Pekka Haaviston puhe Vihreiden puoluevaltuustossa 26.11.2023

26.11.2023

Arvoisa puoluevaltuusto,
Bästa vänner,

Hienoa olla tänään kanssanne Tampereella. Ja terveisiä tämän viikon vaalikiertueilta Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Presidentinvaalikiertueen tunnelmat voi kiteyttää seuraaviin havaintoihin:
Tunnelma on vakava. Sota Euroopassa, Suomen itärajan tapahtumat. karmeat sodan kuvat Israelista ja Gazasta, kasvava huoli ilmastonmuutoksesta nousevat esiin kaikkialla.
Suomalaiset ovat hyvin turvallisuustietoista kansaa, ja kokonaisturvallisuus on tärkeää. Mietitään huoltovarmuutta, ruokaturvaa, omavaraisuutta kriisien pahentuessa.

Mutta erityisesti jäävät mieleen monet kohtaamiset nuorten kanssa. Monille lapsille ja nuorille sodan kuvat ovat jo pitkään olleet arkipäivää, ja ne tulevat jäämään verkkokalvoille koko elämän ajaksi. Samaan tapaan kuin meillä vanhemmalla sukupolvella sodan kuvat ovat tulleet esimerkiksi Vietnamista, Irakista tai Afganistanista.

Nuorille on myös korona-aika jättänyt pidemmän hännän kuin ehkä ymmärrämmekään. Korona toi rajoitukset kanssakäymiseen ja harrastustoimintaan, ei ollutkaan niin helppoa tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia kavereita, ja toimiminen ryhmässä voi pitkän etäkoulujakson jälkeen olla ahdistavaa ja turhauttavaa. Monet vuodenkierron ja nuoruuden merkkipaalut ovat voineet jäädä väliin – joulu- ja kevätjuhlat, rippi- ja protuleirit, vanhojen tanssit, penkkarit, valmistujaiset.

Kävin Helsingin Malmilla tapaamassa Kohtaus ry:n nuoria heidän yhteisessä olohuoneessaan, ja keskustelussa nousi esiin kaksi vakavaa teemaa – koulukiusaaminen ja yksinäisyys. Tukipalveluja ja nuorten mielenterveyspalveluja tarvitaan, yksikin turvallinen aikuinen voi muuttaa nuoren elämän.

Keskusteluissa maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa nousee vielä yksi, erityinen teema – rasismi Suomessa. Se voi olla sitä että ei saa harjoittelupaikkaa yhtä helposti kuin toiset, se voi olla ryhmän ulkopuolelle jättämistä tai nimittelyä. Kesän keskustelu toivottavasti herkisti meidät kaikki tekemään syrjinnän vastaista työtä.

Jos haluamme Suomen, joka on maailman paras maa myös lapsille ja nuorille, meidän on tehtävä enemmän.

Kysytään, mitä presidentti voi sitten tässä asiassa tehdä? Ensiksi hän voi tavata ihmisiä ja kuunnella. Koota suomalaisia saman pöydän ääreen. Tehdä näkyväksi asioita, jotka ovat näkymättömiä yhteiskunnassamme.

Presidentillä ei ole sisäpolitiikan asioissa toimivaltaa – mutta puhe- ja mielipidevaltaa hänellä on. Presidentin on toimittava reilun ja oikeudenmukaisen Suomen puolesta.

Hyvät ystävät,

Tilanne itärajalla puhuttaa – tiedän että myös täällä Tampereella. Tapahtumia on julkisuudessa käsitelty kahdesta näkökulmasta – hybridivaikuttamisen näkökulmasta ja pakolais- ja turvapaikkapolitiikan näkökulmasta.

Hybridivaikuttamisen näkökulmasta ajattelen, että Venäjä käyttää nyt pelinappuloinaan vaikeassa tilanteessa, köyhissä oloissa olevia ihmisiä. Tulijoita Jemenistä, Irakista, Syyriasta ja pohjois-Afrikasta houkutellaan Venäjälle, ja toimitetaan sitten Suomen rajalle väärillä lupauksilla ja odotuksilla. Herää myös kysymys, eikö matkustusviisumin myöntänyt Venäjä olisi monelle se ensimmäinen turvallinen maa – onhan näistä maista tulleita opiskelijoita ja työntekijöitä Venäjällä paljon.

