— Maria Ohisalo

Yhä uusia askeleita ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Kuva Maria Ohisalosta

Ilmastotekojen uusi aika alkaa tänään. Päätimme hallituksen budjettiriihessä korottaa turpeen verotusta, tehdä miljardiluokan panostukset ilmastotekoihin ja suunnata uudelleen saastuttavan teollisuuden tukia ilmastotoimiin. Hallitukselta on nyt saatu näytöt siitä, että se pystyy tekemään paljon odotettuja päätöksiä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi, ja olen siitä hyvin iloinen.

Eniten julkisuudessa on keskusteltu turpeen verotuksesta - eikä syyttä. Turpeen poltto on Suomen ilmastopolitiikan iso kysymys, sillä päästöt ovat samaa luokkaa kuin koko henkilöautoliikenteen. Nyt saimme tehtyä päätökset, joilla turpeen energiakäyttö vähintään puolittuu hallitusohjelman mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Turpeen alasajo on alkanut. Vihreille on selvää, ettei turpeella ole paikkaa tulevaisuuden ilmastoystävällisessä energiantuotannossa.

Turpeen energiakäytön puolitus tapahtuu lähes tuplaamalla turpeen vero osana lämmityspolttoaineen veronkorotusta ensi vuoden alussa. Turpeen vero kiristyy 2,7 eurolla megawattitunnilta. Tämä ei yksin riitä turpeen energiakäytön puolittamiseen, joten hallitus päätti myös vuonna 2022 käyttöön otettavasta lattiahintamekanismista. Se tarkoittaa, että turpeen verotus kiristyy, jos päästöoikeuksien hinnat ovat liian matalalla. Vastaavalla mallilla on onnistuttu Iso-Britanniassa vähentämään kivihiilen käyttöä, ja Suomen ilmastopaneeli esitti mallin käyttöä jo vuoden takaisten hallitusneuvottelujen yhteydessä.

Otamme nyt historiallisia askelia tiellä kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Olisi järjetöntä roikkua kiinni fossiilitaloudessa samaan aikaan, kun ilmastokriisi syvenee ja maailmalla kilpaillaan puhtailla ratkaisuilla. 

Meille vihreille on tärkeää, että vähintään puolet Suomen miljardien eurojen osuudesta EU:n elpymisvälineestä käytetään elvytykseen, joka edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tässä onnistuimme. Tämä mahdollistaa merkittävän loikan kohti hiilineutraalia Suomea ja vauhdittaa reilua muutosta, jonka myötä ympäri Suomen syntyy uusia mahdollisuuksia elää kestävällä tavalla hyvää elämää. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusia tuulivoimapuistoja, nopeita junayhteyksiä ja kiertotalouden ympärille syntyviä yrityskeskittymiä.

Luovumme myös ympäristölle haitallisesta ja kilpailua vääristävästä päästökauppakompensaatiosta ja korvaamme sen uudella tuella, joka kannustaa yrityksiä vähähiilisiin investointeihin. Tämä on osa reilua muutosta, jonka myötä Suomeen synnytetään kestävällä tavalla työpaikkoja ja vähennetään samalla ilmastopäästöjä.

Samaan aikaan tuemme teollisuuden sähköistymistä alentamalla sähköveron EU:n minimitasolle. Lisäksi päätimme tiukasta aikataulusta, jolla tuhlaavaan energiankäyttöön kannustava teollisuuden energiaverojen palautusjärjestelmä lakkautetaan. Energiaverojen palautusjärjestelmä on tukenut myös fossiilisen energian käyttöä, eikä tutkitusti ole lisännyt yritysten kilpailukykyä.

Ilmastoteot näkyvät myös monen ihmisten arjessa, sillä päivitämme työsuhde-etuja ilmastoaikaan. Panostuksia tulee niin työsuhdepyöriin kuin työsuhdesähköautoihin. Vaikka työsuhdeautot koskevat vain pientä osaa suomalaisista, näkyy tämä vuoden parin sisään myös edullisempien käytettyjen sähköautojen markkinoilla.

Nyt on aika panostaa myös nuoriin ja koulutukseen

Koronakriisi on koetellut monella tavalla nuoria. Nyt on oikea hetki pitää heidän puoliaan.

Mitä aiemmin lapsi saa tukea, sitä paremmin hän pärjää tulevalla koulutuspolulla. Oppimisen ongelmat eivät pääse kasaantumaan, kun niitä ratkotaan mahdollisimman varhain. 

Tänään päättämämme varhaiskasvatuksen kolmiportainen tuki turvaa tuen saannin mahdollisuuksia ja yhdenmukaistaa varhaiskasvatuksen järjestelyjä esi- ja perusopetuksen kanssa. Niissä kunnissa, joissa mallia on jo kokeiltu, lapset ovat saaneet parempaa tukea ja huoltajat ovat kokeneet, että yhteydenpito kunnan kanssa on ollut sujuvaa.

Varhaiskasvatuksen rahoitusta lisätään pysyvästi 15 miljoonalla, jotta päiväkodeissa riittää ohjaajia ja erityisopettajia. Alennamme myös varhaiskasvatusmaksuja 70 miljoonalla eurolla. Haluamme, että jokaisella lapsella on mahdollisuus aloittaa koulutiensä laadukkaassa varhaiskasvatuksessa. 

Suomi on jo kerran onnistunut luomaan maailman parhaan peruskoulun. Näillä päätöksillä tehdään maailman parasta varhaiskasvatusta.

Koulutus ja osaaminen ovat keskeisessä asemassa, kun Suomi nousee takaisin jaloilleen. Palkkaamme lisää amisopettajia, panostamme lukioon ja parannamme ihmisten mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Tuemme myös korkeakouluopiskelijoita laskemalla opiskelijalounaan enimmäishintaa nykyisestä 3,06 eurosta 2,70 euroon, jotta jokaisella on siihen varaa. Tällä on suuri vaikutus opiskelijoiden toimeentuloon, sillä ruokailu kattaa noin neljänneksen korkeakouluopiskelijoiden kokonaismenoista.

Turvaamme ihmisoikeuksia ja vahvistamme ihmisten hyvinvointia

Olemme hallituksessa päättäneet nostaa pakolaiskiintiötä 850 hengestä 1050 henkeen. Maailmassa on tällä hetkellä eniten pakolaisia sitten toisen maailmansodan. Meille on selvää, että Suomen on kannettava oma vastuunsa niiden ihmisten auttamiseksi, jotka joutuvat jättämään kotinsa. 

Kiintiöpakolaisjärjestelmä on toimiva keino auttaa sotaa ja vainoa pakenevia ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia. Tällaisia laillisia maahantuloreitteijä vahvistamalla estämme ihmisiä joutumasta salakuljettajien käsiin ja turvautumasta vaarallisiin merimatkoihin Euroopan rajoille. Pakolaiskiintiötä nostamalla autamme nyt yhä useamman pakolaisleireillä olevan ihmisen uuden elämän alkuun.

Työhyvinvointi ja työssä jaksamisen ovat tärkeä osa työllisyyspolitiikkaa. Budjettiriihen yhteydessä sovimme siitä, että nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita vahvistetaan ja työkykyä vahvistavia palveluita kehitetään. 

Turvaamme myös Veikkauksen tukea saavien yleishyödyllistä työtä tekevien järjestöjen toimintaedellytykset. Veikkauksen tuottojen lasku kompensoidaan täysimääräisesti rahoituksessa ensi vuonna.

On perusteltua sanoa, että budjettiriihen suurimpia voittajia olivat tulevat sukupolvet.