Vihreät julkistivat eurovaaliehdokkaita

09.03.2019

Vihreillä on kaikkien aikojen vahvin ehdokaslista eurovaaleihin, iloitsee puoluesihteeri Lasse Miettinen. Vihreät julkistivat 12 uutta eurovaaliehdokasta lauantaina 9.3.

– Eurovaalit ovat ilmastovaalit ja niissä ratkaistaan se, teemmekö EU:na kaikki tarvittavat toimet ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Vihreät ehdokkaat kamppailevat kaikin voimin sen puolesta, että ilmastonmuutos pysäytetään, kun vielä ehdimme, Miettinen sanoo.

Paikalla oli myös Euroopan vihreiden toinen kärkiehdokas (Spitzenkandidat), hollantilainen Bas Eickhout.

– Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ei koskaan aiemmin ole saanut ihmisiä liikkeelle yhtä kuuluvasti. Vihreät Suomessa ja ympäri Eurooppaa ovat tarjonneet ratkaisuja kohti reilua ja kestävää yhteiskuntaa. Toukokuun eurovaaleissa meillä on mahdollisuus muuttaa Eurooppaa, Eickhout sanoo.

Eurovaaleissa ehdolle asettuivat kansanedustajat Hanna Halmeenpää Kalajoelta ja Olli-Poika Parviainen Tampereelta.

– Globaalisti tarvitaan päättäväisiä toimia, joilla osoitetaan, että ilmastonmuutoksen hillintä, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen ovat mahdollisia samaan aikaan. Haluan tuoda vastuullista pohjoista näkökulmaa yhteisen Euroopan asioihin, Hanna Halmeenpää sanoo.

– Eduskuntavaalit ovat minulle ykkösasia, mutta olen iloinen, että Vihreät kutsui minut mukaan tekemään myös yhteistä eurovaalivoittoa. Haluan rakentaa reilumpaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa Eurooppaa, joka ottaa globaalin johtajuuden esimerkiksi digitalisaatiossa. Olen toiminut aiemminkin kansainvälisissä tehtävissä, kuten Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnassa, Olli-Poika Parviainen sanoo.

Ehdokkaiksi nimettiin myös Vihreiden nuorten toinen puheenjohtaja, arkkitehtuurin ja taloustieteen opiskelija Sameli Sivonen Helsingistä, niin ikään helsinkiläinen opiskelijavaikuttaja Bicca Olin ja valtuutettu, yhteiskuntapolitiikan opiskelija Bella Forsgren Jyväskylästä.

– Olemme kaikki ison haasteen edessä: Kestävä ilmastopolitiikka on saatava politiikan keskiöön sekä Suomessa että EU:ssa. Suomen EU-puheenjohtajakausi kolkuttelee ovilla – näiden vaalien aikana onkin luotava painetta parempaan ilmastopolitiikkaan, Bella Forsgren sanoo.

– Entistä useampi kysymys on globaali, ja vaatii ratkaisuja myös Suomen rajojen ulkopuolella. EU on meidän yhteisömme ja paikka olla ratkaisemassa maapallon isoimpia asioita. Siksi myös EU:n pitää aidosti edustaa kansaa, ja olenkin ehdolla varmistamassa että myös nuorten ääni kuuluu EU:ssa, Bicca Olin sanoo.

– Rakennetaan nuorten Eurooppaa, ilmastoa puolustavaa, vapaata liikkuvuutta ja ihmisoikeuksia edistävää Eurooppaa! Nuoret haluavat olla osa eurooppalaista yhteisöä ja liikkua vapaasti ja meidän tulee mahdollistaa se, mutta ilmastoystävällisesti. Laitetaan lennot verolle ja junat raiteille koko Euroopassa, sanoo Sameli Sivonen.

Helsingistä ehdolla on valtuutettu, yhteiskunnallisen viestinnän asiantuntija Fatim Diarra, Espoosta toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen ja Helsingistä yrittäjä Leena Brandt.

