Sofia Virran puhe puoluevaltuustossa 30.11.2024

Huom! Virta puhui vapaasti, ei suoraan paperista. Sitaatit puhutun mukaan, striimi täällä.

ARVOISA PUOLUEVALTUUSTO

Puoli miljoonaa työtöntä
Kolminkertaistunut konkurssien määrä
Kolmannes rakennusalan työvoimasta työttömänä
70 000 uutta lasta köyhyydessä
jopa 1500 itsemurhaa vuodessa

Surullisia lukuja 30 vuoden takaa 90-luvun laman ajalta. Ajalta, joka monissa kodeissa muistetaan toivottomana. Ajalta, jolloin kokoomuslaisen valtiovarainministerin johdolla hallitus leikkasi sosiaaliturvasta ja koulutuksesta sekä kavensi julkisia palveluita kuten terveydenhuoltoa. Ajalta, jolloin monella suomalaisella oli valtava huoli omasta toimeentulosta, avun saannista, omien lasten tulevaisuudesta. Ajalta, joka oli monin tavoin uuvuttavaa ja jossa häpeä omasta tilanteesta ajoi ahdinkoon. Synkkyyden ilmapiiri vaikutti kaikkiin ja kaikkialla.

Tiedän että iso osa meistä tässäkin salissa olevista on kokenut lama-ajan kurjuuden henkilökohtaisesti, eikä haluaisi joutua kokemaan sitä uudestaan. Tiedämme myös tutkimuksen myötä, miten pitkäaikaisia vaikutuksia tuon ajan päätöksillä on ollut suomalaisten hyvinvointiin – tai pahoinvoinnin kasvuun.

Luen teille seuraavaksi aiheeseen sopivan sitaatin eräältä kolumnistilta:
(sitaatti alkaa)

“1990-luvun lama oli sukupolvikokemus, joka jätti pitkän varjon suomalaiseen yhteiskuntaan. Liian moni menetti työnsä, mielenterveytensä ja tulevaisuudennäkymänsä sen takia. Ei tehdä samoja virheitä uudestaan, vaan tehdään tarvittavat toimet työpaikkojen ja peruspalvelujen säilyttämiseksi.”

(sitaatti päättyy)

Arvon puoluevaltuusto, tämä kolumnisti neljän vuoden takaa on Petteri Orpo.

Petteri Orpo, joka juuri nyt puhua omilleen kokoomuksen puoluehallituksessa Suomen pääministerinä. Pääministerinä, jonka johdolla Suomessa tehdään juuri niitä virheitä, joista Petteri Orpo maan päättäjiä koronakriisin keskellä kirjoittamassaan kolumnissa varoitti.

Sillä eikö kuulostakin menneisyyden toisinnolta, että 17 tuhatta lasta ajetaan köyhyyteen sosiaaliturvaa leikkaamalla?

Että julkisiin palveluihin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutukseen, opintotukeen, perusturvaetuuksiin, työllisyyspolitiikkaan ja kuntien valtionosuuksiin iskevät jälleen hallituksen massiiviset leikkaussakset?

Eikä hallitus ainoastaan tee näitä valtavia leikkauksia, vaan niiden lisäksi korottaa 90-luvun laman tapaan myös arvonlisäveroa ja muita kulutusveroja, mikä rasittaa erityisesti pienituloisia kotitalouksia ja pienimpiä yrityksiä.

Kokonaisuus on kestämätön.
Kokonaisuus on sellainen, että se ei meille Vihreille käy.

Ja kun me sanomme niin, me myös tarkoitamme sitä.

Hallitus siis sanoo rakentavansa vahvaa ja välittävää Suomea, mutta rakentamisen sijaan tekee holtitonta leikkauspolitiikkaa, jossa leikataan heiltä, joilla on jo vähiten.

Hallitus sanoo ottavansa ilmastokriisin tosissaan ja kertoo suomalaisen luonnon olevan kiva ja tärkeä mutta tekojen tasolla hallitus tietoisesti lisää – siis lisää – päästöjä ja suojelee satumetsiä samalla kun valtion vanhoja metsiä jätetään vaille suojaa.

Hallitus sanoo olevansa yrittäjämyönteisin hallitus aikoihin, mutta samalla saamme uutisista lukea, miten konkurssien määrä on suurin vuosiin, suurempi kuin finanssikriisin aikana.

Hallitus sanoo varmistavansa suomalaisille työtä ja toteuttavansa työn linjaa, mutta tilastoissa näemme lähinnä työttömyyden kasvun.

