Ville Niinistön puhe Vihreiden puolueko­kouk­sessa Joensuussa 21.5.2022

21.05.2022

Rakkaat vihreät ystävät,

Elämme murroksen aikaa.

Se, miten yhteiskuntamme ja taloutemme ovat rakentuneet, on valtavassa murroksessa.

2030-luvun Suomi tulee näyttämään hyvin erilaiselta kuin mitä maamme on vielä tänään.

Ilmastokriisin ja luontokadon eteneminen pakottavat kaikki maat muuttamaan tapansa tuottaa energiaa, ruokaa, asua, liikkua ja kuluttaa, jos ne haluavat pelastaa elämän edellytykset ja elinkirjon tulevaisuuden maapallollamme.

Niin kuin siinä ei olisi jo tarpeeksi, Venäjän julma hyökkäyssota systemaattisine sotarikokseen Ukrainassa muistuttaa, että myös kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa on puolustettava peräänantamattomasti niiltä, jotka eivät niistä välitä. Emme voi pitää aivan perustavia asioita itsestäänselvinä, vaan on laitettava itsensä likoon arvojensa puolustamiseksi.

Koronakriisin aiheuttamasta iskusta olemme myös yhä yhteiskuntana vasta toipumassa. Meidän on muistettava nähdä ja tukea niitä, jotka ovat tästä iskusta eniten kärsineet. Hoitajat, jotka ovat tehneet vuosia pitkää päivää, vanhukset, joiden elämää korona yhä uhkaa, elinkeino- ja kulttuurialat, jotka ovat vuosia joutuneet toimimaan säästöliekillä. Murrosta merkitsee sekin.

Silti yhtä lailla tässä murroksessa on paljon sellaista, mitä meidän pitää puolustaa. Meidän on nähtävä kaikki se arvokas maassamme – kaikille kuuluva laadukas ja yhdenvertainen koulutus, ihmisten välinen tasa-arvo ja hyvinvointivaltio, puhdas ympäristö ja luonto – jonka puolustamiseksi teemme näitä muutoksia.

Suomi on yksi niitä harvoja maailman maita, jossa yhä tiukan paikan tullen ihmiset pääosin näkevät olevansa yhtä ja samaa yhteisöä. Sellaisen yhteisön tulevaisuutta haluaa puolustaa. Uskon, että suomalaisten korkeassa maanpuolustustahdossa on kyse myös jostain tällaisestä syvästä pohjasta.

Siksi nyt tarvitaan niin kovaa kuin pehmeää politiikkaa: kovaa ymmärrystä nähdä maailma sellaisena kuin se on ja kovaa osaamista ja johtajuutta tehdä tarvittavia päätöksiä, mutta yhtä lailla pehmeää ymmärrystä nähdä se arvokas, jota me haluamme näillä päätöksillä puolustaa.

Juuri nyt tarvitaan poliittisia liikkeitä, jotka kykenevät, osaavat ja uskaltavat havannoida maailman muutosta ja tehdä tarvittavia päätöksiä turvallisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta kaikille suomalaisille. Ja tarvitaan sen tunnistamista, miten ihmisten turvallista arkea ja kestäviä arvoja tässä murroksessa on puolustettava.

Tarvitaan arvojen kompassia, ja ratkaisujen luomaa liikettä.

Se on vihreiden tehtävä, meidän on vastattava tähän ajan haasteeseen. Se on vihreiden tehtävä täällä Suomessa ja se on vihreiden tehtävä laajemmin Euroopassa.

On tärkeää tavata toisiamme täällä Joensuussa puoluekokouksessa pitkän etätyöskentelyn jälkeen. Mutta ei riitä, että keskustelemme maailman murroksesta vain keskenämme ja pohdimme tarvittavia ratkaisuja.

Meidän on oltava se liike, joka näyttää suuntaa ja ottaa ihmiset mukaan rakentamaan kestävää tulevaisuutta. On kurkotettava ulospäin, otettava suomalaiset mukaan puolustamaan sitä mikä on arvokasta.

On murroksen hallitsemisen aika, yhdessä.

 

Rakkaat ystävät,

On demokratian itsepuolustuksen aika.

Euroopan unioni on tänään yhtenäisempi kuin mitä me olemme nähneet vuosikymmeniin. Europarlamentista maailmaa katsoessa on silmin nähden merkityksellistä, kuinka vahva yhteisöllisyys EU-maiden kesken on nyt syntynyt.

