Viisi keinoa parantaa eläinten hyvinvointia

Eläimet ovat tuntevia olentoja, jotka kykenevät kiintymään, ilahtumaan, pelkäämään ja tuntemaan kipua siinä missä ihmisetkin. Silti niiden ääni ei yhteiskunnassa kuulu.

Vihreän politiikan lähtökohtana on, että eläimillä on itseisarvo, jota tulee kunnioittaa. Eläimillä on oltava mahdollisuus käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla, oli kyse sitten lemmikistä, tuotantoeläimestä tai villieläimestä.

Tänään eläinten päivänä esittelen viisi keskeistä keinoa parantaa eläinten hyvinvointia.

1. Eläinten hyvinvointilain puutteet kuntoon

Viime kaudella uudistettu eläinten hyvinvointilaki oli askel oikeaan suuntaan, mutta siihen jäi edelleen puutteita. Eläinten itseisarvo olisi pitänyt kirjata lakipykälätasolle, rituaaliteurastus ilman tainnutusta olisi pitänyt kieltää, kanojen ja broilerien oloja olisi pitänyt parantaa ja parsinavetoista sekä porsitushäkeistä olisi pitänyt luopua kokonaan siirtymäajalla. Nämä parannukset olisi tärkeä tehdä eläinten hyvinvointilakiin mahdollisimman pian.

2. Eläinsuojeluasiamiehen viran jatkaminen

Edellisessä hallituksessa päätimme perustaa määräaikaisen eläinsuojeluasiamiehen viran. Eläinsuojeluasiamies pitää eläinten hyvinvointia esillä lainvalmistelussa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Nyt pääministeri Orpon hallitus on päättänyt lakkauttaa viran, vaikka tarve sille ei ole kadonnut minnekään.

Eläinsuojeluasiamiehen virasta ja tehtävistä tulisi pikimmiten säätää laissa ja varata toiminnalle riittävät resurssit. Se toisi eläinten hyvinvoinnin edistämiseen kaivattua jatkuvuutta ja ennakoitavuutta. 

3. Loppu turkistarhaukselle

Tarhaus aiheuttaa turkiseläimille täysin turhaa kärsimystä. Turkistarhoilla eläimet elävät ahtaissa häkeissä vailla mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen, mikä aiheuttaa niille sairauksia ja käytöshäiriöitä.

80 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Kansalaisaloite turkistarhauksen alasajon puolesta on tähän mennessä kerännyt yli 100 000 allekirjoitusta. Hallituksen olisi aika tunnustaa tosiasiat: turkistarhaus on kestämätön ja epäeettinen elinkeino, joka on jo aikaa sitten tullut tiensä päähän.

4. Metsästyksen ongelmat kuriin

Metsästyksen ongelmien lieventämiseksi pienpetoraudat tulisi kieltää, uhanalaiset lajit tulisi rauhoittaa kokonaan metsästykseltä ja sepelkyyhkyjen metsästyskauden alkamista siirtää nykyistä myöhemmäksi, jotta poikaset ehtivät lentää pesästä.

Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan Suomen luonnossa on vähintään kymmeniä tuhansia pienpetorautoja, joiden käyttö on aivan liian vapaata ja valvonta olematonta. Väärin asennettuihin pienpetorautoihin voivat jäädä kiinni isommatkin eläimet, kuten karhut. Lisäksi ne eivät edes oikein käytettynä valikoi saalista, vaan niihin voi jäädä kiinni myös uhanalaisia lajeja.

Suuri osa Suomessa pesivistä riistavesilinnuista on luokiteltu uhanalaiseksi jo useassa peräkkäisessä arvioinnissa niiden jatkuvan ja voimakkaan taantumisen vuoksi. Monia niistä saa silti edelleen metsästää rajoituksetta.

5. Kasvipohjaisen ruoan edistäminen

Teollinen eläintuotanto aiheuttaa väistämättä tuotantoeläimille kärsimystä, vaikka lainsäädännössä pyrittäisiinkin takaamaan tuotantoeläimille mahdollisimman hyvät olot. Päätös syödä tai olla syömättä eläinperäisiä tuotteita on jokaisen oma. Valtion toimin voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, että kasvipohjaisten vaihtoehtojen valinta olisi kuluttajille mahdollisimman helppoa. 

Keskeinen keino kotimaisen kasvipohjaisen ruoan tuotannon edistämiseen on maataloustukien kohdentaminen voimakkaammin kasvinviljelyyn. Lisäksi olisi toteutettava elintarvikealan toimijoiden esittämä investointipaketti kasvipohjaisen ruoan tuotannon edistämiseksi, jotta koko ketju pellosta pöytään olisi kunnossa.