Korona rikkoi hyvinvointia – näillä keinoilla tilannetta voidaan korjata Korona rikkoi hyvinvointia – näillä keinoilla tilannetta voidaan korjata

Korona rikkoi hyvinvointia – näillä keinoilla tilannetta voidaan korjata

Koronakriisi ei ole kohdellut suomalaisia tasa-arvoisesti. Toiset nauttivat etätöiden tuomasta kiireettömyydestä, mutta osalta meni alta työpaikka tai jopa koko yritys. Vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon mukaan huoli ihmisten voinnista on nyt suuri – vahingot on korjattava nopeasti, jotta eriarvoisuus ja syrjäytyneisyys eivät pahene.

SOSTEn ja THL:n yhteistyönä toteutettu Sosiaalibarometri 2020 on selvittänyt koronan sosiaalisia vaikutuksia Suomessa.

Tulokset kertovat yhteiskunnallisesta jakaantumisesta: osalla korona-aika on lisännyt hyvinvointia etätöiden vähennettyä kiirettä, mutta osalla pandemia on lisännyt vaikeuksia entisestään. Vaikka tilanne on osin kohentunut, pandemia on lisännyt selvästi taloudellisia ongelmia Suomessa.

”Eniten kärsivät ne, jotka menettivät työpaikkansa tai joutuivat lomautetuiksi. Rajoitustoimet kohdistuivat ennen kaikkea palvelualoille, ja siksi vaikutukset osuivat erityisesti nuoriin naisiin. Surkein tilanne on nuorilla, joilla ei ole nyt opiskelu- tai työpaikkaa”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

Osalle poikkeusaika toi ylenpalttista kuormitusta, kun töitä tehtiin jaksamisen äärirajoilla. Vihreiden puheenjohtaja ja sisäministeri Maria Ohisalo sanoo, että huoli ihmisten voinnista on suuri.

”Kasvanut ja pitkittynyt stressi on tuonut jaksamiseen ongelmia, jotka voivat tulla esiin myöhemmin loppuun palamisena”, Ohisalo toteaa.

Kuormaa on kasvattanut se, että ihminen sosiaalisena olentona on ollut eristyksissä muista. Osalle se on ollut hyvin rankkaa. Kaikilla ei ole perhettä ympärillään tai pihaa, jossa olla yhtä aikaa kotona ja ulkona turvallisesti.

”Paremmassa asemassa kriiseihinkin pystyy varautumaan paremmin. Korona on iskenyt kovimmin heihin, joilla on pienempi tulotaso ja heikompi näkymä. On autettava heitä, joilla on vaikeinta. Ei voi olla niin, että koronan myötä eriarvoisuus vain kasvaa”, Ohisalo sanoo.
 

Pidetään kaikista lapsista huolta

Erityisesti lasten ja nuorten tilanne heikentyi koronan myötä. Pelastakaa Lapset ry:n viime keväänä tekemän kyselyn mukaan 75 % lapsista ja nuorista koki opinnoissa pärjäämisen heikentyneen etäopiskelun vuoksi. Viidenneksellä perheistä laskivat tulot, ja yli puolet vastaajista koki olonsa entistä yksinäisemmäksi. Myös THL:n mukaan korona on lisännyt lasten ja nuorten pahoinvointia.

”Juuri niiltä lapsilta, joilla on ollut jo ennestään vaikeaa, on voinut puuttua etäopetuksen ja muun sosiaalisen eristyksen aikaan arjesta turvallinen ja luotettava aikuinen. Meidän täytyy varmistaa, että sellainen on saatavilla jatkossa, ja siksi hallituksella on ollut ajatus, että otamme nyt kiinni jokaisesta pudokkaasta”, Ohisalo toteaa.

Hallitus päätti lasten ja nuorten kriisipaketista, joka käytännössä tarkoittaa lisärahaa vaikkapa varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Varoilla voidaan palkata lisää henkilökuntaa ja kasvattaa oppilashuollon resursseja.

