Satu Hassin ryhmäpuhe 9.9.2020 (EU-elvytystoimet)

EU:n elvytyspaketin tärkein kysymys on, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Me vihreät pidämme tarpeellisina EU:n yhteisiä toimia, jotta talouden koronatälli ei pahene romahdukseksi. Samalla elvytysrahaa tulee käyttää vielä isomman ja vakavamman kriisin, ilmastokriisin ratkaisemiseen. Elvytysrahalla pitää tehdä ilmastoloikka Suomessa ja koko EU:ssa.

EU:n yhteisiä toimia tarvitaan, koska EU-maiden taloudet ovat tiiviisti kytkeytyneet toisiinsa. Toiseksi kyseessä on koko aluetta koskeva, kaikkia kohdannut ennakoimaton kriisi, joka ei ole yhdenkään hallituksen syy.

Viennistä hyvin riippuvaiselle Suomelle EU-alueen elpyminen on erityisen tärkeää. Viennin osuus kansantaloudestamme on lähes puolet ja viennistä selvästi yli puolet suuntautuu EU-maihin. Vientimme Italiaan on pieni, mutta tärkeimmän vientimaamme Saksan teollisuus on vahvasti kytkeytynyt Italiaan. Esimerkiksi toukokuussa Suomen vienti kokonaisuutena supistui hiukan yli 30 prosenttia mutta vientimme Saksaan romahti puolella, 50 prosenttia.

Hallitus on toteuttanut mittavat kotimaiset tukitoimet yritysten ja kuntien auttamiseksi kriisissä. Niin ovat tehneet monet muutkin, esimerkiksi Saksa on jakanut koronatukea satoja miljardeja. Mutta viennin kysyntä ei nouse kotimaisin toimin, siihen tarvitaan yhteistä eurooppalaista elvytystä.

Osa tätä kokonaisuutta ovat myös Euroopan keskuspankin toimet. Itse asiassa Euroopan keskuspankki on käyttänyt valtionlainojen takaisinostoon moninkertaisesti koronaelvytyspakettia suuremman rahan.

Elvytyspakettia tarvitaan ja se on vaikuttanut jo ennen kuin senttiäkään rahaa on käytetty. Jo se, että pääministerit pystyivät heinäkuussa sopimaan elvytyspaketista, vakautti markkinoita, koska EU osoitti toimintakykynsä.

Suuri valiokunta totesi, että elpymispaketin syntyminen on Suomen edun mukaista. Neuvoteltu ratkaisu vastaa niitä neuvotteluohjeita, jotka suuri valiokunta eduskunnan puolesta antoi. Paketin koko pieneni, samoin lahjarahan osuus. Suomelle muodostuva vastuu EU:n lainasta on tarkasti rajattu, rahojen myöntäminen sidottiin oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenmaissa. Sekä elvytysrahoista että varsinaisesta budjetista noin kolmasosa on käytettävä ilmastotoimiin. Tämä on hyvä uutinen ilmastoratkaisuja myyville suomalaisille vientiyrityksille.

EU:n ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin välisissä neuvotteluissa tullaan vielä hieromaan monia yksityiskohtia. Pakettiin liittyy lukuisia erillisiä lakiehdotuksia, jotka käsitellään eduskunnan valiokunnissa normaaliin tapaan. Päätös EU:n omista varoista tulee täysistunnon hyväksyttäväksi.

Koronapandemia tuli meille kaikille yllätyksenä, mutta täysin ennakoimaton se ei ollut. Jo kaksi vuotta sitten Maailman terveysjärjestö varoitti pandemiasta, jonka voi aiheuttaa eläimistä peräisin oleva virus, ja se voi lähteä liikkeelle maasta, jossa nopea talouskehitys ajaa ihmisiä ja villieläimiä lähelle toisiaan. Juuri näinhän covid-19 -pandemia alkoi Kiinasta.

Pandemian perimmäinen syy on, että ihmiset ovat puristaneet villin luonnon yhä ahtaammalle. Elonkirjon köyhtyminen yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa johtuu siitä, että me ihmiset kulutamme kotiplaneetamme resursseja kestämättömällä tavalla.

Me vihreät painotamme sitä, että koronaelvytysrahat pitää käyttää siten että samalla ratkaistaan myös tätä isompaa, jo pitkään edennyttä kriisiä. Suomessa vähintään puolet elvytysrahasta pitää käyttää ilmastotoimiin eikä senttiäkään pidä käyttää fossiilitalouden tekohengitykseen.

Vuosi 2020 alkoi uutisilla Australian metsäpaloista. Nyt palavat Kalifornia ja Amazonia. Etelämantereelta häviää vuosittain jäätä yli 100 miljardia tonnia, Grönlannista yli 200 miljardia tonnia. Siperiassa maahan poksahtelee kraatereita kun tuhansia vuosia ikiroudassa jäätyneenä piillyt metaani nousee ilmakehään, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on todella kiire. Elvytyksen pitää olla loikka uuteen, kohti ilmastonkestävää kiertotaloutta.

Vuosi sitten, kun Suomi toimi EU:n puheenjohtajamaana, yksi keskeisistä saavutuksista oli EU:n sitoutuminen hiilineutraaliuteen 2050. Suomen oma tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035.

Me vihreät katsomme, että EU:n elvytysrahoista pitää Suomessa käyttää vähintään puolet ilmastoinvestointeihin. Pitää tehdä toimintasuunnitelma, miten näitä varoja yhdessä poikeudenmukaisen siirtymän rahaston varojen kanssa suunnataan fossiilitaloudesta irtautumiseen.

Kivihiilen polton alasajosta Suomessa on jo päätökset. Nyt keskeistä on päättää aikataulu turpeen polton lopettamiseksi. Se aiheuttaa yhtä suuret ilmastopäästöt kuin henkilöautoliikenne. Elvytysvaroja tulee käyttää investointeihin, joilla turpeella kaukolämpönsä tuottavat kunnat voivat siirtyä päästöttömiin lämmönlähteisiin ja turpeen tuotantoketjussa toimiville ihmisille saadaan uusia työpaikkoja. Rahaa tulee käyttää myös nopeisiin junayhteyksiin, joilla vähennetään lyhyiden ja keskipitkien lentomatkojen tarvetta, sekä joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä edistäviin investointeihin kaupungeissa.

EU:n tärkein tehtävä on turvata rauha. Ilmastonmuutoksen hillintä on tulevien konfliktien ennaltaehkäisyä. EU on meille paitsi teollisuuden vientimarkkina ja alue, jolla opiskelu ja tieteentekijöiden yhteistyö yli rajojen on helppoa, samoin matkustaminen, silloin kun pandemia ei sitä vaikeuta.

EU on myös arvoyhteisö, jonka merkitys oikeusvaltion ja sääntöpohjaisen kansainvälisen yhteistyön tukipilarina on erityisen tärkeä pienelle maalle. Pienelle Suomelle EU on turvallisuustekijä, jonka merkitys vain kasvaa, kun sekä Venäjän että Yhdysvaltojen toiminta on muuttunut entistä arvaamattomammaksi.

Suomelle on elintärkeää, että EU pysyy toimintakykyisenä ja että se pystyy ratkaisemaan niitä ongelmia, joita eteen tulee, silloinkin kun ne ovat täysin ennakoimattomia.