— Krista Mikkonen

Krista Mikkosen ryhmäpuhe Afganistanin kriisinhallintaoperaatiosta

Arvoisa puhemies,
Suomi on tukenut Afganistanin vakauttamista ja jälleenrakentamista vuodesta 2002 lähtien osana kansainvälistä yhteisöä. Olemme osallistuneet työhön niin sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan, kehitysyhteistyön kuin humanitaarisen avun keinoin. Huomattavista ponnisteluista huolimatta Afganistan on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista ja hyvin hauras valtio. Turvallisuusvastuu on nyt saatu siirrettyä Afganistanin omille turvallisuusviranomaisille, mutta turvallisuustilanne ei ole kohentunut toivotulla tavalla. Kestävän rauhan ja vakauden saavuttamiseksi kansainvälistä tukea tarvitaan edelleen.

Vihreä eduskuntaryhmä katsookin, että Resolute Support -kriisinhallintaoperaation jatkaminen on perusteltua ja tuemme Suomen osallistumisen lisäämistä.

 

Arvoisa puhemies,
Sodat eivät lopu sotimalla, eikä pysyvää rauhaa saavuteta asein. Ainoa tapa ovat rauhanneuvottelut. Afganistanissa tämä edellyttää, että neuvottelupöytiin otetaan mukaan kaikki asianosaiset, niin heimoneuvostot, talebanien johtohahmot, naisten verkostot, nuoret kuin kansainvälinen yhteisö.

Myös terroristien kanssa on pystyttävä neuvottelemaan. Afganistanin presidentti Ashraf Ghani on ollut halukas rakentamaan keskusteluyhteyttä. Sen tukeminen on Suomen ja koko kansainvälisen yhteisön keskeinen tehtävä.

Arvoisa puhemies,
Vaikka tilanne Afganistanissa on edelleen erittäin vaikea, ei Suomen siellä tekemä vuosien työ naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperustaisuuden edistämiseksi ole mennyt hukkaan. Imeväisyyskuolleisuus on vähentynyt, seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut tavoittavat entistä useamman naisen ja koulun aloittavien tyttöjen osuus on noussut 40 prosenttiin. Sananvapaustilanne on parantunut ja mediakenttä laajentunut. Yli puoli miljoonaa ihmistä on saanut ihmisoikeuskoulutusta.

Mutta työ on kesken. Esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta ja lapsiavioliitot ovat edelleen vakavia ongelmia. Vankien kidutus on systemaattista ja jatkuvaa.

Arvoisa puhemies
Sotilaallisen kriisinhallinnan rinnalla siviilikriisinhallinnan, poliittisen vaikuttamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön tulisi muodostaa kokonaisuus. Tämä vaatii entistä parempaa vuoropuhelua samalla alueella toimivien eri tahojen kanssa, jotta yhteiset ponnistelut rauhan, vakauden ja kehityksen eteen toteutuvat.

Kriisinhallintaoperaatioihin ja sen rinnalla tehtävään kokonaisvaltaiseen kriisinhallintatyöhön on pystyttävä sitoutumaan vuosiksi eteenpäin. Tämän tulee näkyä myös resursseissa. Sipilän hallitus leikkasi kehitysyhteistyörahojen lisäksi myös kriisinhallinnasta. Hallitusohjelmaan kirjattiin kriisinhallinnan merkittävä alasajo. Onneksi hallitusohjelma ei ole toteutunut, vaan Eduskunta on hyväksynyt operaatiot erillisrahoituksella yksi kerrallaan ja osallistuminen on saatu pidettyä viime kauden tasolla.

Kriisinhallinta on pitkäjänteistä työtä. Luottamuksen ja kestävän rauhan rakentaminen vie aikaa. Siinä ei voi poukkoilla ees taas. Puolustusministeri Niinistön viimeaikaiset heitot kriisinhallinnasta leikkaamisesta olivat vastuuttomia.   Turvataksemme pitkäjänteisyyden, tarvitsemme Suomelle parlamentaarisesti valmistellun kriisinhallintastrategian.

Siinä tulee määritellä toiminnan tavoitteet, painopisteet ja riittävät resurssit yli vaalikausien. Vaikka Suomi ei enää ole samanlainen kriisinhallinnan suurmaa kuin aikoinaan, olemme arvostettu toimija maailmalla. Sotilas- ja siviilikriisinhallintatehtävissä palvelevat sotilaat, reserviläiset, viranomaiset ja vapaaehtoiset ovat ammattitaitoisia ja osaavia. Suuri kiitos heille. Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaan edistäminen näkyy vahvasti sekä toiminnassamme kohdemaissa että myös yhä useamman suomalaisen naisen osallistumisena kriisinhallintatehtäviin. Näistä vahvuuksista on pidettävä kiinni.

Arvoisa puhemies,
Kriisinhallintaan osallistuminen lisää kansallisen puolustuksen suorituskykyä. Kriisinhallinta on tehokas keino tukea konfliktialueiden asukkaita paikan päällä. Sillä ennaltaehkäistään ongelmia ja puututaan pakolaisuuden juurisyihin. Silti kriisinhallinnan merkitys on ennen kaikkea siinä, että Suomen nähdään kantavan kansainvälisen vastuunsa.