Koulutus Koulutus

Rakennetaan maailman paras koulutus

Suomen menestys on aina nojannut tasa-arvoiseen koulutukseen – siihen että saamme kaikki mukaan. Luottamus koulutuslupaukseen on palautettava. Onko koulutus Suomelle vastaisuudessa kuluerä josta leikataan, vai sijoitus jolle tulevaisuus rakennetaan?

Näytä luontosi ja äänestä! Valinta on sinun.


Tavoitteemme

1. Koulutus kansalliseksi kärkihankkeeksi
2. Vahva satsaus varhaiskasvatukseen
3. Peruskoulun ydintehtävä kunniaan
4. Kaikille vähintään toisen asteen koulutus
5. Korkeakouluihin ja tutkimukseen rahaa, työrauhaa ja vapautta
6. Jatkuva oppiminen uudelle tasolle


1. Koulutus kansalliseksi kärkihankkeeksi

Asetetaan tavoitteeksi nostaa suomalaisten koulutustaso, oppimistulokset ja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen edellytykset kansainväliseen kärkeen. Investoidaan tähän koulutusmiljardilla: miljardin euron lisäpanostuksella koulutukseen ja tutkimukseen, joka voidaan rahoittaa leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia.

2. Vahva satsaus varhaiskasvatukseen

Laadukas varhaiskasvatus on yksi parhaimpia sijoituksia tulevaisuuteen, sillä se kaventaa oppimiseroja jo varhaisessa vaiheessa ja ehkäisee syrjäytymistä.

  • Jokaisella lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta vanhempien työ- tai opiskelutilanteesta. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on palautettava.
  • Pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Palautetaan ryhmäkoot ja henkilöstömitoitus nykyisen hallituksen leikkauksia edeltävälle tasolle. Tehdään varhaiskasvatuksesta maksutonta 5-vuotiaista alkaen ikäluokka kerrallaan.
  • Tehdään esiopetuksesta kaksivuotista alkaen 5-vuotiaista ja tavoitellaan täyttä osallisuutta esiopetukseen. Lisätään varhaiskasvatuksen ja peruskoulun välistä yhteistyötä luomalla nivelvaiheeseen joustava esi- ja alkuopetus 5-8-vuotiaille.

3. Peruskoulun ydintehtävä kunniaan

Peruskoulu on tasa-arvon lippulaiva. Sille on annettava resurssit toteuttaa tehtäväänsä. Kansainvälisissäkin mittauksissa näkyvä oppimistulosten lasku tarkoittaa ennen kaikkea oppimistulosten eriytymistä. Hyvin pärjäävät pärjäävät yhtä hyvin kuin ennenkin. Huonosti pärjäävät, erityisesti pojat, pärjäävät sen sijaan yhä huonommin. Käännetään tämä suunta.

  • Vahvistetaan selvästi koulujen resursseja tukea heikommin pärjääviä ja erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita.
  • Säädetään opettajamitoituksista lailla. Riittävän pienet opetusryhmät ja riittävä määrä opettajia takaavat sen, että opettajilla on aikaa kohdata oppilaat yksilöinä ja toteuttaa perustehtäväänsä eli opettamista.
  • Opettajille työrauha. Varmistetaan että opettajilla on tarvittava tuki, täydennyskoulutus ja resurssit työnsä tekemiseen.
  • Varmistetaan kouluterveydenhoitajien, -psykologien ja kuraattoreiden riittävä saatavuus ja saavutettavuus sekä riittävä opinto-ohjaus.
  • Kurotaan alueiden välisiä eroja umpeen kohdentamalla enemmän rahaa niihin kouluihin, joissa kamppaillaan kasautuvien ongelmien kanssa.

4. Kaikille vähintään toisen asteen koulutus

Pelkän peruskoulun varassa harva pärjää enää seuraavien vuosikymmenten työmarkkinoilla. Varmistetaan vähintään toisen asteen koulutus jokaiselle nuorelle.

