6 tärkeää asiaa, jotka sinun on hyvä tietää Reilu muutos -ohjelmasta 6 tärkeää asiaa, jotka sinun on hyvä tietää Reilu muutos -ohjelmasta

6 tärkeää asiaa, jotka sinun on hyvä tietää Reilu muutos -ohjelmasta

Ilmastonmuutoksen vuoksi on pakko vähentää päästöjä ripeästi. Reilu muutos -ohjelma on Vihreiden vastaus siihen, miten Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kansanedustaja ja Reilu muutos -työryhmän vetäjä Iiris Suomela kertoo, miten muutos vaikuttaa arkeemme – niin liikkumiseen, kuluttamiseen kuin ruokapöytäänkin – sekä miten se onnistuu ilman, että heikoimmat jäävät jalkoihin ja elämänlaadusta täytyy tinkiä.
 

1. Loppu kertakäyttökulttuurille

Vihreiden Reilu muutos -ohjelman periaatteisiin kuuluu, että tuotteet on pakko valmistaa kestämään kulutusta ja niiden täytyy olla korjattavissa.

Ei ole reilua, että ihmiset pakotetaan ostamaan uutta vain siksi, että kuluttamista saataisiin lisättyä. Tarvitaan lisää korjaamis- ja huoltopalveluita esimerkiksi vaatteille ja kodinkoneille.

”Haluamme lopun kertakäyttötuotteille. On ihan älytöntä, että joistain kännyköistä ei pysty vaihtamaan akkua ilman, että puhelin lähes puretaan osiin”, Vihreiden kansanedustaja ja Reilu muutos -työryhmän vetäjä Iiris Suomela sanoo.

Nykyisin uusi on usein halpaa verrattuna siihen, mitä korjauttaminen maksaa. Yksi syy on se, että Suomessa korjauspalveluiden työntekijöitä koskevat kunnolliset työehdot, kun taas neitseellisiä raaka-aineita tuotetaan usein maissa, joissa työehdot ovat heikot eikä ihmisoikeuksia kunnioiteta. Raaka-aineiden tuotantoon liittyy usein myös vakavia ympäristöhaittoja.

Siksi raaka-aineita on hyödynnettävä mahdollisimman pitkään ja niiden kierrätystä uusiin käyttötarkoituksiin pitää tehostaa ja helpottaa.

  • Vihreä tavoite: Kattava ”Right to repair -säätely laitteiden korjattavuudesta tukee kiertotaloutta ja luo työpaikkoja. Samoin tekstiilien, elektroniikkaromun, muovin ja rakennusmateriaalien kierrätyksen tehostaminen.
     

2. Kestävät valinnat helpoiksi ja halvemmiksi

Reilu muutos tähtää ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja Suomen hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä.

Koska muutokset myös arkeen ovat väistämättömiä, on tärkeää, että kärsijöiksi ja maksajiksi eivät joudu heikoimmassa asemassa olevat.

Reilu muutos -ohjelma halutaankin torjua ilmastonmuutosta, köyhyyttä ja eriarvoisuutta yhtä aikaa.

Iiris Suomelaa lämmitti huomata, että ohjelmassa esitetyt toimet ovat olleet vihreää politiikkaa 1980-luvun alusta lähtien.

Käsityöläinen korjaustyössä.”Vihreät ovat sieltä asti ajaneet esimerkiksi perustuloa ja ympäristöveroja, jotka poikkeavat perinteisestä talousaj attelusta. Osmo Soininvaara kirjoitti monista reilun muutoksen toimista jo tuolloin .”

Yksi olennainen reilun muutoksen tavoite on, että yhä useampi suomalainen voisi tehdä arjessaan kestäviä ja eettisiä valintoja. Nyt tällaisia tuotteita on vaikea tai jopa mahdoton erottaa kaupassa muista .

”Kenenkään ei pitäisi joutua hyllyjen välissä miettimään, ostaako vahingossa tuotteita, jotka on tuotettu lapsityövoimalla.”

Ilmastoystävällisen vaihtoehdon pitäisi aina olla halvempi kuin saastuttavan. Tämä tarkoittaa es imerkiksi sitä, että nyhtökauran pitäisi maksaa vähemmän kuin jauhelihan, sillä lihantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset kasviksiin verrattuna.

Edessä on valtava haaste, sillä Reilu muutos - ohjelman toimenpide - ehdotukset mullistaisivat toteu tuessaan koko talousjärjestelmän logiikan. Nyt tavoitellaan jatkuvaa kasvua, mikä taas vaatii jatkuvaa lutuksen lisääntymistä.

