Tiedustelulakeihin tarvitaan tehokas valvonta ja oikeussuoja

02.10.2018

Tiedustelulait ovat yksi tämän syksyn kuumista aiheista eduskunnassa. Kaikki eduskuntapuolueet tiedostavat tarpeen luoda lailla selkeät pelisäännöt tiedustelutoiminnalle, josta ne ovat tähän asti puuttuneet. Kyse on myös demokratian ja avoimen yhteiskunnan toiminnan turvaamisesta. Toteutuessaan Suomen tiedustelulait tulevat olemaan käytännössä länsimaiden tiukimmin rajattuja. Tällä hetkellä olemme riippuvaisia muiden maiden hyväntahtoisuudesta.

Perustuslakivaliokunta on antanut perustuslain muuttamisesta harkitun ja yksimielisen mietinnön. Kaikki eduskuntaryhmät ovat perustuslain sisällöllisestä muutoksesta ja sen tarpeellisuudesta samalla linjalla.

Vihreiden näkökulmasta keskeinen tavoite on turvata perus- ja ihmisoikeuksien noudattaminen myös kaikessa tiedustelutoiminnassa. Tämän turvaamiseksi kriittisen tärkeitä ovat tiedustelutoiminnan tehokas valvonta, tarkat rajat sallitulle toiminnalle ja valvonnan kohteeksi joutuneiden oikeussuoja. Esimerkiksi luottamuksellisen viestin suojaan puuttumisen tulee olla mahdollisimman kohdennettua ja rajattua. Näiltä osin lakiesitys on parantunut jo nyt parlamentaarisessa valmistelussa merkittävästi.

Kun viranomaisten oikeuksia suhteessa kansalaisten yksityisyyteen vahvistetaan, tarvitaan entistä vahvemmat valvojien valvojat. Tiedusteluoikeuksien käyttöä on valvottava tiukasti. Valvontakeinoiksi on tulossa etukäteinen tuomioistuinvalvonta, täysin uusi, laajoilla valtuuksilla toimiva tiedusteluvaltuutettu sekä parlamentaarinen valvonta, jota tekemään eduskuntaan perustetaan uusi tiedusteluvalvontavaliokunta.

Vihreiden päävaatimukset tiedustelulakien käsittelyssä ovat:

  1. Kaikki suojelupoliisin toiminta on tuotava kokonaisuudessaan parlamentaarisen valvonnan piiriin.
  2. Tuomioistuimen harjoittama valvonta on keskeinen kansalaisten oikeussuojan kannalta. Päätöksenteon tasapuolisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että tiedusteluvaltuutetulla on myös puheoikeus tuomioistuimen käsittelyssä. Lisäksi tiedusteluvaltuutetula tulisi olla myös valitus- ja kanteluoikeus tiedustelusta tehdyistä päätöksistä.
  3. Tiedustelua valvovalla viranomaisella, tiedusteluvaltuutetulla, tulee olla riittävät oikeudet ja resurssit tehtävänsä hoitamiseen.
  4. Kun tiedustelupalvelut vaihtavat kansainvälisesti tietoja keskenään, tietojenvaihdossa tulee pitää kiinni ihmisoikeuksista. Vaihdetut tiedot eivät saa vaarantaa ihmis- ja perusoikeuksia.

Perustuslakivaliokunnan mietintö, jonka takana kaikki eduskuntapuolueet seisovat, antaa vahvan selkänojan jatkotyölle. Tiedustelulakeja on valmisteltu parlamentaarisesti hyvässä yhteistyössä yli hallitus-oppositio-rajojen. Uskomme hyvän yhteistyön jatkuvan ja siten edellä käsiteltyjen tärkeiden parannusten tulevan huomioiduksi tiedustelulakien jatkotyössä.

Kiireellisellä käsittelyllä lait on mahdollista saada valmiiksi ja voimaan yhdestä kahteen vuotta nopeammin. Kysymys on poikkeuksesta, joka edellyttää vakavaa harkintaa. Toinen vaihtoehto olisi jättää tiedustelulait vielä odottamaan ja lähettää nyt esitetty perustuslain muutos sellaisenaan tulevalle eduskunnalle, jonka jälkeen lakeihin voitaisiin taas palata uudelleen.

Perustuslakivaliokunta ei mietinnössään näe estettä kiireelliselle käsittelylle vaan kyseessä on eduskunnan arvioitava asia. 

Sen lisäksi, että lakeja on valmisteltu parlamentaarisesti päivänpolitiikan rajaviivat ylittäen, asiaan vaikuttavat myös muutokset esimerkiksi kansainvälisessä politiikassa, teknologian kehityksessä ja Suomen ja lähiympäristön turvallisuusmaisemassa. Näitä kysymyksiä on käyty läpi laajasti erityisesti hallintovaliokunnassa ja puolustusvaliokunnassa, jotka vastaavat siviili- ja sotilastiedustelulakien käsittelystä. Turvallisuustilanteen muutoksiin ei pidä suhtautua liioitellen, mutta niitä ei pidä myöskään vähätellä. 

Perustuslain kiireellinen muuttaminen ei ole helppo eikä yksinkertainen kysymys ja asiasta on käyty ryhmässämme perusteellinen keskustelu. Painotukset saattavat vaihdella. Me Vihreät lähdemme siitä, että näin isossa kysymyksessä jokainen edustaja lopulta päättää oman kantansa, ja sitä yhteisesti kunnioitamme.