— Ville-Veikko Mastomäki

Aloite liputuspäivästä Tove Janssonin kunniaksi Sisäasiainministeriölle 

Ehdotus 

Vihreä ja Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmät ehdottavat, että sisäasiainministeriö määrää Tove Janssonin kunniaksi elokuun yhdeksännen viralliseksi, asetuksessa määritellyksi tai toissijaisesti valtiokalenteriin merkityksi liputuspäiväksi. 

Perustelut 

Tove Jansson oli poikkeuksellisen pitkän uran tehnyt ja kansainvälisesti tunnettu suomenruotsalainen taiteen moniosaaja, joka vaikutti kuvataiteilijana, kirjailijana, kuvittajana ja käsikirjoittajana. Tekstien ja kuvataiteen lisäksi Jansson myös ulotti laajan taiteellisen osaamisensa myös omien ja muiden lavateosten näytelmäasujen ja lavasteiden suunnitteluun. Hän oli todellinen taiteen monilahjakkuus. 

Taiteilijaperheessä kasvaneen Janssonin ura alkoi jo varhain sarjakuvapiirtäjänä aikakausilehdessä. Sen rinnalla alkoi pian myös tuottelias kirjailijan ura, jonka hahmoista muumit ovat tunnetuimmat ja ikonisimmat. Vaikka suuri yleisö muistaa Janssonin ennen kaikkea juuri muumeistaan, kirjoitti hän myös romaani- ja näytelmäkirjallisuutta sekä novelleja. Kansainvälisestikin poikkeuksellista monipuolisuutta voidaankin pitää hänen kirjallisena erityispiirteenään. Hänen tuotantonsa ei rajoittunut lastenkirjallisuuteen vaan hän teki merkittävän uran myös aikuisten kirjallisuuden parissa. Tosin myös muumit ovat kauan olleet myös aikuisen väestön suosiossa. 

Tove Jansson on kautta aikain käännetyin suomalaiskirjailija, kirjoja on käännetty yli 50 kielelle. Muumit ovat eittämättä myös yksi itsenäisyytemme ajan suurimmista kansainväliset mittasuhteet saavuttaneista suomalaisista ilmiöistä. Muumit seikkailevat meillä ja maailmalla sarjakuvina, kirjoina ja televisiossa sekä koristavat erilaisia materiaaleja ja tuotteita. Hyväntuuliset ja suvaitsevaiset muumit ovat olleet myös arvokas brändi Suomelle oman maakuvamme rakentamisessa. 

Vaikka Tove Jansson on parhaiten tunnettu muumikirjailijana teoksista, joissa sanan ja kuvituksen vuorovaikutus on saumaton, hän piti kuvataidetta pääammattinaan. 1940-luvulta lähtien 

työskennelleen taiteilijan teoksia on esillä useissa merkittävissä kohteissa ympäri Suomea. Maalauksia on niin Helsingin kaupungintalolla, lastensairaalassa, päiväkodeissa kuin Teuvan kirkon alttaritaulunakin. 

Tove Janssonin merkittävä ura kesti suurimman osan itsenäisyytemme vuosikymmenistä. Sen ohessa ei pidä unohtaa, että Tove Jansson vaikutti aikansa arvoihin ja asenteisiin ja on toiminut rohkaisevana esimerkkinä jo useammalle sukupolvelle, Suomessa ja maailmalla, ei niinkään pitämällä itsestään meteliä vaan elämällä omien valintojensa mukaan. Olisi arvokas ele, että Suomi sadan vuoden itsenäisyytensä kunniaksi nimeäisi elokuun yhdeksännen eli Tove Janssonin syntymäpäivän kansalliseksi liputuspäiväksi. 

Edellä olevin perustein me allekirjoittaneet Vihreän ja Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmien jäsenet esitämme, että 9.8. määrättäisiin liputuspäiväksi Tove Janssonin kunniaksi. 

Helsingissä 26.5.2017 

 

Förslag om flaggdag till Tove Janssons ära 

Till inrikesministeriet 

Förslag 

De Grönas riksdagsgrupp och Svenska riksdagsgruppen föreslår att inrikesministeriet bestämmer att den 9 augusti görs till officiell flaggdag Tove Jansson till ära eller alternativt att dagen upptas bland de flaggdagar som finns angivna i Finlands statskalender. 

 

Motiveringar 

Tove Jansson var en internationellt känd finlandssvensk konstnär som gjorde en exceptionellt lång karriär. Hon verkade som bildkonstnär, författare, illustratör och manusförfattare. Utöver sina texter och sin bildkonst sträckte sig hennes konstnärliga kunnande till att planera kostymer och scenografi för egen och andras scenkonst. Hon var verkligen en mångbegåvning. 

Jansson växte upp i en konstnärsfamilj och hennes bana som konstnär började tidigt som serietecknare i en veckotidning. Samtidigt, ganska snart, startade hennes produktiva karriär som författare. Av hennes gestalter är mumintrollen de mest kända och de har blivit verkliga ikoner. Fastän den stora publiken minns Jansson mest för mumintrollen, skrev hon också romaner, skådespel och noveller. Också internationellt sett är hennes exceptionella mångsidighet som skribent, det som kännetecknar henne mest. Hennes produktion begränsade sig inte till barnlitteratur, utan hon gjorde en betydande karriär även inom vuxenlitteraturen. Man bör också minnas att mumintrollen länge har varit populära också bland vuxna. 

Tove Jansson är genom tiderna den mest översatta finländska författaren, hennes böcker har översatts till över 50 språk. Mumintrollen är utan tvekan ett av de finländska fenomen som under vår självständighetstid väckt den största internationella uppmärksamheten. Mumintrollen är ute på äventyr - hos oss och i världen - som serier, böcker och tv-program, samt pryder olika material och produkter. De godmodiga och toleranta mumintrollen har också varit ett värdefullt brand för Finland då vi byggt upp bilden av vårt land. 

Fastän Tove Jansson är bäst känd för sina muminböcker, där växelverkan mellan ord och bild är fullständig, ansåg hon själv att bildkonsten var hennes huvuduppdrag. Hon arbetade som konstnär 

sedan 1940-talet och hennes verk har varit utställda på olika håll runt om i Finland. Hennes målningar finns i stadshuset i Helsingfor, på barnkliniken, i många daghem samt som altartavla i kyrkan i Teuva. 

Tove Janssons betydande karriär täcker största delen av årtiondena under vår självständighetstid. Utöver det ska man inte glömma att Tove Jansson påverkade sin tids värderingar och attityder och att hon har fungerat som ett uppmuntrande exempel redan för flera generationer, i Finland och i världen, inte så mycket genom att göra stort nummer av sig själv utan genom att leva utgående från sina egna val. Det vore en värdefull gest, om Finland sina hundra år av självständighet till ära skulle utse den 9 augusti, det vill säga Tove Janssons födelsedag, till nationell flaggdag. 

På ovanstående grunder föreslår undertecknade ledamöter från De grönas riksdagsgrupp och Svenska riksdagsgruppen att 9.8 blir flaggdag till Tove Janssons ära. 

Helsingfors den 26.5.2017