Ja ei, eivät 90-luvun lama ja nykyhetki ole suoraan verrannollisia.

Globaalit ilmiöt kuten Neuvostoliiton hajoaminen, markan devalvointi sekä pankkikriisi johdattivat Suomea lamaan 90-luvulla.

Myös nyt ulkoiset olosuhteet ovat haastavat kun ilmastokriisi, korona, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat Suomeen ja Suomen talouteen.

Mutta hallituksella on valta ja vastuu luotsata Suomi läpi vaikeidenkin aikojen.

Ja siksi on käsittämätöntä, että Petteri Orpon neljän vuoden takaisista, koronakriisin keskellä kirjoitetuista sanoista huolimatta jälleen vuonna 2024 tässä maassa tehdään Kokoomuksen johdolla päätöksiä, jotka syventävät sekä taloudellista että inhimillistä ahdinkoa.

Eikä tämänkaltainen lyhytnäköinen politiikka ole pelkästään vastuutonta vaan sen on myös täysin järjetöntä tilanteessa, jossa on enemmän tietoa ja ratkaisuja kuin koskaan aiemmin.

Hallitus perustelee päätöksiään sillä, että on pakko. Mutta ei ole. Ei virheitä olisi pakko toistaa.

Hallitus voisi valita toisin.

ARVON PUOLUEVALTUUSTO

Meillä Vihreillä on tarjota vaihtoehto.

Vaihtoehto, joka konkreettisesti osoittaa, että on mahdollista valita paremmin ja tehdä reilumpia ratkaisuja.

Vihreiden vaihtoehdossa taloutta tasapainotettaisiin yhtä paljon kuin hallitus ja kurottaisiin umpeen Suomea vaivaavaa kestävyysvajetta paremmin kuin hallitus mutta tehtäisiin se tavalla, joka rakentaa, ei riko. Tavalla, joka ei hallituksen tapaan toista menneisyyden virheitä vaan rakentaa tulevaa.

Suomen talouden suuria haasteita, kuten valtion velkaantumista, väestön ikääntymistä ja heikkoa tuottavuuskehitystä ei pystytä ratkaisemaan näpertelemällä tai yksittäisiä eturyhmiä miellyttämällä vaan kokonaisvaltaisesti uudistamalla ja pitämällä kaikki mukana muutoksessa. Ei ole varaa jämähtää tekemään kuten on ennenkin tehty, vaan pitää löytää tahto, rohkeus ja valmius tehdä kokonaisvaltaisempia talouden uudistuksia, kuten vihreä verouudistus.

Pitää tehdä sellaisia uudistuksia, jotka katsovat pidemmälle tulevaisuuteen, myös tulevien sukupolvien hyvän elämän edellytykset mielessä pitäen. Tuleville sukupolville ei tule jättää taloudellista eikä ekologista velkaa. Me siis haluamme varmistaa, että Suomi on hyvä yhteiskunta syntyä, kasvaa ja elää kymmenien vuosienkin päästä ja samalla me haluamme turvata arkea niille lapsille ja nuorille, jotka ovat pieniä juuri nyt.

Näin ajatteli myös kolumnissaan vuonna 2020 Petteri Orpo.

Luen teille toisenkin katkelman tästä kolumnista:

“Meidän on kriisissäkin huolehdittava lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Erityinen huoli on niistä lapsista ja nuorista, joiden hätää kukaan ei näe.”

“Meillä on laaja järjestökenttä, joka tekee upeaa työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi.”

Me Vihreät olemme täysin samaa mieltä tähän kolumniin vuonna 2020 Petteri Orpon kirjoittamien sanojen kanssa, joka peräänkuulutti laajan järjestökentän merkitystä.

Mutta emme voisi juuri olla enempää eri mieltä vuoden tämän hetken pääministeri Petteri Orpon kanssa, joka leikkaa juuri korvaamatonta työtä tekeviltä järjestöiltä kolmanneksen.

Järjestöt ja koko kansalaisyhteiskunta ovat korvaamaton osa tätä maata. Osa tätä demokratiaa. Osa apua ja turvaa monille suomalaisille. Työpaikkoja, yhteisöjä, tukipilareita.