Puolan ja Baltian maiden varoittelut Venäjän kehityksestä olivat oikeita, ja heitä kuuntelevat nyt myös läntisen Euroopan suuret maat, joiden huomio ei aiemmin ollut tarpeeksi Venäjän luomassa uhassa. Tähän yhteisymmärrykseen on nyt tartuttava ja tehtävä siitä voima kestävän tulevaisuuden puolesta.

Putinin Venäjä on jo yli vuosikymmenen pyrkinyt hajottamaan ja hallitsemaan Euroopan unionia omalla geopoliittisella vallankäytöllään ja siihen perustuvalla energiakaupallaan, sotilaallisen uhkailun pelotteellaan sekä trollien armeijallaan. Ukrainassa Putin astui sen rajan yli, että vihdoin tilanne muuttui. Hän onnistui vahingossa yhdistämään Euroopan.

Iso rooli tässä on myös ollut Ukrainan kansan ja sen johdon rohkeudella. Se, että presidentti Zelenskiy ei lähtenyt pakoon vaan jäi puolustamaan Kiovaa kansalaisten keskellä, valoi rohkeutta niin Ukrainan omaan kansaan kuin myös pakotti demokraattiset johtajat näkemään, että arvojamme on myös puolustettava.

Ukraina ei puolusta itseään vaan laajemmin demokratiaa ja kansainvälistä oikeutta. Meidän on tunnistettava ukrainalaisten rohkeus, joka herätti suunnattoman pimeyden hetkellä myös valon ja toivon kipinän. Emme voi jättää heitä yksin.

Siksi kannatamme vihreinä laajan humanitäärisen ja aseavun toimittamista Ukrainaan, sekä heidän ottamistaan Euroopan unionin jäsenyysmenettelyyn jäsenehdokkaaksi. Kaikkein tärkeintä on, että Ukrainaa tuetaan ajamaan miehittäjä maastaan. Putinin sotapolitiikka ei saa voittaa, ja siksi se on nyt pysäytettävä. Muuten sen uhka vain jatkuu.

Samalla sotarikolliset on saatava tilille. Europarlamentti on päättänyt tukea sitä että EU alkaa kokoamaan nyt järjestelmällisesti todisteita Venäjän tekemistä sotarikoksista Ukrainassa, jotta sotarikoksista voidaan aikanaan asettaa syytteet.

Vihreät on ollut monissa Euroopan maissa se liike, joka on ensimmäisenä kyennyt näkemään Putinin haasteen ja vastaamaan siihen. Saksassa vihreät ovat hallituksessa painaneet päälle, jotta myös liittokansleri Scholz ja demarit suostuvat ajamaan alas Venäjän energiantuontia sekä auttamaan Ukrainaa myös raskaalla aseavulla.

Europarlamentissa vihreät ovat ajaneet vahvasti sitä, että Venäjän energiantuonti on lopetetettava nopeasti kokonaan, ja samalla olemme vauhdittaneet EU:n panostuksia uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Energiariippuvuutta yhden diktaattorin fossiileista ei kannata korvata fossiiliriippuvuudella muualta. Siksi on tärkeää, että nyt investoinnit menevät energiamurroksen vauhdittamiseen.

Samalla meidän on tunnistettava, että Euroopan unionin kyky yhteisiin ratkaisuihin on meidän oma etumme. Venäjän hyökkäyssodan on viimeistään lopetettava Suomessa impivaaralainen ja nurkkakuntainen valitus, jossa suomalaiset poliitikot lähtevät Brysseliin estämään päätöksiä. Tätä murrosta on johdettava ja kansalaisille on avattava sitä, miksi solidaarisuus on myös Suomen etu ja kuinka tärkeää se on, että EU:n perussopimukset ja päätökset tekevät mahdolliseksi Euroopan maiden tulevaisuuden hyvinvoinnin.

EU tarvitsee parempaa kykyä yhteiseen ulkopolitiikkaan ja finanssipolitiikkaan, jotta maamme pärjäävät globaalissa kaupan kilpailussa teollisina ja teknologian johtajina, sekä luomme turvallisuutta, vaurautta ja sosiaalista hyvinvointia kansalaisimme. Siksi meidän on oltava myös perussopimusten uudistamista valmiita tarkastelemaan. Meidän on tunnistettava, että yhteiset talousratkaisut turvaavat myös meidän tulevaisuuttamme.