”Varojen käytöstä päätetään kunnissa ja operatiivisella tasolla sen mukaan, mikä koetaan tarpeellisimmaksi. Henkilökunnan lisäksi rahaa voidaan käyttää esimerkiksi harrastustoiminnan ja nuorisotyön kehittämiseen. Harrastuksia olisi hyvä tuoda entistä vahvemmin koulutyön oheen, ja nuorisotyötä voisi jalkauttaa laajemmin”, Ohisalo sanoo.

Lasten ja nuorten tukeminen on Ohisalon mielestä ensiarvoisen tärkeää. Tuoreessa muistissa ovat 1990-luvun laman vaikutukset, jotka olivat pitkäkestoisia etenkin nuorilla. Nuorisotyöttömyys nousi useiksi vuosiksi jopa yli 35 prosenttiin, ja lastenpsykiatrian avohoitokäynnit lisääntyivät yli 60 prosentilla vuosina 1994–1999. Vanhempien taloudelliset huolet ja mielenterveyden ongelmat heijastuivat suoraan lapsiin.

”Minulle on tärkeää, ettei yhtään lasta jätetä kehityksestä jälkeen. Emme saa päätyä tilanteeseen, jossa koronan vuoksi osa lapsista jäisi opinnoissaan jälkeen muista ja vaille tukea tai osa nuorista ei pääsisi lainkaan kiinni työelämään kesätyöpaikkojen hävittyä. Tai että nyt vähentyneet lastensuojeluilmoitukset ryöpsähtäisivät myöhemmin silmille kasautuneina ongelmina. Poliitikkoina meidän on pidettävä huoli siitä, ettei korona-aika varjosta ihmisten elämää pitkälle tulevaisuuteen”, Ohisalo sanoo.

Heikki Hiilamo toteaa, että laman aikana kuntien menoleikkauksissa ajettiin monia lapsiperheiden palveluja kokonaan alas, mutta koronan korjaustoimissa on kuljettu toista tietä.

”Nyt yleinen linja on se, ettei tehdä leikkauksia vaan ennemmin lisätään resursseja vaikkapa varhaiskasvatukseen ja nuorisotyöhön. Toistaiseksi emme ole toistamassa laman ajan toimintamalleja, mutta toisaalta emme tiedä, kauanko koronakriisi jatkuu ja sen myötä taloudellinen sietokyky kestää.”

Annetaan apua mielenterveysongelmiin matalalla kynnyksellä

Suomalaisten mielenterveydestä on ollut syytä olla huolissaan jo ennen poikkeusaikojakin. Terveystalon tilastojen perusteella mielenterveyden häiriöt ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi, vuosien 2016–2018 välillä jopa viidenneksellä.

Koronan myötä ahdistus kasvoi selvästi: Suomen Mielenterveys ry:n mukaan yhteydenottoja kriisipuhelimiin on tullut aiempia vuosia reippaasti enemmän. Myös THL:n tilastoimat mielenterveysongelmat, psyykkisen hoidon potilasmäärät sekä väkivalta- ja päihdeongelmat ovat lisääntyneet koronan aikana.

Huoli taloudesta ja tulevaisuudesta on painanut monien mieltä. Ahdistus ja toivottomuus ovat yleistyneet etenkin niillä, jotka kärsivät ennestään yksinäisyydestä tai eristäytyneisyydestä. Ohisalo sanoo, että on kriittistä, että hoitoon pääsisi Suomessa mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

”Sekä mielenterveys- että päihdeongelmiin pitäisi saada apua mahdollisimman nopeasti. Myös lyhytterapioita olisi tärkeää tarjota niin perusterveydenhuollossa kuin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa yhä enemmän.”

Myös järjestöjen auttavat puhelimet ja chatit ovat Ohisalon mukaan tärkeässä roolissa.

”Tällaisten lisäpalveluiden turvaaminen on olennaista, ja valtion pitäisi enenevissä määrin rahoittaa myös järjestötoimintaa Veikkauksen tuomien varojen vähentyessä.”

