien peruskoulutuksessa
Monissa luokissa opettajat kohtaavat myös haasteita monikielisten oppilaiden opetuksessa. Erityisesti vieraskielisten lasten määrä kasvaa nopeasti, ja siihen on vastattava ennakoivasti:
- valmistavan opetuksen kestoa on voitava tarvittaessa pidentää kahteen vuoteen
- S2-opettajien koulutuspaikkoja on lisättävä
- kaikille lapsille – myös turvapaikanhakijoille, paperittomille ja tilapäistä suojelua saaville – on turvattava oikeus varhaiskasvatukseen ja opetukseen
3. Opettajien on saatava keskittyä opettamiseen
Opettajat kertovat kuormittuvansa erityisesti niin sanotusta ”kakkostyöstä”: hallinnosta, suunnittelusta, viestinnästä ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Tämä kaikki on tärkeää, mutta se ei voi olla yksin opettajan vastuulla.
Opettajien jaksamista ja työn houkuttelevuutta on tuettava näin:
- nostetaan koulutuksen rahoitus kestävälle tasolle, huomioiden opettajien lisäksi myös koulunkäynninohjaajat ja muu tukihenkilöstö
- turvataan opettajien määrä ja perustetaan opettajarekisteri
- varmistetaan, että opettajilla on laadukkaat oppimateriaalit, sekä painetut että digitaaliset
- annetaan kouluille rauha toteuttaa uudistuksia kunnolla, ei kiirehditä uudistuksia ilman riittävää toimeenpanoon varattua aikaa ja tukea
- tarkastellaan oppimisen tuen uudistuksen toimivuutta ja käynnistetään tarvittaessa korjaussarja
- arvioidaan tekoälyn ja digitalisaation vaikutuksia opetukseen ja mahdollistetaan sekä perinteisten että sähköisten oppimismateriaalien rinnakkainen käyttö
- korjataan epäonnistuneet oppimisympäristöratkaisut ja puututaan sisäilmaongelmiin kertaluontoisella korjaustuella
Koulutus on investointi, ei kuluerä
Opettajat eivät kaipaa tyhjiä juhlapuheita vaan tekoja, jotka tukevat heidän työtään ja oppilaiden hyvinvointia. Jos nyt ummistamme silmämme, edessä on kallis kouluvelka.
Nyt on aika vastata opettajien hätähuutoon. Ei sitten, kun on jo liian myöhäistä.