Vihreät ratkaisut tasa-arvoiseen koulutukseen

Vihreät lähti hallitukseen tekemään koulutuksen kunnianpalautusta. Taustalla oli Sipilän hallituksen miljardin euron leikkaukset koulutuksesta. Leikkaukset vauhdittivat koulutustason laskua ja oppimistulosten heikentymistä sekä syvensivät eriarvoisuutta synnyttäen lasten luokkayhteiskuntaa. 

Vihreiden tavoitteena oli korjata nämä leikkaukset, vahvistaa osaamistasoa ja ehkäistä eriytymistä. Konkreettisena toimenpideohjelmana esitimme, että haluamme seuraavan viiden vuoden aikana tehdä toisen asteen opinnoista maksuttomia ja ulottaa oppivelvollisuuden myös toiselle asteelle, lisätä psykologeja ja kuraattoreita kouluihin, puuttua kiusaamiseen, vahvistaa tasa-arvorahoitusta, lisätä maksuttomia harrastuksia ja korjata oppimisen tuen sekä edetä kohti maksutonta varhaiskasvatusta ja kaksivuotista esiopetusta sekä turvata henkilöstön saatavuus. 

Nämä tavoitteet on pitkälti saavutettu ja paljon on tehty päälle. Olemme satsanneet varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen miljardilla eurolla. Varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyys, oppimisen tuen kuntoon saattaminen ja koulutuspolun alun vahvistaminen vaativat kuitenkin vielä työtä. Koulutuksen eriarvoistumiseen pitää puuttua tavalla, joka vahvistaa jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuuksia. Siksi esitämme kolmen kokonaisuuden ohjelmaa lasten ja nuorten tasa-arvoisen koulutuspolun vahvistamiseksi toteutettavaksi seuraavalla hallituskaudella.

Vihreiden ratkaisut

1. Taataan hyvät perustaidot jokaiselle lapselle

Tavoite: Vähintään 90 % lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen ja jokainen lapsi siirtyy kolmannelle luokalle riittävällä osaamisella.

Vihreät haluaa varmistaa jokaiselle lapselle sujuvan alun koulutuspolulle. Päiväkoteihin on koulutettava riittävästi ammattilaisia suhteessa lain vaatimuksiin ja pienennettävä ryhmäkokoja siten, että työn arki on entistä sujuvampaa. Varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä lisäisimme 550:lla. 

Jotta jokainen lapsi ja nuori kieli- tai perhetaustaan katsonmatta saavuttaa riittävän osaamisen kolmannelle luokalle tultaessa, tavoittelemme kaikille kaksivuotista esiopetusta ja esi- ja alkuopetuksen kehittämistä joustavana kokonaisuutena. Näin yksilöllisiin tarpeisiin voidaan paremmin vastata. Seuraavalla hallituskaudella on selvitettävä tähän erilaisia malleja ja huomioitava myös aamu- ja iltapäivätoiminta osana lapsen päivää.

Sote-uudistuksen jälkeen koulutus ja varhaiskasvatus on kuntien tärkein tehtävä. Siksi on varmistettava, että kunnilla on riittävästi pysyvää rahoitusta ja kannustimia satsata koulutukseen, puuttua koulujen eriytymiseen ja vahvistaa tasa-arvoisia oppimisen mahdollisuuksia. Rahoituksella voidaan pienentää opetusryhmiä, lisätä avustajia ja tukiopetusta niissä kouluissa, joissa tarve on suurin. Tämän toimivuudesta on todella hyviä kokemuksia tasa-arvorahan myötä, ja sen lisäämistä Vihreät ovat ajaneet vahvasti jo tällä kaudella. Meidän pitää tukea etenkin kaupunkien työtä vahvempaa tukea tarvitsevien, vieraskielisten ja vaikeammista lähtökohdista tulevien lasten oppimisen edistämisessä.

Esitämme myös, että perusopetukseen lisätään kaksi vuosiviikkotuntia ja ne suunnataan laaja-alaiseen osaamisen, kuten tunnetaitojen oppimiseen ja monilukutaidon parantamiseen. On tehtävä uudistus, joka mahdollistaa, että kännykät eivät häiritse työrauhaa, vaan edistävät oppimista: Annetaan kouluille mahdollisuus kerätä kännykät pois, mutta lisätään resursseja turvallisen digiarjen ja monilukutaidon opetukseen. Jokaisella on oikeus viihtyä ja voida hyvin koulussa.

2. Puututaan lasten ja nuorten pahoinvointiin

Tavoite: Jokainen nuori saa peruskoulusta riittävät taidot ja läpäisee toisen asteen koulutuksen.

Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuudet onnistua koulussa, minkä vuoksi oppimisen tuen lainsäädäntö vaatii korjaamista. Vihreät parantaisi mahdollisuuksia opiskella pienryhmässä ja saada erityisopettajan opetusta ja ottaisi siksi käyttöön erityisopettajamitoituksen. Periaatteena pitää myös olla “1 lapsi, 1 lomake” läpi koulutuspolun, sillä mikään lisäpaperi ei vielä vahvista lapsen saamaa tukea. 