Mielenterveydestä huolehtiminen on Ohisalon mukaan ratkaisevaa: se on ennaltaehkäisevää työtä niin työllisyyden, työssä jaksamisen kuin myös fyysisten sairauksien kannalta.

Turvataan toimeentulo, jotta kukaan ei syrjäydy

Ruoan verkkokaupoissa myynti kasvoi keväällä ennätyslukemiin, samoin esimerkiksi puutarhatarvikkeille ja kotikuntoiluvälineille on ollut kysyntää. Samaan aikaan vaikkapa kosmetologeilta ja hotelleista katosivat jopa kuukausiksi asiakkaat, tapahtumia peruttiin. Korona ei ole kohdellut kaikkia työpaikkoja samalla tavalla.

Ohisalo kertoo, että hallitus ohjasi tukea ennen kaikkea niille aloille, joita kriisi koetteli pahimmin. Tärkeintä olisi, että isku jäisi mahdollisimman lyhyeksi ja kevyeksi.

”Olemme Vihreissä tehneet avauksen siitä, että konkurssitilanteessa pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti velkajärjestelyjen piiriin. Lisäksi maksuhäiriömerkintä tulisi poistaa heti, kun asiat ovat taas kunnossa. Tällä hetkellä merkintä voi jäädä roikkumaan jopa kahdeksi vuodeksi, ja se vaikeuttaa esimerkiksi asunnon vuokraamista.”

Ohisalo sanoo, että nyt on aika karsia pois toimimattomia käytäntöjä, jotka vaikeuttavat ihmisten elämää ja luovat turhaa byrokratiaa. Korona toi esille Suomen sosiaaliturvassa olevia aukkoja.

”Esimerkiksi freelancerit ja itsensä työllistäjät olisivat jääneet ilman tukea, ellei heille olisi tarjottu väliaikaisesti työmarkkinatukea. Se on saatavilla vuoden loppuun, mutta olisi hyvä tarkastella, miten sitä voitaisiin jatkaa.”

Ohisalon mielestä perustulo olisi tapa auttaa ihmisiä epävarmoissa tilanteissa nopeammin. Se myös selkeyttäisi hidasta ja monimutkaista tukijärjestelmää.

Selviydytään epävarmuudesta yhdessä tekemällä

Koronan jättämien jälkien korjaamisessa on kyse käytännön toimista, mutta myös toivon ja luottamuksen vahvistamisesta. Epävarmuuden aika jatkuu edelleen.

”Tämä ei ole mikään pikajuoksu tai keskimatkan juoksu, vaan ennemmin maraton, jossa emme tiedä, missä maali on. Epidemia on kaikkea muuta kuin ohi”, THL:n Heikki Hiilamo sanoo.

Maria Ohisalon mukaan on silti tärkeää muistaa, miten hyvin Suomessa on tilanteesta tähän asti toivuttu ja miten poikkeusaika sai aikaan myös poikkeuksellista yhteishenkeä.

”Koronasta selviäminen on nähty selvästi yhteisenä projektina. Keväällä monet kantoivat ruokakasseja naapurin ikäihmisille tai tukivat lähiyrityksiä. Nyt tarvitaan yhteistä luottamusta siihen, että jatkostakin selvitään yhdessä.”

(Teksti: Heidi Kalmari, kuva: iStockphoto)

 

Lue lisää:

Maria Ohisalo: Teemme vihreää jälleenrakennusta

Sofia Virta: Koulujen aloitus käynnistää tervetulleen arjen

Noora Koponen: Vihreä eduskuntaryhmä esittää miljoonan euron tukea koronan vuoksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten harrastuksiin

Saara Hyrkkö: Lapset tarvitsevat turvallisia aikuisia myös kesällä – etenkin tänä kesänä

Pirkka-Pekka Petelius: Jaksetaan yhdessä koronakriisissä

 

Jaa sivu: