Näissä EU-vaaleissa ratkaistaan poikkeuksellisen paljon

27.04.2019

Haluammeko, että EU puolustaa oikeusvaltiota, arvojaan ja kansalaisten oikeuksia, kun autoritääriset valtiot ottavat itselleen yhä enemmän tilaa ja pyyhkivät sivuun monenvälisen kansainvälisen järjestyksen? Että EU oikeasti ottaa johtoaseman maailmanlaajuisena vaikuttajana, jotta suuret globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja eriarvoisuus kyetään kohtaamaan?

Populistipuolueet, jotka kokoavat parhaillaan rintamaansa, haluaisivat palauttaa perinteiset arvot kunniaan. Ikävä kyllä, nuo sanat on kaapattu tarkoittamaan, että naisten täytyy taas tietää paikkansa, että perheitä on vain yhdenlaisia ja että ns. muunuskoiset uhkaavat yhteiskuntaamme.

Vihreät puolustavat johdonmukaisesti ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa, kun näitä saavutuksia haastetaan sisältä ja ulkoa.

Rajat ylittäviin haasteisiin voidaan vastata vain rajat ylittävällä yhteistyöllä. EU mahdollistaa myös pienelle Suomelle arvokkaan paikan maailman neuvottelupöydissä. Maailman suurimpana sisämarkkina-alueena EU voi luoda päätöksillään pohjaa maailmanlaajuisille säännöille.

 

Tapaan, jolla tuotamme ja kulutamme, tarvitaan iso muutos. Tuo vastuu muutoksesta ei voi kuitenkaan levätä yksittäisten ihmisten harteilla: rakenteiden on muututtava. YK:n kaikkien 17 kestävän kehityksen tavoitteen toimeenpano niin EU:n sisällä kuin ulkosuhteissakin on uusi alku, mahdollisuus kohtuuteen ja parempaan elämään, joka on toteuttava oikeudenmukaisesti, niin oman maamme kuin maailmankin huono-osaisia kohtaan.

Yksi merkki ajan välttämättömästä muutoksesta on komission entinenvarapuheenjohtaja Michel Barnierin, joka kirjoittaa, ettei kukaan enää voi ummistaa silmiään keskellämme olevalta ilmasto- ja ympäristötuholta. ”Paras aika toimia oli vuosia sitten, toiseksi paras aika on nyt.” Hän peräänkuuluttaa EU:lle kunnianhimoista ohjelmaa, joka on täsmälleen kuin Euroopan vihreiden jo vuosia sitten esiinnostamaan Green New Deal.

Komission puheenjohtajaksi pyrkivä Manfred Weber haluaa maailmanlaajuisen muovisopimuksen, Ranskan presidenrti Emmanuel Macron taas hiilidioksidille pohjahinnan. Uskotaan, että he tarkoittavat mitä sanovat ja tartutaan siihen,

 

Yksi syvällisemmän muutoksen merkki on EU:n vahva sitoutuminen kiertotalouteen. Olenkin ottanut omakseni Nuukan emännän kiertotalouden, josta saarnaan eri puolilla kierrätysmuovista valmistettua tiskiharjaa heilutellen. Noga on ruotsiksi tarkka, ei saita.

Kulutuksemme peittää jälkensä, joka voi olla orjatyötä malesialaisessa tehtaassa tai lapsityötä Länsi-Afrikan kaakaoviljelmällä. Maailma ei muutu ilman yksityisen sektorin panosta. Siksi perustin parlamenttiin poliittiset rajat ylittävän Vastuullisen yritystoiminnan työryhmän.

Vastuullisten yritysten on päästävä kilpailussa samalla viivalle epäreilujen pelurien kanssa. Se onnistuu vain, kun vastuullisuudesta tehdään sääntö. Eräs suomalainen pörssiyhtiön johtaja sanoi minulle jokin aika sitten, ettei olisi uskonut yritysten vielä alkavan vaatia säätelyä. Yleensä ne haluavat purkaa säätelyn.

Olemme hyvin lähellä sitä, että komission työohjelmaan saadaan myös Suomen Ykkösketjuun-kampanjan ajama laki yritysten huolellisuusvelvoitteesta. Tämä on oma Ykköstavoitteeni.

 

Alkuvuonna EU-tuomioistuin päätti minun ja kolmen muun vihreän mepin kanteen johdosta, että maailman eniten käytetyn torjunta-aineen, glyfosaatin, turvallisuusarviot tulee julkistaa, yleisen edun nimissä ja vastoin Monsanton ja muiden jättiyritysten kaupallisia etuja.

Tämä on yksi vastaus kysymykseen siitä, mitä parlamentissa voi oikein yksittäisenä meppinä tehdä: erittäin paljon. Neljän vihreän mepin työn seurauksena maailman suurin torjunta-ainevalmistaja avaa tutkimuksiaan julkisiksi.

 

Vihreä ryhmä on parlamentin yhtenäisin. Vihreät ovat tutkitusti Euroopan parlamentissa ryhmä, joka on tutkitusti kärjessä ilmastopolitiikassa, myös suomalaisten meppien joukossa. Emme ole vain puhuneet vaan myös äänestääneet kunnianhimoisten ilmastotoimien puolesta.

Vihreitä tarvitaan parlamentissa luomaan uskoa tulevaisuuteen. Mahdollisuuksiin eikä uhkiin, tasa-arvoon eikä taantumukseen. Tämä on myös yli Euroopan parhaillaan pyyhkivän vihreän aallon salaisuus.

Nyt, kun EU:ta hajottavat puolueet yhdistävät voimiaan, vihreällä liikkeellä on merkittävä rooli edistyksellisenä ja eteenpäinkatsovana liikkeenä, joka on valmis yhteistyöhön.

Kun EU:n kaksi suurinta puoluetta ovat menettämässä enemmistönsä, olemme valmiit kantamaan vastuuta EU:n toimintakyvystä ja neuvottelemaan ensi kauden poliittisen ohjelman painopisteistä, komission työohjelmasta.

 

Kestävän kehityksen hallituksen, jonka haluamme, tulee Suomen puheenjohtajakaudella ajaa kestävän kehityksen unionia.

On luonnollista, että kun meitä tarvitaan puolustamaan unionin toimintakykyä, olemme myös mukana avainpaikkoja jaettaessa. Nyt, kahdenkymmenen vuoden jälkeen, vihreiden nostaessa kannatustaan ympäri Eurooppaa, on oikea mahdollisuus saada vihreä komissaari.

Kovin monesta jäsenvaltiosta sitä ei kuitenkaan voida tarjota, Euroopan vihreän puolueen katseet kohdistuvat nyt menestyksellisten eduskuntavaalien jälkeen Suomeen.

Tämä on hyvä muistutus siitä, että komissaaripalapeliä ei voida ratkaista lopullisesti alkavien hallitusneuvottelujen taustalla.

Suomesta ei ole vielä kertaakaan, koko Suomen yli kaksikymmentä vuotta kestäneen jäsenyyden aikana, valittu naista komissaariksi. Tämä ei ole se viesti jonka haluan antaa, tai se jäsenmaiden viiteryhmä, johon haluan Suomen tasa-arvoasioissa kuuluvan.