Minä todella toivoisin törmääväni eduskunnan käytävillä siihen neljän vuoden takaiseen Petteri Orpoon, joka totesi, että meidän on kriisissäkin huolehdittava lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

ARVOISA PUOLUEVALTUUSTO

Pääministeripuolue kokoomuksen puoluehallitus kokoontuu tänään. Sinne minä haluan lähettää terveiseni pääministeri Petteri Orpolle, jonka neljän vuoden takaisia sitaatteja olen tässä puheessani lainannut. Haluaisin kuulla pääministeri Orpolta, mitä tapahtui kokoomukselle, joka sanoi olevansa sivistyksen puolue. Mitä tapahtui kokoomukselle, joka ainakin omien sanojen mukaan piti koulutusta ja itse kunkin jatkuvaa itsensä kehittämistä erittäin tärkeänä yksilön ja yhteiskunnan kannalta? Kokoomukselle joka sanoi sivistyksen olevan yksi keskeisimmistä arvoistaan myös periaateohjelmassaan?

Kysyn pääministeriltä: kumpi on se todellinen Petteri Orpo, jota meidän nyt kuuluisi uskoa? Se neljän vuoden takainen, kenties koronakriisin keskellä omat arvonsa löytänyt viisas johtaja, joka sanoi ettei samoja virheitä saa toistaa vai tämä nykyinen pääministeri, joka on tekemässä juuri sitä mistä itse varoitti?

Molemmat eivät voi olla totta yhtä aikaa

Sillä Vihreiden käsitys sivistysyhteiskunnasta ei todellakaan vastaa sitä, mitä kokoomus tällä hetkellä edustaa ja minkälaista politiikkaa se tekee.

Vihreille sivistysyhteiskunta on koulutusta, kulttuuria ja tasa-arvoa edustava yhteiskunta. Yhteiskunta, joka perustuu oikeudenmukaisuuteen, yhteisöllisyyteen sekä pyrkimykseen taata yksilöiden hyvinvointi ja vapaudet. Ja juuri nyt Orpon hallitus pahasti horjuttaa näitä sivistysyhteiskunnan palasia.

Kysyn pääministeri Orpolta, onko Kokoomus todella miettinyt loppuun saakka, mitä Suomesta jää jäljelle jos nämä palaset hapertuvat?

Suomalaisista selvä enemmistö, 87 prosenttia arvioi, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan. Onko todella niin, että pääministeri Orpon johtama kokoomus on valmis kääntämään selkänsä näille 87 prosentille suomalaisista? Onko pääministeri Orpon kokoomus enää se kokoomus, jota puolueen kannattajat äänestivät eduskuntavaaleissa 2023?

Vai olisivatko nämä kannattajat kenties toivoneet hallituksen tunnistavan myös yrittäjien haasteet ja kehittäneet yrittäjienkin toimeentuloa helpottavaa perustulomallia, kuten me Vihreät olisimme tehneet?

Tai olisivatko he toivoneet, ettei koulutuksesta leikata, kuten kokoomus vaalipuheissaan lupasi. Olisivatko nämä kokoomuksen äänestäjät siis mieluummin panostaneet koulutukseen miljoona euroa päivässä lisää, kuten me Vihreät vaihtoehtobudjetissamme esitämme?

Tai olisivatko he mieluummin Vihreiden ehdotuksen mukaan suojelleet hallitukseen verrattuna kymmenkertaisen määrän metsiä kuin valinneet jättää arvokkaita vanhoja metsiä suojelematta muun kokoomuksen politiikan ohella päästöjä lisäten, joka pahimmillaan tuo Suomelle miljardien eurojen kulut?

Tai olisivatko he ennemmin nähneet, että tasa-arvotyötä jatketaan sen sijaan, että hedelmöityshoitojen kelakorvauksista jätetään ulkopuolelle naisparit ja itselliset äidit?

Tai olisivatko he mieluummin leikanneet kunnolla ympäristölle ja tuottavuudelle haitallisista yritystuista kuin lapsilta ja nuorilta?

Ja jos olisivat niin Vihreiden puheenjohtajan toivotan tervetulleeksi vihreisiin, sillä tätä on Vihreä politiikka.

JA ARVOISA PUOLUEVALTUUSTO,

Sivistyneeseen yhteiskuntaan mahtuu myös kyky keskustella eriävistä mielipiteistä huolimatta. Sivistyneeseen yhteiskuntaan ei kuulu vaientaminen vaan luottamuksen rakentaminen. Erilaista keskustelua saa ja pitääkin mahtua päätöksentekoon, politiikkaan ja vaikuttamiseen.