”Tästä on päästävä eroon ja siirryttävä kohtuulliseen resurssien kuluttamiseen ihan kaikkialla.

  • Vihreä tavoite: Kehitetään tuotemerkintöjä ja mainonnan lainsäädäntöä niin, että kestävän tuotteen valitseminen on kuluttajalle helppoa. Velvoitetaan yritysvastuulailla yritykset noudattamaan kestävän toiminnan vähimmäiskriteereitä.
     

3. Vihreitä vaihtoehtoja liikenteeseen

Suurin osa suomalaisten ilmastopäästöistä syntyy syömisen, liikkumisen ja asumisen seurauksena. Kolmanneksen hiilijalanjäljestä muodostaa liikkuminen, yhtä paljon syntyy asumisesta ja siihen liittyvästä energian käytöstä. Ruoan ja juoman osuus hiilijalanjäljestä on viidesosa.

Niihin pitää puuttua. Mutta Vihreät haluaa, että arjen muutokset ovat oikeudenmukaisia. Pitää ottaa huomioon se, että ihmisten arki on hyvin erilaista eri puolilla Suomea.

Pyöräilijä kiinnittää kypärääReiluus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ”mökin mummo” ei saa joutua energiaremontin maksajaksi, vaikka kodit eivät enää voi lämmetä fossiilisella öljyllä. Eikä omasta autosta ole pakko luopua, jos välimatkat ovat pitkät eikä muita vaihtoehtoja ole.

”Autoilun määrää on vähennettävä, koska ei ole mahdollista, että sähkö- ja biokaasuautoilu lisääntyisivät riittävän nopeasti. Harva kuitenkaan autoilee huvikseen, vaan esimerkiksi kiireen tai helppouden vuoksi. Heille pitää olla parempia vaihtoehtoja.”

Suomalaisten automatkoista valtaosa on alle 10 kilometrin pituisia, ja ne ajetaan taajamissa. Näistä ajokilometreistä on Vihreiden mielestä varaa vähentää. Polkupyöräilyä täytyy totta kai lisätä. Mutta parhaiten autoilu vähenee kehittämällä joukkoliikennettä, etenkin vähäpäästöistä raideliikennettä.

”Lippuhintoja täytyy alentaa ja luoda ratkaisuja, jotka sujuvoittavat arkea. Eivät ihmiset kulje metrolla ensisijaisesti siksi, että se on kestävää, vaan koska se on nopeaa ja kätevää.”

Välimatkoja kaupunkien ja maiden välillä pitäisi voida kulkea junalla. Siksi raideyhteyksien kehittämiseen olisi suunnattava euroja, esimerkiksi niitä, jotka voitaisiin saada lentoverosta.

Lentovero kuuluu Reilu muutos -ohjelman keskeiseen periaatteeseen: saastuttaja maksaa. Päästöjen lisäämisen pitääkin tuntua kukkarossa. Lentovero johtaisi lentohintojen kallistumiseen, mikä osalle suomalaisista tarkoittaa sitä, että rahat eivät entiseen tapaan riitä lentomatkailuun.

”Ilmaston kannalta on selvää, että yhä useampi lento pitää jättää tekemättä. Kaukomatkailu on luksusta jo nyt, ei siihen ole kaikilla varaa. Ei kaukomatkoja lakkauteta, mutta päästöjen aiheuttamisen pitää näkyä lentojen hinnoissa. Nythän lentämistä ei veroteta juuri ollenkaan.”

  • Vihreä tavoite: Työmatkavähennykset ja kilometrikorvaukset kulkumuodosta riippumattomiksi, jolloin myös kävelystä ja pyöräilystä saisi korvauksia.
     

4. Pienituloisille kompensaatiota muutoksen lisäkuluista

Reiluus tarkoittaa myös sitä, että elämisen edellytykset säilyvät kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi pitkien välimatkojen ja huonojen liikenneyhteyksien alueilla ajetaan jatkossakin myös diesel- tai bensa-autolla. Kaikilla ei ole varaa sähköautoon, mutta ekologisesta vaihtoehdosta voitaisiin tehdä mahdollinen useammille jatkamalla sähköauton hankintatukea sekä biokaasu- ja etanol-konversion tukemista ja ottamalla käyttöön romutuspalkkio. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä ennen muuta kaupungeissa.