On mahdollista, että rajalle tulijoiden määrä Venäjän ja sen turvallisuuspalvelun toimenpiteiden vuoksi nopeasti kasvaa. Siksi on tärkeää, että Venäjän hybridivaikuttamiseen ja pakolaisuuden välineellistämiseen vastataan tiukasti. Myös Suomen on pidettävä huolta siitä, että oma kansainvälinen viestimme on selkeä. Emme halua epäjärjestystä rajoillemme. Kysymys on pidettävä esillä myös EU:n pää- ja ulkoministerien pöydässä. Tarvittaessa on kiristettävä Venäjään kohdistuvia sanktioita.

On tärkeää erottaa nyt käynnissä oleva tilanne pakolais- ja turvapaikkapolitiikasta. Otan esimerkiksi Afganistanin ja Iranin naisten tilanteen. On tärkeää, että Suomi on edelleen maa, joka auttaa vaikeuksiin joutuneita niin YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta kuin tarjoamalla turvapaikkoja vainon kohteeksi joutuneille.

Venäjä on nyt meneillään olevassa kriisissä alentunut ihmiskauppiaaksi, ja sen viranomaiset ovat tässä työssä mukana. Tavoitteena on paitsi aiheuttaa levottomuutta Suomen rajalla, myös lietsoa eripuraa meidän suomalaisten kesken.

Kärsijöinä ovat myös ne tavalliset suomalaiset ja venäläiset, joilla on perhettä rajan molemmin puolin. He pohtivat nyt, miten ja milloin mahtaisi on mahdollista matkustaa omien perheenjäsenten luokse. Näidenkin ihmisten vuoksi toivon, että Venäjä pysäyttää oman operaationsa ja tilanne palaa normaaliksi.

Vaarassa ovat ennenkaikkea ihmiset, joita työnnetään kohti Suomen rajaa. Väärät lupaukset, pakkanen ja pitkät etäisyydet voivat tuottaa epätoivoisia yrityksiä. Vastuu itärajalla syntyvistä ongelmista on yksin Venäjällä. Se voi milloin tahansa lopettaa ihmisten hyväksikäyttämisen painostuksessaan Suomea ja Eurooppaa kohtaan.

Luotan suomalaisiin viranomaisiin ja rajavartijoihin siinä, että he toimivat lainmukaisesti ja asianmukaisesti jokaisessa eteen tulevassa tilanteessa. Venäjän toiminnasta meidät erottaa oikeusvaltion periaatteet. Kaikissa tilanteissa meillä on myös oikeus puolustaa suvereniteettiamme ja rajojemme turvallisuutta.

Hyvät ystävät,

Presidentinvaalit pidetään poikkeuksellisessa tilanteessa: Nato-jäsenyytemme on tuore, odotamme naapurimaamme Ruotsin mahdollisimman pikaista Nato-jäsenyyden ratifiointia Turkilta ja Unkarilta, meillä on loppusuoralla kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu ja tuemme Ukrainaa monin tavoin, Venäjä on aloittanut hybridioperaation Suomen rajalla, kaasuyhteytemme Viroon on katkaistu korjaustyön viedessä useita kuukausia, ja lähi-idän tilanne voi vielä johtaa laajempaan alueelliseen kriisiin.

Aloittavan presidentin työpöytä on täynnä keskeisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.

Presidenttiä kuvataan usein myös arvojohtajaksi. Toisaalta on selvää, että jokaisella suomalaisella on omat arvonsa, ja jokaista on tärkeää kuulla.

Omat arvoni ovat rauha – ilman rauhaa ei ole mitään kehitystä, ympäristö – meidän on jätettävä tämä planeetta elinkelpoisena myös lapsillemme ja ihmisarvo – sen tulee olla kaikilla taustaan, ihonväriin, kieleen, etnisyyteen katsomatta. Rauhan, ympäristön ja ihmisarvon eteen on tehtävä työtä joka päivä.

Ja ihmiarvoon kuuluu se, että keskustelemme, kuuntelemme, arvostamme toisiamme ihmisinä vaikka emme aina jaa samoja ajatuksia ja mielipiteitä. Keskustelun ja dialogin kautta jokainen on mukana rakentamassa parempaa Suomea ja on osa Suomen tulevaisuuden tarinaa. Historiaa tehdään tänään.

Kiitos jokaiselle teistä, että olette mukana!