Mahdollisuuksia ja kannusteita tukea niitä nuoria, joilla on heikoimmat edellytykset suoriutua toisen asteen opinnoista on vahvistettava. Muutetaan toisen asteen koulutuksen rahoitusta siten, että rahoituksessa huomioidaan opiskelijoiden hyvinvointi. Poistetaan lukioiden rahoitusleikkuri ja huomioidaan rahoituksessa koulutuksen saavutettavuus. On myös varmistettava, että oppilashuollon painopiste ennaltaehkäisevässä ja yhteisöllisessä työssä vahvistuu. 

Nyt joka kuudes nuori aikuinen on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tähän on saatava muutos. Siksi Vihreät kohdentaisi nuorten aikuisten ammatillista koulutusta merkittävästi vailla tutkintoa olevien oppisopimuskoulutukseen. On tarpeen käynnistää yhteistyössä työnantajien, TE-toimistojen ja koulutuksen järjestäjien kanssa ohjelma, jonka avulla tavoitetaan ja ohjataan vailla toisen asteen tutkintoa olevia 20-30-vuotiaita tai Suomeen hiljattain muuttaneita suorittamaan oppisopimuskoulutusta palkkatuettuna.

3. Nostetaan suomalaisten koulutustasoa

Tavoite: 80 % uusista ylioppilaista jatkaa korkea-asteelle vuoden sisään valmistumisesta ja 30 % ammatillisen tutkinnon suorittaneista jatkaa korkeakoulutukseen viiden vuoden sisällä valmistumisesta.

Opiskelijavalintojen veivauksesta pitäisi pysähtyä sen äärelle, että alle 9000 uutta ylioppilasta saa vuosittain opiskelupaikan, kun tarve olisi tuottaa tutkintoja vähintään 30 000 per ikäluokka. On järjetöntä, että meillä on Suomessa ihan valtava osaajapula, ja silti nuoret joutuvat odottamaan vuosikausia päästäkseen opiskelemaan.

Siksi korkeakoulujen opiskelijavalintojen painopiste pitää siirtää opiskelijoiden valikoinnista opiskelijoiden houkuttelemiseen. Me lisäisimme korkeakoulujen aloituspaikkoja roimasti ja tarjoaisimme opintosetelin jokaiselle nuorelle, joka jää ilman opiskelupaikkaa. Opintosetelillä voisi suorittaa maksutta vähintään perusopinnot. Aloituspaikkoja korkeakouluihin lisäisimme ensi hallituskaudella 5400 vuositasolla, mutta pitkällä tähtäimellä määrää täytyy vielä kasvattaa.

Osana uudistusta Vihreät tukisi tutkintoa lyhyempien koulutuskokonaisuuksien opiskelua ja lisäisi koulutustarjontaa ottamalla käyttöön työntekijöille tarkoitetun koulutussetelin, jota voidaan käyttää tutkinnon osien suorittamiseen.

Oppimistulosten parantaminen ja eriytymisen ehkäisy vaatii panostuksia

Vihreiden esittämä kokonaisuus kustantaa arvioidemme mukaan noin 550-600 miljoonaa euroa, mutta riippuen toteutustavoissa haitari on suurempi, jopa 400-800 miljoonaa euroa.

Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen kohdistuvien toimien rahoituksen Vihreät hakisi kohdentamalla siihen ikäluokkien pienenemisestä kohdistuvat säästöt. Joka vuosi perusopetuksesta poistuu n. 60 000 nuorta kun uusia lapsia syntyy enää alle 50 000. Tuo raha pitää käyttää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun vahvistamiseen.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäykset ja avoimen korkeakoulun opintojen tarjoaminen vastavalmistuneille nopeuttaisi nuorten siirtymistä työmarkkinoille, millä on positiivinen vaikutus julkiseen talouteen. Korkeakouluopintojen aikaistuminen vuodella voisi vahvistaa julkista taloutta jopa 100 miljoonalla. Nyt opinnot aloitetaan keskimäärin 23-25 vuotiaana.

Vihreät on julkaissut esityksensä toimiksi, joilla vahvistetaan julkisen talouden tasapainoa ja mahdollistetaan välttämättömät investoinnit. Vihreät on esittänyt kynnyskysymyksenään hallitukseen lähtemiselle, että koulutuksesta ei leikata. 

Koulutukseen panostaminen tulee nähdä investointina tulevaisuuteen, joka mahdollistaa hyvinvointia, uutta osaamista ja innovaatioita sekä talouskasvua.

Investoinnit:

• Nostetaan varhaiskasvatuksen opettajankoulutusmääriä 550:lla vuodessa
• Toteutetaan kaksivuotinen esiopetus ja selvitetään malleja joustavaan koulunalkuun
• Lisätään pysyvää rahoitusta koulujen eriytymisen ehkäisemiseen ja tasa-arvoisiin oppimismahdollisuuksiin
• Tuodaan perusopetukseen väljyyttä lisäämällä opetukseen kaksi vuosiviikkotuntia 
• Korjataan oppimisen tuki 
• Kehitetään lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta
• Tarjotaan opintoseteli kaikille ilman opiskelupaikkaa jääneille uusille ylioppilaille
• Lisätään aloituspaikkoja korkeakouluihin