Silti tavoitteet ovat usein samat erilaisista lähestymiskeinoista huolimatta. Yhteisten asioiden äärellä on haluttava ja pystyttävä tekemään yhteistyötä myös heidän kanssaan, jotka ovat eri mieltä kuin itse on. Asioista on voitava käydä reipasta ja suorasanaista debattia, se kuuluu asiaan – mutta toisiaan kunnioittaen, hyviä käytöstapoja noudattaen. Valtiovarainministeri Purra ylitti tällä viikolla rajan täysistunnossa, jossa käsiteltiin oppositioiden vaihtoehtobudjetteja.

Poliittinen kulttuuri Suomessa kaipaa tällä hetkellä nimenomaan yhteistyötä ja yhdessä tekemisen henkeä, koska meillä aikuisilla päättäjillä on (myös) vastuu näyttää esimerkkiä siitä, kuinka toisia ihmisiä pitää kohdella kunnioittavasti. Näyttää mallia siitä, että yhteisiä asioita hoidetaan yhdessä. Luoda suomalaisiin uskoa ja luottamusta siihen, että vaikeissakin tilanteissa asiat saadaan ratkaistua ja parempaa tulevaisuutta pystytään rakentamaan.

Se ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi myytävä omat arvonsa. Päin vastoin. On kamppailtava sen puolesta minkä kokee oikeaksi, mutta sen voi tehdä tehokkaimmin etsimällä sitä, mikä yhdistää eikä keskittymällä ainoastaan siihen, mikä erottaa.

Jos politiikka on sitä, että kaikki piiloutuvat ideologisesti samanmielisten siiloon, ei kukaan saa lopulta mitään aikaiseksi.

Näen hyvin selvästi, että meillä Vihreillä on mahdollisuus olla se yhdistävä tekijä ja olla rakentamassa parempaa ja oikeudenmukaisempaa Suomea. Olla huoneessa se aikuinen, johon voi luottaa.

Sillä sitä lapset ja nuoret meiltä tarvitsevat.
Sitä sillä suomalainen luonto meiltä tarvitsee.
Sitä päiväkotien, koulujen, sairaaloiden, lastenkotien, kotihoidon ja järjestökentän ammattilaiset meiltä odottavat.

ARVOISA PUOLUEVALTUUSTO

Kun hallitus sanoo, että on pakko.
Me sanomme, että ei ole emmekä vain tyydy sanomaan ei vaan tuomme pöytään konkreettisen vaihtoehdon, jossa toisin kuin hallitus, ei leikkaisi asumistuesta, emme korottaisi alinta alv-kantaa, emme leikkaisi kehitysyhteistyöstä, emme laskisi bensaveroa, emme höllentäisi hoitotakuuta, emme korottaisi asiakasmaksuja, emmekä keventäisi ikääntyneiden hoidon henkilöstömitoitusta.

Kun hallituksen politiikka lannistaa ja lamaannuttaa me rakennamme toivoa ja innostamme ihmisiä mukaan rakentamaan reilumpaa Suomea, parempaa arkea ja valoisampaa tulevaisuutta. Me rohkaisemme lähtemään mukaan politiikan ulkopuolelta ja teemme työtä sen eteen, että upeat vapaaehtoiset toimijamme jaksavat olla mukana muuttamassa maailmaa.

Sillä vaikka hallitus tekee katastrofaalisen huonoa politiikkaa, politiikkaa, joka osuu kovaa ja kipeästi moniin ihmisiin tässä maassa, osaan teistäkin niin minä pyydän, että nyt on tärkeää kuin koskaan jaksaa pitää ääntä ja puolustaa meille tärkeitä arvoja.

Hallituksen harjoittama politiikka huolestuttaa ja masentaa, mutta nyt ei saa jäädä tuleen makaamaan. On aika keskittyä siihen parempaan tulevaisuuteen joka on mahdollinen. Nyt on meidän Vihreiden aika näyttää mistä meidät on tehty. On aika tulla entistäkin tiiviimmin yhteen. On aika olla se muutos, jonka haluamme. Yhdessä.

Siksi vetoankin sivistysyhteiskunnan puolesta, lasten ja nuorten puolesta, suomalaisten tulevaisuususkon puolesta. Näiden asioiden puolesta toivon, että teistä jokainen, joka vain suinkin pystyy, asettuu myös ehdolle tulevissa kunta- ja aluevaaleissa. Sillä muutosta saadaan aikaan vain siten, että muutosta haluavat ihmiset nousevat osaksi muutosvoimaa.