Turvallinen lapsuus varmistettava myös erotilanteissa 

Jokaisella on oikeus erota turvassa, vailla pelkoa väkivallasta, vieraannuttamisesta tai eron jälkeisestä vainoamisesta. Ja jokaisen lapsen oikeudet tulee kyetä turvaamaan myös erotilanteiden keskellä. 

Vanhempien ero koskettaa vuosittain noin 40 000 suomalaista lasta. Vaikka suurin osa vanhemmista pystyy hoitamaan eron lapsen edun mukaisesti, silti vuosittain noin 1600 lapsen perheessä ero kärjistyy konfliktiksi, jolloin siihen liittyy riitoja, huoltajuuskiistoja, eron jälkeistä väkivaltaa tai vainoa, jopa perhesurman riski. 

Lapselle pitkittynyt eroriita on kuormittava ja riitainen erotilanne voi vaarantaa lapsen kasvun, kehityksen ja pahimmillaan hänen turvallisuutensa. Ensisijaista on, että ero on turvallinen niin lapsille kuin aikuisille. Tätä varten on varmistettava, että ammattilaiset tunnistavat vaativat erotilnteet, niihin liittyvät riskit ja vaarat sekä omaavat keinoja auttamiseen.

Myös palvelupolkujen kankeus ja riittämättömät resurssit aiheuttavat hankaluuksia perheille. Ongelmien paikkaamiseksi tulevilla hyvinvointialueilla tulee tehdä panostuksia perheiden tukeen ja eropalveluihin. Alueellisesti tulee varmistaa, että jokaisella hyvinvointialueella toimii moniammattillinen työryhmä, jolla on osaamista juuri vaativien erotilanteiden riskien arviointiin ja perheiden apuun. Palvelupolkujen on oltava sujuvia, jotta apua on aidosti saatavilla oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Eropalveluissa ja perheiden kanssa tehtävässä työssä on myös tärkeää ottaa huomioon järjestöjen osaaminen ja kehittää järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä.

Erotilanteet voivat olla riski vanhemmuuden jatkumiselle vaikka lapsen kasvun ja kehityksen kannalta olisi äärettömän tärkeää, että lapsella pysyy suhteet hänelle turvallisiin vanhempiin ja muihin läheisiin. Monesti lapsen näkökulma ja läheissuhteiden vaalimisen tärkeys jäävät huomiotta vaativissa erotilanteissa ja pahimmillaan lapsi voi elää riitaisan ja pitkittyneen erotilanteen keskellä lähes koko lapsuuden. Tiedämme, että lapselle pitkittynyt eroriita on kuormittava ja että riitainen erotilanne voi myös vaarantaa lapsen kasvun, kehityksen ja pahimmillaan hänen turvallisuutensa.

Suomen lapsistrategiassa linjataan, että lapselle on turvattava oikeus pitää yhteyttä vanhempiin, sisaruksiin ja muihin lapselle läheisiin henkilöihin eri elämäntilanteissa. Erossa ja sen jälkeen on kyettävä huomioimaan lapsen edun mukaisesti lapselle läheisten ja hänestä arjessa huolta pitävien aikuisten, kuten äidin, isän ja isovanhempien, merkitys. Meidän kyettävä ennaltaehkäisemään, tunnistamaan ja puuttumaan vieraannuttamiseen nykyistä paremmin. On tärkeää, että vieraannuttaminen ilmiönä otetaan vakavasti ja sen haitallisuus sekä lapsen kasvulle ja kehitykselle tunnustetaan.

Emme voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että joskus vaikeissa erotilanteissa ja pitkittyneissä eroriidoissa lapsen vanhempien välillä on vakavia ristiriitoja, väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. Tänä vuonna julkaistun Suomen lapsistrategian tilannekuvassa todetaan, että lapsen kokema väkivalta ja kaltoinkohtelu läheis- ja vertaissuhteissa jäävät edelleen liian usein näkymättömiin. Väkivallan kokeminen tai havaitseminen läheissuhteissa on aina haitallista lapselle, ja on tärkeää löytää keinoja siihen puuttumiseen.

On varmistettava, että eroavien perheiden kanssa työskentelevillä ammattilaisilla on riittävistä osaamista tunnistaa lähisuhdeväkivallan dynamiikkaa ja sen eri muotoja tai uhkaa silloinkin kun väkivallasta ei ole näkyviä merkkejä. Nykyisellään palvelujärjestelmämme ei aina tunnista väkivaltaa tai sen uhkaa riittävän herkästi, tai pysty vastaamaan tuen tarpeisiin riittävän tehokkaasti lapsen koettua tai kohdattua kaltoinkohtelua tai väkivaltaa. 

Panostamalla helposti saavutettaviin ja laadukkaisiin eropalveluihin, ammattilaisten osaamiseen sekä toimiviin viranomaisketjuihin turvaamme eroa niin lapsille kuin aikuisille ja voimme vähentää valtavasti sekä inhimillistä kärsimystä että taloudellisia seurauksia. Näihin asioihin panostamalla voimme suojella jopa ihmishenkiä.

Nyt vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa. Meidän on aikuisina ja päättäjinä onnistuttava varmistamaan, että kaikkein lasten oikeudet toteutuvat kaikissa mahdollisissa tilanteissa – myös eron keskellä ja sen jälkeen.

Olen tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen liittyen eropalveluiden vahvistamiseen ja lasten oikeuksien turvaamiseen erotilanteissa. Jokaisella tulee olla oikeus turvalliseen eroon ja tukeen erotilanteessa. Ja meidän on onnistuttava varmistamaan, että myös eron hetkellä jokaisen lapsen etu ja oikeudet toteutuvat. Sillä yhdenkään pienen mielen ei tule särkyä.