Bensa- ja dieselveroa pitää nostaa, mutta lisäkuluja voidaan kompensoida niillä alueilla, joilla autoilulle on vähän vaihtoehtoja.

”Yksi mahdollisuus toteuttaa kompensaatio voisi olla alueellinen lisä hiiliosinkoon”, Suomela sanoo.

Hiiliosinko tarkoittaa sitä, että ympäristöveroilla kerättyjä tuloja jaettaisiin suomalaisille osinkoina. Tämä voitaisiin toteuttaa Vihreiden perustulomallin periaatteilla, jolloin progressiivinen verotus vähentäisi osingon automaattisesti suurituloisimpien tuloista.

Alueellinen kompensaatio tarkoittaisi sitä, että haja-asutusalueella esimerkiksi bensa- ja dieselverosta kärsivät saisivat muita suurempaa hiiliosinkoa.

Reilun muutoksen logiikkaan kuuluu myös se, että valtio tukee pientalojen omistajia, kun nämä vaihtavat lämmitystapaa öljykattilasta vaikkapa ilmastoystävällisempään maalämpöön.

Monet käytännön keinot ilmastonmuutoksen torjumiseen tietävät lisäkuluja, jolloin ne koettelevat eniten pienituloisia. Se ei olisi reilua. Siksi Vihreät haluaa parantaa sosiaaliturvaa, keventää pienten ansiotulojen verotusta ja siirtyä työn sijaan verottamaan ympäristöhaittoja ja omistamista.

Tärkeä osa reilua muutosta ja yksi tärkeä keino tukea työllisyyttä, on perustulo, eräänlainen kansalaispalkka, jonka jokainen suomalainen saisi ilman vastiketta. Perustulo antaisi turvaa esimerkiksi pienipalkkaisille, freelancereille sekä vuokra- ja osa-aikatyöntekijöille.

”Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä koostuu kymmenistä eri etuuksista karensseineen, ehtoineen ja rajoituksineen. Silppuisuuden myötä valitettavan moni putoaa turvaverkon reikien läpi. Työnteko tai yrittäminen ei kannata aina, sillä pienetkin tulot voivat johtaa koko sosiaaliturvan menettämiseen”, Suomela perustelee.

Perustulo toisi joustavuutta eri elämäntilanteisiin ja auttaisi sopeutumaan muutokseen. Esimerkiksi koronarajoitusten aikana perustulo olisi taannut tuloja monille, joiden ansiomahdollisuudet äkisti lakkasivat tai heikkenivät.

”Vastaavasti työttömäksi jääneen palkkatyöläisen olisi aina järkevä ottaa vastaan työtä, koska perustulo pienenisi asteittain vasta, kun tulot ovat riittävän isot.”

  • Vihreä tavoite: Kaikille jaettava tasasuuruinen hiiliosinko kompensoi päästöverojen korotuksia. Näin ne, jotka kuluttavat vähemmän ja kestävämmin, hyötyisivät lopulta enemmän. Hiiliosingosta ja hiiliverosta on vireillä EU:n laajuinen kansalaisaloite.

  • Vihreä tavoite: Perustulo ja pienten ansiotulojen verotuksen kevennys kompensoivat ympäristöverojen aiheuttamia lisäkuluja. Vastaavasti pääomaverotusta kiristetään ja varallisuusvero otetaan käyttöön.
     

5. Yksilön vastuuta ja poliittisia päätöksiä

”Jo nyt ihmisiä on kuollut ilmastonmuutoksesta johtuvien katastrofien seurauksena. Aavikoituminen ei uhkaa ainoastaan Afrikan vaan myös Etelä-Euroopan maataloutta. Tuhoisat metsäpalot ovat yleistyneet, mistä Ruotsin ja Australian palot olivat viime vuonna traaginen esimerkki”, Suomela luettelee.

Hän huomauttaa, että sekä ilmastonmuutos että keinot sen torjumiseen iskevät pahiten niihin, jotka ovat heikoimmilla. Suomela antaa esimerkin: Kun merenpinta nousee, osa ihmisistä saattaa menettää kodin. Tai kun fossiilisiin raaka-aineisiin nojaava työpaikka katoaa, uutta työtä ei välttämättä löydy lähialueelta. Muualle muuttaminen ei ole helppoa, jos rahat eivät riitä edes uuden asunnon vuokratakuuseen, saati asuntolainaan.

Kyselytutkimusten mukaan suomalaiset haluavat toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Sitran kyselyssä 69 prosenttia uskoi, että kulutukseen liittyvillä valinnoilla on merkitystä, ja 79 prosenttia piti kestävää elämäntapaa tärkeänä.

