Itämeri voidaan vielä pelastaa

Itämeri on ainutlaatuinen muihin maailman meriin verrattuna. Itämeri on poikkeuksellisen matala sisämeri, jolla on vain kapea yhteys valtameriin. Pienestä koostaan huolimatta se on maapallon toiseksi suurin murtovesiallas, jossa makea vesi ja suolainen vesi sekoittuvat ja luovat ainutlaatuisen ekosysteemin.

Itämeri on ominaispiirteidensä vuoksi erittäin herkkä ja haavoittuva. Itämeren luonto ja sen monimuotoisuus ovat uhattuja. Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Myrkylliset sinilevälautat ovat jo kaikille tuttu merkki Itämeren rehevöitymisen vaikutuksista.

Itämeri on altis kuormitukselle ja ihmisen aiheuttamille käyttöpaineille, sillä sen valuma-alue on neljä kertaa suurempi kuin itse meri ja sillä asuu noin 85 miljoonaa ihmistä. Itämeren vakavin ongelma onkin liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. Lisäksi alati kasvava laivaliikenne aiheuttaa päästöjä ja lisää öljy- ja kemikaalionnettomuuden riskiä. Ilmastonmuutos uhkaa pahentaa Itämeren tilaa entisestään.

Itämeren suojelemiseksi on tehty työtä, mutta meren hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu missään Itämerellä. Itämeren ongelmat voidaan ratkaista vain valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Suomi aloittaa Itämeren suojelukomission (HELCOM) puheenjohtajana nyt heinäkuussa, mikä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden ottaa johtajuutta Itämeren pelastamiseksi. Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeimpänä tehtävänä on päivittää toimintaohjelma Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Itämeren valtioiden tulee vähentää päästöjä, lisätä suojelualueita, minimoida meriliikenteen riskejä ja palauttaa kalakantojen elinvoimaisuus. Suomen tulee ajaa kunnianhimoisesti yhteisiä tavoitteita rehevöitymisen torjumiseksi, kalastuksen kestävyyden parantamiseksi sekä meren hoidon ja kestävän käytön edistämiseksi. Itämeren suojelun tärkeys ja kiireellisyys on tunnustettava.

Pienennetään maatalouden ravinnekuormitusta

Maatalous on Suomessa merkittävin ihmisen aiheuttaman ylimääräisen ravinnekuormituksen lähde. Vajaat kaksi kolmasosaa Itämereen päätyvästä fosforista ja yli puolet typestä on peräisin maataloudesta. Maatalouden ravinnekuormitusta ei ole ratkaisevasti onnistuttu vähentämään. Tarvitsemme tehokaita vesiensuojelutoimia maatalouteen.

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on siksi uudistettava. Kunkin Itämeren valuma-alueen valtion typen ja fosforin päästöille pitää asettaa sitovat enimmäismäärärajat. Maatalouden tukitoimet tulee sitoa käytäntöihin, jotka todistetusti vähentävät ravinnekuormitusta. Tukea tulee myöntää ympäristön kannalta vaikuttavimmille toimille. Esimerkiksi peltojen kipsikäsittelystä on saatu lupaavia tuloksia.

Jokainen voi itsekin pienentää omaa Itämerijalanjälkeään. Lihan syönnin vähentäminen auttaa sekä ilmastoa että Itämerta. Edistetään proteiinipitoisten kasvisten tuotantoa ja kasvisruoan kulutusta. Näin voidaan pienentää lautasella olevan ruoan aiheuttamaa ravinnekuormitusta.

Kohtuullistetaan merenkulun haittoja

Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista, jossa seilaa tälläkin hetkellä noin 2000 suurta alusta. Joukossa on valtavia öljytankkereita, vaarallisia aineita kuljettavia tankkereita, rahtialuksia sekä matkustajalauttoja. Navigointi matalassa ja karikkoisessa meressä on vaativaa. Suuronnettomuuksien ja ympäristövahinkojen riski herkällä Itämerellä on valtava.  

Tehokkain tapa estää öljy- ja kemikaalionnettomuuksia on ehkäistä niitä ennalta. Tämä edellyttää, että meriturvallisuutta parannetaan ja onnettomuuksiin varaudutaan hyvin lisäämällä öljyntorjunta-aluksia ja -yhteistyötä. Lisäksi laivojen epäpuhtaat polttoaineet aiheuttavat suuria typpi- ja rikkipäästöjä ilmaan, josta ne laskeutuvat mereen.

Meriliikenteessä tulee edistää kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden ja sähkön käyttöä. Vähennetään laivojen aiheuttamaa Itämeren luonnon kuormitusta lakkauttamalla viihdemerenkulun varustamotuet.