Suomessa olemme varoittaneet Putinin Venäjän yhä autoritäärisemmästä kehityksestä jo lähes kaksi vuosikymmentä. Niin teimme Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimahankkeen yhteydessä, ja niin olemme tehneet lukuissa muissa yhteyksissä. Rosatomin osalta kritiikkimme oli täysin oikeaa, ja jos sitä olisi silloin kuunneltu eikä vasta nyt, olisivat kunnalliset energiayhtiöt säästäneet satoja miljoonia euroja. Toivon muiden puolueiden katsovan tässä peiliin.

Tässä Venäjä-kritiikissä haluan kiittää erityisesti meppikollegaani Heidi Hautalaa, jonka rohkeus tukea Venäjän oppositiota ja kansalaisliikkeitä ja herättää oikeita kysymyksiä Suomessa on ollut vertaansa vailla.

Olen tyytyväinen siihen, että vihreät ensimmäisinä lähtivät muuttamaan omaa kantaansa Suomen Nato-jäsenyyteen. Uskon sillä olevan merkitystä lopputulokseen ja tämän kevään valtiojohdon ja eduskunnan päätöksentekoon. Nato-jäsenyyden laajan tuen saavuttaminen ei olisi ollut mahdollista, jollei puolueilla olisi ollut tilaa muuttaa mieltään ja jollei siitä olisi alettu julkisesti jo varhain, jo Putinin joulukuun etupiiripuheiden jälkeen, herättää keskustelua.

Sille oli syy, miksi vihreät kirjasi jo aiemmin Nato-kantaansa sen, että turvallisuusympäristön muutosta on jatkuvasti tarkkailtava. Ja nyt oli aika nähdä, että Nato-jäsenyys on näissä olosuhteissa vakautta luova tekijä Suomen ja Pohjolan alueen turvallisuudelle. Samalla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa myös Natoa ja Euroopan unionia. Jäsenyyden toteuduttua jo kaikki paitsi neljä unionin jäsentä on Natossa. Nato ei ole vihreille arvovalinta vaan väline, jonka kautta arvojamme on puolustettava. Tämän turvallisuusyhteisön kautta EU:n työ oikeudenmukaisemman ja reilumman maailman puolesta saa sellaista tukea, joka on tänä aikana välttämätöntä. Arvoinamme säilyvät demokratian, ihmisoikeuksien, kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen aseriisunnan edistäminen. Näitä arvoja meidän on myös Naton jäseninä puolustettava.

Juuri tätä meidän vihreiden pitää tehdä: tunnistaa murrosta, ja hallita sitä, puolustaa ihmisyyttä ja turvallista arkea samalla kun etsimme ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Meillä ei ole vanhojen suurten puolueiden painolastia, jossa ollaan suomettumisen, idänkaupan tai etujärjestöjen toiveiden takia ajatuksellisesti usein jumissa maailman murroksen näkemisessä. Vihreät on aina ollut liike, joka lähtee ruohonjuuritasolta, demokratian ja osallisuuden kehittämisestä rakentamaan kestävää tulevaisuutta. Sellaisena meidän on myös havainnoitava muutosta ja kyettävä myös muuttamaan ensimmäisinä omia tavoitteitamme, jos tarve siihen herää. Meidän on oltava notkeita ja ketteriä.

 

Rakkaat ystävät,

Energiamurros on jo täällä. Suomesta on tullut se uusiutuvan energian luvattu maa, jota vihreät ovat vuosikymmeniä tavoitelleet. Samalla vihreästä talousajattelusta on tullut valtavirtaa Suomessa ja Euroopassa: investoinnit siirtyvät puhtaaseen teknologiaan, osaamiseen ja aineettomiin palveluihin. Kun katson mitä juuri nyt Euroopassa jak omission esityksissä vihreässä siirtymässä tapahtuu, on se kuin lukisin Osmo Soininvaaran kolumneja 2000-luvun alusta.

Euroopan unioni investoi nyt valtavasti vihreään siirtymään ja samalla muuttaa talouden pelisääntöjä sellaisiksi, että kestävyysraportointi ja ympäristönormit ohjaavat kaikkea taloutta hiilineutraaliin suuntaan. Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta ohjataan siihen, että meillä on osaamista ja ratkaisuja kaikille yhteiskunnan aloille viedä tämä murros läpi.

