— Pekka Haavisto

Saako brittejä neuvoa?

Pekka Haavisto

Yleensä kannattaa pidättäytyä neuvomasta toista kansakuntaa. Jos suomalaisia neuvottaisiin jossakin meille tärkeässä asiassa, todennäköisesti toimisimme juuri päinvastoin. Mieluummin ampuisimme vaikka omaan jalkaamme ja kutsuisimme sitä sisuksi kuin noudattaisimme vieraan neuvoja.

En yleensä katso suoria lähetyksiä brittiparlamentista, mutta tällä viikolla niitä on tullut seurattua. Maanantaina parlamentaarikot äimistelivät, miten heiltä on viety mahdollisuus äänestää EU:n kanssa neuvotellusta erosopimuksesta. Eilen keskiviikkona saatiin seurata, miten pääministeri Theresa May sai luottamuksen omiltaan eli konservatiivisen puolueen parlamentaarikoilta. Kysymys oli puolueen sisäisestä äänestyksestä, ei parlamentissa mitatusta luottamuksesta.

Kesäkuussa 2016 Britanniassa järjestettiin kansanäänestys, jossa EU-eroa kannatti 51,9 prosenttia äänestäjistä, EU:hun jäämistä 48,1. Äänestystulos oli melko tasainen. Äänestysprosentti oli 72,2 eli verraten korkea.

Loppusyksystä 2018 valmistunut erosopimus EU:n ja Iso-Britannian välillä ja sen sisältö ei tietenkään ollut tiedossa kansanäänestyksen aikaan. Nyt sen sisältöä kritisoidaan mm. siitä, että se ei annakaan Iso-Britannialle kaikkea sitä ”vapautta”, jota oltiin toivottu. Esimerkiksi tuotteet, joiden vientiä halutaan EU:n sisämarkkinoille, ovat tietenkin tulevaisuudessakin EU-lainsäädännön mukaisia. Tästä lainsäädännöstä päättävät EU:n jäsenmaat.

 

Myös Irlannin ja Iso-Britanniaan kuuluvan Pohjois-Irlannin rajakysymys on ollut vaikea. Kun molemmat ovat olleet EU:n jäseniä, raja on ollut käytännössä olematon. Rajan muuttuminen todelliseksi vaikuttaa myös Pohjois-Irlannin herkkään rauhaan.

Brittiparlamentin keskustelussa muutamat kansanedustajat nostivat esille todellisia huolia: Miten käy talouden ja työpaikkojen, jos integraation edut menetetään? Kuinka paljon teollisuutta ja yrityksiä siirtyy Iso-Britanniasta manner-Eurooppaan? Skotlantilaiset parlamentaarikot muistuttivat, että enemmistö skoteista on ollut EU-jäsenyyden kannalla, ja jos EU:sta lähdetään, Skotlanti tulee tekemään omat johtopäätöksensä.

Parlamenttikeskustelussa näille argumenteille ei pantu paljoakaan painoa. Brexitin talousvaikeuksista kysyville edustajille kuittailtiin, että monet heistä itse ovat aikanaan olleet Brexitin kannalla – ei siis ole oikeutta arvioida kantaansa uudestaan. Skoteille todettiin, että kun kerran Skotlannin itsenäistymistä kansanäänestyksessä 2014 vastusti 55,3 % ja kannatti 44,7 % äänestäneistä, on turha pullikoida tässäkään vaiheessa.

Katsojalle jäi tunnelma, että todellisia ongelmia – Brexitin talousvaikutuksia ja vaikutuksia työpaikkoihin sekä kansakunnan eheyteen liittyviä kysymyksiä – ei haluttu syvällisemmin käsitellä. Nyt kun erosopimus EU:n kanssa on valmistunut, näistä yksityiskohdista olisi enemmän tietoa kuin kansanäänestyksen aikaan.

Jos erosopimusta ei hyväksytä ja uudelleenarviointia ei haluta tehdä, jäljelle jää kova Brexit. Se tulee olemaan kova paitsi Iso-Britannian taloudelle, myös EU:lle ja Suomelle. Monille suomalaisille yrityksille Iso-Britannia on tärkeä kauppakumppani.

 

EU-politiikassa Iso-Britannia on monissa asioissa kuulunut Suomen kanssa samaan, ”like-minded”- maaryhmään. Niin ilmastopolitiikassa, kaupan vapaudessa, ihmisoikeuksissa, turvallisuudessa kuin kehitysyhteistyössä olemme löytäneet Iso-Britanniasta luotettavan kumppanin, joka olisi ikävä menettää.

Tilanne näyttää nyt niin huonolta, että melkein tekisi mieli neuvoa brittejä.