Parannetaan kalakantojen tilaa

Itämerellä kalakantoja uhkaa erityisesti ylikalastus. Myös suuri sivusaaliin määrä ja laiton kalastus vaikuttavat kalakantoihin. Monien Itämeren kalalajien kalastusta seurataan ja hallinnoidaan puutteellisesti. Saaliskiintiöt takaavat, että kannat säilyvät elinvoimaisina. Uhanalaisten ja vaarantuneiden lajien kalastusta onkin rajoitettava nykyistä laajemmin.

Vaelluskalat, kuten Itämeren lohi, vaellussiika, meritaimen ja ankerias, ovat kärsineet ihmisen aiheuttamista elinympäristön muutoksista. Jokia, joihin kalat nousevat kutemaan, on padottu vesivoiman tarpeisiin. Myös maa- ja metsätalous on tuhonnut lisääntymisalueita. Jotta vaelluskalojen kannat voisivat vahvistua, vaellusreittejä ja lisääntymisalueita tulee ennallistaa ja kalastuskäytäntöjä muuttaa. Käynnistetään vesilain uudistus, jonka myötä vesien tila paranee ja vaelluskalojen kulku helpottuu. Vesilakia on muutettava siten, että kalatievelvoitteet koskevat myös vanhoja vesilupia.

Mikromuovi uhkaa Itämerta

Maailman meriin kertyy valtavia määriä muoviroskaa, eikä Itämeri ole poikkeus. Tällä menolla vuoteen 2050 mennessä maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa. Suomen rannikoilta löytyvästä roskasta 75 prosenttia on muovia. Meristä muovi ei myöskään häviä, vaan jauhautuu ajan kuluessa yhä pienemmiksi muruiksi eli mikromuoviksi.

EU on herännyt jo muoviongelmaan ja julkaissut ensimmäisen muovistrategiansa tammikuussa. Euroopan komissio on lisäksi esittämässä kieltoa useille kertakäyttömuoveille. Suomi ei voi jäädä toimettomaksi. Valmistelussa olevaan muovitiekarttaan tulee sisällyttää EU:ssa esillä olleita toimenpiteitä. Ei ole mitään etua vitkutella ja odottaa EU:n toimia, päin vastoin. Muovijätteen määrää on vähennettävä, muovin kierrätystä on tehostettava ja muovia on korvattava muilla materiaaleilla.

Meriluonnon monimuotoisuuden suojelua on lisättävä

Itämeren herkän luonnon monimuotoisuutta turvataan erilaisilla suojelualueilla. Yksityisten maanomistajien ja valtion suojelualueiden lisäksi Suomessa on viisi merellistä kansallispuistoa, joissa ihmiset voivat nauttia luonnosta ja rentoutua. Suojeltua meri- ja merenranta-ala tulee nostaa ja Porkkalaan on perustettava uusi kansallispuisto.

Meriluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja lisäämiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Tämä tarkoittaa mm. merellisten luontotyyppien, kuten jokisuistojen ja rantaniittyjen ennallistamista. Vedenalaisia luontotyyppejä ja lajeja on lisättävä suojeluohjelmiin.

Edistetään merentutkimusta

Laadukas meriympäristöön liittyvä tutkimus antaa tietoa Itämeren tilasta. Luotettava tietopohja on perusedellytys kansainvälisten meriensuojelusopimusten tavoitteiden seurannassa ja meren tilan kohentamisessa. Itämeren tutkimusta ja seurantaa on lisättävä ja tutkimuskaluston toimintaedellytyksiä on parannettava.

Itämerien tutkimuksen lippulaiva, merentutkimusalus Aranda, on vastikää remontoitu huippumoderniksi. Samaan aikaan kuitenkin tutkimuslaitosten rahoitusta on leikattu niin, ettei Suomella ole varaa käyttää alusta. Nostetaan Itämeri-tutkimuksen rahoitusta.

Vahvistetaan Suomen roolia kansainvälisessä yhteistyössä

Monet Itämerta uhkaavat haasteet, kuten ilmastonmuutoksen vaikutus meriekosysteemiin ja merten roskaantuminen, vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Sen lisäksi, että Suomi kantaa oman vastuunsa, tulee Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta ja meriosaamisen vientiä edistää.

Suomi toimii vuosina 2018-2020 HELCOM:n puheenjohtajamaana ja vastaa Itämeren suojelun toimenpideohjelman päivityksestä. Ohjelman kunnianhimoisuudesta ei ole varaa tinkiä. Maatalouden päästöt ja yhdyskuntien jätevesipäästöt on saatava kuriin niin meillä kuin maailmalla. Merten roskaantuminen, meriluonnon-suojelu, ilmastonmuutoksen ja merten happamoitumisen torjunta kaipaavat kipeästi auttavia toimenpiteitä.