On nyt tärkeää, että vihreät ottaa poliittisena liikkeenä sen tilan myös talouskeskustelussa, joka tällaisena edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä meille luontevasti kuuluu. Jollemme sitä tee, Suomen mahdollisuudet selviytyä menestyjänä tästä suuresta murroksesta ovat heikommat. Meillä ei ole historian painolastia pelätä teollisuuden tai liikenteen ongelmien ratkaisua, meillä ei ole tarvetta laittaa päätämme pensaisiin. On tehtävä vihreän ajattelun sekä tutkimus-, koulutus- ja teollisuuspolitiikan liitto, jotta Suomi on niitä maita jotka ovat vihreän talousmurroksen tekijöitä.

Yhtä lailla on tehtävä vihreän ajattelun ja maa- ja metsätalouspolitiikan liitto, jotta tapamme käyttää maata ja tuottaa ruokaa ratkoo ilmasto- ja luontokriisiä sekä samalla tuottaa entistä paremmin toimeentuloa uusilla vähähiilisillä tuotteilla ja ratkaisuilla maanviljelijöille ja metsänomistajille. On luotava taloudellista arvoa sille, että ruoka ja metsänhoito lisäävät hiilinieluja ja suojaavat vesistöjä ja luontoa. Samalla vaalimme ruokaomavaraisuuttamme.

Suomessa investoinnit tuulivoimaan nostavat sen jo tämän vuosikymmenen loppupuolella Suomen suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi. Se on jo nyt edullisin uusinvestointien kohde. Samalla tuulivoima ja aurinkovoima, uskokaa tai älkää, ovat EU-maiden vertailussa Suomessa edullisimpien joukossa. Suomesta on tullut hyvä investointimaa puhtaalle energialle. Siksi vihreiden aiemmat huolet uusiutuvan energian ja ydinvoiman välisestä kilpailuasetelmasta ovat jääneet historiaan: investoinnit niihin eivät enää ole syrjäyttämässä toisiaan. Tavoitteemme siitä, että uusiutuvan energian avulla fossiilisista luovutaan, on toteutumassa. Tärkeimpiä syitä tälle on vihreiden aikanaan läpiajama EU:n päästökauppa, sillä se on luonut edellytykset markkinoilla puhtaan teknologian esiinmarssille. Tässä on esimerkki siitä kuinka vihreiden ajama politiikka on myöhemmin saanut laajan kannatuksen myös teollisuudessa, joka näkee päästökaupan nyt Suomen kilpailuvalttina.

Tämä murros tarkoittaa, että Suomi voi olla sähköntuotannossa täysin fossiiliton jo seuraavan neljän vuoden kuluessa ja samalla keskimäärin sähköomavarainen. Seuraavaksi sama murros on vietävä läpi muussa energiassa eli asumisessa, liikenteessä ja ruuantuotannossa.

Rakkaat ystävät,

Se murros, mikä tapahtuu energiantuotannossa, tapahtuu myös muualla yhteiskunnassa. Digitalisaatio etenee, aineettomien palvelujen osuus kasvaa, liikkumisesta tulee joustavampaa, ruuantuotannosta vähähiilisempää. Mutta kyse ei ole vain teknologian edistämisestä, vaan hyvän elämän ja hyvän arjen edistämisestä. Kaikella tällä rahoitetaan myös sitä, että hyvinvointivaltio voi pitää aivan jokaisen ihmisen osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolta.

Samalla kaiken taustalla on kysymys siitä, miten me voimme säilyttää oman maamme ja yhteisen maapallomme elinkelpoisena tuleville sukupolville. Miten me voimme puolustaa luonnon kirjoja ja ekosysteemejä, jotka ovat kaiken elämän edellytys tällä planeella? Pelisääntöjen muuttamisella ja teknologian edistämisellä tavoittelemme sitä, että elämää suojellaan.

Meidän on kaikella päätöksenteollamme rakennettava ihmisille sellaista arkea, että he kokevat voivansa elää turvallista, hyvää arkea riittävällä toimeentulolla, hyvällä koulutuksella ja hyvällä huolenpidolla terveydestä ja lähiympäristön puhtaudesta. Että he voivat tietää oman maamme ja yhteisen maapallomme voivan hyvin myös jatkossa. Että elämää vaalitaan, oli sitten kysymys syrjäytymisen ehkäisystä, demokratian puolustamisesta kuin ilmasto- ja luontokriisin ratkaisemisesta.

Kyse on elämän suojelusta.

Hyvää puoluekokousta kaikille.