– Hiilidioksidipäästöt eivät kunnioita valtioiden rajoja. On meidän sukupolvemme vastuulla pysäyttää ilmastonmuutos ja siihen tarvitaan kansainvälistä yhteisöä, kuten EU:ta. Olen tehnyt työkseni EU-politiikkaa ja uskon, että EU voi olla ratkaisemassa aikamme suurimman ongelman, Fatim Diarra sanoo.

– Kiristyvässä kansainvälispoliittisessa tilanteessa EU:n on kyettävä vastaamaan ulkoa tuleviin haasteisiin yhtenäisempänä kuin koskaan. Sen on palattava myös

yhtenäisenä juurilleen puolustamaan niitä demokraattisia arvoja, jotka nyt ovat jäsenmaissa uhattuina. Minun EU ei saa olla populistien ja nationalistien linnake, vaan se moraalinen johtaja, joka ratkoo globaaleja ongelmia. Se on myös meidän kaikkien eurooppalaisten parhaaksi, Rauli Virtanen sanoo.

– Itsenäisen median toimintamahdollisuudet ja sananvapaus ovat uhattuina useissa Euroopan maissa. Opposition ja vähemmistöjen ääni ei kuulu, vihapuhe velloo. Ilman vapaata, vastuullista mediaa ei demokratia toimi, ja se rämettää koko Euroopan unionin toimintaa, Leena Brandt sanoo.

Vaasasta ehdolla on valtuutettu, hävikkitutkija Lotta Alhonnoro ja Kajaanista diplomi-insinööri Silja Keränen. Ehdolla ovat myös REKO-ruokaringit Suomeen perustanut Thomas Snellman Pedersörestä ja kauppatieteiden kandidaatti, puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja Miikka Keränen Rovaniemeltä.

– Suomen ja Euroopan on panostettava osaamiseen. Koulutuksen ja tutkimuksen avulla voimme vastata aikamme polttavimpiin haasteisiin. Meidän on kyettävä ratkaisemaan ilmastonmuutos, pysäytettävä kuudes sukupuuttoaalto ja suojeltava ympäristöä mikromuovilta. Panostus koulutukseen on panostus tasa-arvoisempaan ja demokraattisempaan Eurooppaan, Lotta Alhonnoro sanoo.

– Oma mielenkiintoni suuntautuu etenkin maa- ja metsätalouspolitiikkaan. Vihreiden maatalousohjelmassa otimme kantaa myös EU:n maataloustukipolitiikkaan. Samoin metsäpolitiikka on todella lähellä sydäntä. EU-osaamista minulta löytyy myös työuraltani, ensin Euroopan kemikaalivirastosta ja sen jälkeen INTERREG-hankkeista, Silja Keränen sanoo.

– Ilmastonmuutos on uhka, jonka seurauksia on vaikea ennustaa, mutta meidän velvollisuutemme on yrittää säilyttää kunnollisen elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Minulle näissä vaaleissa erityisen tärkeitä ovat kestävään kehitykseen, elintarvikkeiden tuotantoon, paikallisiin yhteisöihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat, Thomas Snellman sanoo.

– Olen valtavan innoissani, sillä aion tehdä vaalityöstäni rohkean ja uudenlaisen sateenkaarikampanjan. Vähemmistöjen oikeudet ovat merkittävä poliittinen kysymys EU:ssa ja meppinä vaatisin, että koko unioni kunnioittaa tasa-arvoa ja yksilön vapauksia, Miikka Keränen sanoo.

Vihreiden eurovaaliehdokkaat 

Lotta Alhonnoro
Leena Brandt
Fatim Diarra
Bella Forsgren
Hanna Halmeenpää
Heidi Hautala
Juha Huhtala
Saara Hyrkkö
Miikka Keränen
Silja Keränen
Veli Liikanen
Ville Niinistö
Bicca Olin
Olli-Poika Parviainen
Sameli Sivonen
Thomas Snellman
Mirka Soinikoski
Iiris Suomela
Rauli Virtanen