  • Tehdään toisen asteen koulutuksesta aidosti maksutonta ja taataan kaikille toisen asteen koulutuspaikka.
  • Pidennetään oppivelvollisuutta toiselle asteelle tai vähintään 18-vuotiaaksi.
  • Leikkaukset ovat osuneet erityisen kipeästi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Palautetaan opettajat ammatillisiin oppilaitoksiin ja turvataan riittävät resurssit lähiopetukselle ja ohjaukselle.
  • Jotta toisen asteen tutkinto voidaan taata aidosti kaikille, on saatava koppi niistä, joiden opinnot ovat jäämässä kesken. Erityistä tukea on vahvistettava ja lisättävä erityisopetusta, jonka vähyys näkyy arjessa.

5. Korkeakouluihin ja tutkimukseen rahaa, työrauhaa ja vapautta

Lyhyen tähtäimen taloudellisia tai poliittisia intressejä painottava ohjaus sekä yhä koveneva lyhytjänteinen rahoituskilpailu ovat heikentäneet korkeakoulutujen autonomiaa ja edellytyksiä keskittyä pitkäjänteiseen tieteelliseen työhön, erityisesti uutta luovaan perustutkimukseen. Samalla opintorahaa on leikattu, tukikuukausia vähennetty ja ehtoja entisestään tiukennettu.

Maailmanluokan korkeakoulutusta ei rakenneta näin. Annetaan opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille vapaus ja resurssit opiskella, opettaa ja tutkia ilman jatkuvaa hiostusta. Asetetaan suomalaisen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ytimeen sivistys markkinaehtoisuuden sijaan. Luodaan korkeakoulutukselle ja tutkimukselle parhaat mahdolliset olosuhteet, mitä voimme maana tarjota.

  • Vahvistetaan merkittävästi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta tekemällä perusrahoitukseen tasokorotus ja sitomalla rahoitus taas indeksiin.
  • Vahvistetaan korkeakoulujen autonomiaa luomalla vakaan, vastikkeettoman perusrahoituksen elementti, joka kattaisi merkittävän osan rahoituksesta.
  • Lopetetaan opiskelijoiden kyykyttäminen ja annetaan mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Korotetaan kaikkien opiskelijoiden opintorahaa kolmanneksella. Luovutaan korkeakouluopiskelijoiden opintotuen kaksiportaisuudesta ja opintopistevaatimuksista.
  • Kasvatetaan korkeakoulujen aloituspaikkoja ja nostetaan korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta selvästi yli 50 prosentin vuoteen 2030 mennessä. Helpotetaan korkeakouluun hakeutumista nuoren omilla ehdoilla. Luovutaan ensikertalaiskiintiöistä ja tarjotaan avoin korkeakouluopetus niille, joilla ei vielä ole korkea-asteen opiskelupaikkaa.
  • Siirretään tutkimusrahoituksen painopistettä erittäin kilpaillusta ja lyhytjänteisestä pätkärahoituksesta pitkäaikaisempaan rahoitukseen tohtoriohjelmille, väitöskirjantekijöille, post doc -tutkijoille ja tutkimusryhmille. Vapautetaan aikaa hankehallinnosta ja rahoitushakemusten oravanpyörästä itse tutkimukseen.
  • Kasvatetaan Suomen Akatemian myöntövaltuutta ja tehdään valtion tutkimuslaitosten rahoitukseen tasokorotus.
  • Laaditaan tiekartta tutkimus-, kehitys ja innovaatiopanostusten nostamiseksi 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta seuraavien kahden vaalikauden sisällä.

6. Jatkuva oppiminen uudelle tasolle

Tulevaisuuden työelämässä voi olla varma, että lähes kaikki osaaminen vaatii päivittämistä. Vuonna 2019 opittu ei enää riitä vuonna 2038. Jokainen tulee tarvitsemaan tilaisuuksia kouluttautua lisää - tarvittaessa kokonaan uudelle alalle.

  • Perustetaan kansallinen osaamisohjelma ja luodaan sitä varten uusi, pääosin julkisrahoitteinen osaamisturvan malli, jonka ytimessä voi olla esimerkiksi henkilökohtainen koulutustili. Puretaan jatkuvan oppimisen maksullisuutta.
  • Uudistetaan korkeakoulujen rahoitusmallia niin, että se kannustaa tarjoamaan muutakin kuin kokonaisia tutkintoja – yksittäisistä kursseista räätälöityihin koulutuspaketteihin. Näin tuetaan jatkuvaa oppimista.

Jaa sivu: