Tehdään Suomesta start-up yritysten kärkimaa

Vihreät vetoaa hallitukseen, että nyt tulisi nopeasti tehdä toimia sen varmistamiseksi, että Suomi voi olla start-up yritysten kärkimaa. Meillä ei ole varaa päästää Suomessa jo toimivien yritysten mahdollisuuksien valumaan muualle, ja me tarvitsemme rajojemme ulkopuolelta lisää pääomia, investointeja, yritysten pääkonttoreita sekä osaamisklustereita.

Nyt tarvitaan fiksua politiikkaa. Vihreät esittää esimerkiksi verokannustimia ja luvituksen sujuvoittamista keinoiksi, joita hallituksen tulisi edistää mahdollistaakseen start-up yrityksille hyvää kasvualustaa ja toimintaympäristöä.

Start-up-yritysten kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksiin panostamalla Suomi voi saada kipeästä tarvitsemaansa talouden elinvoimaa, innovaatioita ja ratkaisuja kohti parempaa yhteiskuntaa. Start-up-yrityksissä nimittäin näkyy konkreettisesti suomalaisen elinkeinoelämän uudistuminen sekä rohkeat avaukset yhteiskunnan kehittämiseen parempaan suuntaan.

Start-upit tarvitsevat kansainvälisiä osaajia

Start-upit tarvitsevat jatkuvasti uutta osaamista ja asiantuntijuutta, myös kansainvälisiltä ammattilaisilta. On järjetöntä, että hallitus on asettamassa tälle esteitä heikentämällä kansainvälisten osaajien pääsyä Suomen työmarkkinoille lyhytnäköisillä päätöksillään. Suomella ei ole varaa olla ylimielinen vaan työikäisen väestön vähentyessä on aika miettiä aitoja toimia siihen, kuinka voimme olla houkutteleva maa rajojemme ulkopuolisille osaajille tulevaisuudessa. Myös start-up yhteisö itse on toivonut hallituksen heräävän ja muuttavan linjaansa varsin epäedullisen lainsäädännön läpiviemisessä.

Suomi menettää jatkuvasti kansainvälisiä ammattilaisia siksi, että prosessi uuden elämän aloittamiseen Suomessa on usein varsin jähmeä. Kyse on myös muusta kuin maahan rekisteröitymisestä ja työluvista, kuten englanninkielisestä varhaiskasvatuksesta, pankkitilin avaamisesta ja muista arkisista elämän peruspilareista. Kansainvälisten asiantuntijoiden houkutteluun auttaisi lupaus nopeasta startista suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi yhden luukun kautta. Ennustettavuus olisi tärkeää sekä rekrytoiville yrityksille että rekrytoitaville työnhankijoille.

Myös yleiset yhteiskunnan asenteet heijastuvat suoraan siihen, miten houkuttelevana maana Suomi koetaan. Heijastevaikutukset esimerkiksi rasistisesta ilmapiiristä osuvat myös ulkomaalaisten suomalaisiin puolisoihin ja perheisiin, jolloin menetämme myös suomalaisia osaajia. Emme voi kansainvälisten osaajien houkuttelun ohella vähätellä myöskään kotimaisen osaajajoukon merkitystä. On olennaista, että panostamme tulevaisuuden osaajiin aina opetuksen varhaisilta portailta alkaen ja saamme estettyä ulkomaille suuntautuvaa “aivovuotoa”. Suomessa tulisikin harkita korkeakoulutuksen opintosuuntien erikoistumista tulevaisuuden kannalta merkittäviin erityisaloihin, jotta voimme juurruttaa opiskelijoita suomalaiseen yhteiskuntaan ja luoda polkuja heille koulutuksesta työelämään kiinnittymiseen.

Vihreä siirtymä tarvitsee start-up-yrityksiä

Vihreän siirtymän työ vaatii innovaatioita ja uusia tuoreita ideoita, joita start-up-yrityksiltä kumpuaa. Vetytalous, vihreän teollisuuden mahdollisuudet ja tekniset hiilinielut ovat esimerkkejä, joiden kaikkien parista löytyy mahtavaa osaamista ja yritteliäisyyttä. Innovaatiot eivät saa jäädä tähän, vaan tukea on annettava teknologianeutraalisti kaikille uusille ideoille ja yritteliäisyydelle, joka tukee tietämme kohti Suomen hiilineutraaliutta vuonna 2035 ja EU:n hiilineutraaliutta vuonna 2050. Meillä on potentiaalia olla maailman paras vihreän siirtymän osaajamaa, ja tätä tilaisuutta ei tule hukata lyhytnäköisellä politiikalla.

Suomen tulee tukea start-upeille tärkeitä teemoja myös EU-tason keskusteluissa ja päätöksenteossa. Regulaatiovetoisille yrityksille jotka toimivat uusilla, innovatiivisilla aloilla, jossa sääntöjä markkinoille ja yrityksille vasta luodaan, on keskeistä onnistua niin, että toimintaedellytykset ja mahdollisuudet menestyä ovat olemassa. EU:n tavoitteissa digitaalinen ja vihreä siirtymä kulkevat käsi kädessä kaksoissiirtymänä. Suomen tulee pysyä tässä kyydissä ja katsoa näitä keskeisiä kasvun aloja toisiaan tukevina pilareina. Datan ja tekoälyn merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa on merkittävä.

Päätöksentekijöiden tuki start-upeille ja politiikkatoimet

Start-upien on tärkeää olla laajasti kuultuna heitä koskevassa päätöksenteossa ja meidän tulee päättäjinä kyetä varmistamaan, että annamme parhaat mahdolliset eväät uusille yrityksille kukoistaa. Meidän ei tule aiheuttaa esteitä näiden yritysten tielle vaan etsiä keinoja tasapainottaa yritysten kilpailukenttää niin, että myös pienet toimijat voivat pärjätä. Esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiorahoituksen tulee nousta kunnianhimoiselle tasolle, ja start-up yritysten mahdollisuudet erilaisten rahoituskanavien hyödyntämiseen tulee varmistaa kilpailussa isompien yritysten kanssa. Yhtenä konkreettisena toimena voitaisiin tarkastella myös yritysverotuksessa tappioiden vähennysoikeuden vanhentumisajan poistamista, joka parantaisi monen kasvuyhtiön toimintaedellytyksiä ja antaa start-upeille mahdollisuudet investoida täysillä kasvuun ja työllistymiseen.

TKI-toiminta on avainasemassa niin suurten kestävyyshaasteiden kuin globaalien kriisien ratkaisemisessa, ja TKI-panostuksia pitää kasvattaa reippaasti. Yksi keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi on yrityksille suunnatut verokannustimet. Nykyistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä tulisikin kasvattaa reippaasti. Esimerkiksi syksyn vaihtoehtobudjetissa esitimme, että verokannustinta tulisi kasvattaa 60 miljoonalla eurolla.

Luvituksen sujuvuus on edellytys investointien syntymiselle ja erityisesti vihreän talouden murrokselle. Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna hyvät ja ennakoitavat lupakäytännöt, mutta hallintotuomioistuinten puutteelliset resurssit ovat usein pullonkaulana. Lupaprosessien sujuvoittamiseen tarvittaisiin lisää rahoitusta.

Start-upien joukosta nousee jatkuvasti uusia helmiä, jotka ovat iloinen uutinen Suomen taloudelle ja elinvoimalle. Vihreät vaativat hallitukselta lisää toimia, jotka edistävät kasvuyritysten kukoistamista myös tulevaisuuden Suomessa yhteiskunnan murrosten keskellä. Poliittisen päätöksenteon pitää pysyä tässä kehityksessä perässä.