Viime aikojen herättäjä on ollut Etelä-Suomen lumeton talvi. Tulvariski on kasvanut rankkasateiden yleistymisen, leutojen talvien ja maailmanlaajuisen merenpinnan nousun vuoksi useilla seuduilla. Helsingissäkin merivesi voi jättää alleen isoja alueita.

Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan pysäytetä sillä, että vain yksittäiset kuluttajat tekevät kestäviä valintoja. Tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotka ohjailevat tuotantoa ja kuluttamista muun muassa sääntelyn ja verotuksen avulla.

”Muutokset koskevat kaikkia, mutta toteutumisen ei pidä jäädä yksilön vastuulle. Yhteiskunnan rakenteet, kulttuuri ja tottumus vaikuttavat ihmisten valintoihin paljon, ja niitä voidaan muokata kestävämpään suuntaan poliittisilla valinnoilla”, Suomela sanoo.

  • Vihreä tavoite: Kun päästökauppa remontoidaan ja ympäristölle haitalliset tuet ja verohelpotukset puretaan, yritystenkin on kannattavampaa siirtyä päästöttömämpään tuotantoon.

  • Vihreä tavoite: Hiiliverojen korotukset ohjaavat vähäpäästöisempiin valintoihin. Samoin EU:n laajuiset hiilitullit kaikille EU:n ulkopuolelta tuleville tavaroille, jotka eivät ole päästökaupan piirissä.
     

Iiris Suomela 6. Hallitusta muutoksesta parempaa elämänlaatua

Ilmastonmuutoksen yhteydessä usein luetellaan vain asioita, jotka tulevat kallistumaan tai joista pitää luopua kokonaan. Ehkä isoin reilun muutoksen tavoite onkin se, että jokainen joutuu miettimään elämäntapaansa: tarkoittaako hyvinvointi pelkästään mahdollisuutta kuluttaa?

Reilu muutos -työryhmän mielestä ei. Elämänlaatuun liittyy paljon sellaista, mikä ei rasita ilmastoa ollenkaan – eikä välttämättä maksa paljon. Reilussa, ilmastolle armeliaassa yhteiskunnassa moni asia ilman muuta kallistuu, mutta kaikkea ei tarvitse ostaa omaksi. On myös kehitettävä palveluja, jotka lisäävät hyvinvointia.

”Vaatelainaamot ovat tästä hyvä esimerkki. Tulevaisuudessa ei enää ole viiden euron t-paitoja, mutta vaatelainaamoista voi saada kahden mekon hinnalla uuden mekon vuoden jokaiselle viikolle. Ainakin minun elämänlaatuani se on parantanut huomattavasti”, Suomela kertoo.

Hyviä esimerkkejä on monia muitakin. Iittalan ja Arabian Vintage-palveluun voi myydä käytetyt astiansa sen sijaan, että ne päätyisivät sekajätteeseen. Kyyti-sovellus yhdistää samaan palveluun joukkoliikenteen ja yksityisten yritysten liikkumispalvelut.

Miksei elämänlaatu voisi olla samanlainen mittari kuin bruttokansantuote? Reilu muutos -ohjelman tavoitteiden mukaisesti se pitäisi nostaa BKT:n rinnalle, kun elintapoja ohjataan kestävämpään suuntaan.

Jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen, tarvitaan Suomelan mukaan niin kovia ja nopeita päästöleikkauksia, että kaikki pitää saada mukaan talkoisiin ja myös päättämään asioista. Jos korona jotakin opetti, niin ainakin sen, että suomalaiset ovat kykeneviä muutoksiin ja myös nokkelia kehittämään uusia ideoita.

”Poliittisen johdon tehtävä on vauhdittaa muutosta niin sääntelyn kuin talouspolitiikan uudistamisen kautta. Lopulta muutos kuitenkin tapahtuu arjessa: työpaikoilla, ruokakaupoissa, huoltoasemilla ja muissa tilanteissa, joissa ihmiset tekevät valintoja”, Iiris Suomela sanoo.

  • Vihreä tavoite: Äänestysikäraja 16 ikävuoteen, koska nuoret joutuvat elämään pisimpään päätösten seurausten kanssa.
     

(Teksti: Sanna Sevänen, kuvat Iiris Suomelasta: Maija Astikainen)

Lue lisää: Reilun vihreän muutoksen ohjelma

Jaa sivu: