Varjovälikysymys kasvavasta taloudellisesta, hyvinvointi- ja ympäristövelasta 

Keskusta, SDP ja Liike Nyt jättivät hallitukselle välikysymyksen velkaantumisesta. Vihreät jakavat puolueiden huolen ja tarpeen haastaa hallitusta. Koska puolueet ovat päättäneet jättää välikysymyksen ilman Vihreitä, haluamme tukea välikysymystä omalla varjovälikysymyksellä.

Olemme välikysymyksen laatijoiden kanssa monesta asiasta samaa mieltä. Hallitus velkaantuu ennätystahtia, vaikka se lupasi aloittaessaan lopettaa Suomen velkaantumisen. 

Hallitus tekee uusia, miljardiluokan veronkevennyksiä suurituloisille ja suuryrityksille. Veronalennusten jakaminen rikkaille tilanteessa, jossa kaikista köyhimmiltä, sairailta, lapsilta, nuorilta ja opiskelijoilta leikataan, ei ole hyväksyttävää. Samalla hallitus keventää yhteisöverotusta kahdella prosentilla, vaikka lukuisat taloustieteilijät ovat varoittaneet, että yhteisöveron alennus ei luo merkittävästi kasvua tai edistä investointeja. 

Veronkevennykset ovat merkittävä muutos hallituksen talouspolitiikan linjaan, vaikka valtion talouden tilanne tai näkymät eivät ole merkittävästi parantuneet aiemmista vuosista. Veronkevennykset joudutaan rahoittamaan eläkevaroja syömällä sekä velaksi. Samalla julkiseen talouteen kohdistuu merkittäviä uusia paineita lisääntyneiden puolustusmenojen takia.

Jaamme myös huolen heikosta työllisyyskehityksestä. Hallitus lupasi hallitusohjelmassa Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa. Hallitus on tätä tavoitetta 150 000 työpaikkaa jäljessä, sillä 50 000 työpaikkaa on kadonnut. Akateeminen työttömyys on noussut vuosituhannen korkeimmalle tasolle, nuorisotyöttömyys on kasvussa ja pitkäaikaistyöttömyys uhkaa nousta lähelle 90-luvun laman tasoa.

Näkökulmamme eroaa kuitenkin välikysymyksestä olennaisesti siinä suhteessa, että lähestymme velkaantumista laajasti. Velkaantumista tarkastellaan usein kapeasti vain talouskulmasta. Vaikka talouden vakaus on tärkeää, hallitus kasvattaa samalla myös mittavaa hyvinvointi- ja ympäristövelkaa. Hallituksen tekemättömät ilmasto- ja luontotoimet ja suuret koulutusleikkaukset jäävät kaikki nykynuorten ja tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Hallituksen talouspolitiikan yksi suurimmista kompastuskivistä on sen ilmasto- ja luontotoimien puute. Ilman elinkelpoista ilmastoa ja hyvinvoivaa luontoa ei ole myöskään kestävää taloutta. Hallitus on sivuuttanut täysin romahtaneet hiilinielut, jotka paitsi uhkaavat Suomen ilmastotavoitteita, aiheuttavat myös merkittävän taloudellisen riskin. Hallitus lisää toimillaan päästöjä, vaikka suunnan pitäisi olla täysin päinvastainen. Hallituksen politiikka lisää merkittävästi ympäristövelkaa. Samalla vihreä siirtymä tarjoaa Suomen taloudelle ennennäkemättömän mahdollisuuden, johon ei ole varaa olla tarttumatta. 

Vihreät ei halua leikkauksilla rahoitettavia veronkevennyksiä suurituloisille ja suuryrityksille. Kuluneiden kahden vuoden aikana Orpon hallitus on leikannut niin koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista kuin lapsilta, nuorilta ja opiskelijoilta. Hallitus on lisännyt merkittävästi hyvinvointivelkaa leikkaamalla toistuvasti niiltä, jolla on jo kaikkein vähiten. Samalla hallitus on toteuttanut merkittäviä veronkiristyksiä, jotka nostavat muun muassa lääkkeiden, joukkoliikenteen sekä kulttuuripalveluiden hintaa. 

Vihreät ei hyväksy tapaa, jossa valtion velkaantumista käytetään tekosyynä romuttaa suomalaista hyvinvointivaltiota, mutta rikkaiden verokevennykset mahdollistetaan uudella velalla hetkeäkään epäröimättä. Kun hallitus aloittaessaan totesi rakentavansa vahvaa ja välittävää Suomea, viimeistään nyt on selvää, keistä hallitus oikeasti välittää.

Edellä olevan perusteella esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Miten hallitus aikoo ottaa politiikassaan huomioon talouteen liittyvän velan lisäksi hyvinvointi- ja ympäristövelan?

Miten hallitus aikoo varmistaa, että sopeutuksen taakka ja kasvava hyvinvointivelka ei kasaudu nuorten harteille?

Miksi hallitus rahoittaa veronkevennykset suurituloisille ja suuryrityksille ainakin osaksi velalla?

Miten hallitus varmistaa, että koulutusleikkaukset eivät vaaranna Suomen osaamistasoa?