— Saara Hyrkkö

Vihreät ratkaisut huumausainepolitiikkaan

Saara Hyrkko

Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi sai täyteen 50 000 allekirjoitusta ja aloite etenee eduskuntaan. Aiheesta on tämän jälkeen noussut runsaasti keskustelua.

Vihreiden linja on se, että laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta ei pidä rangaista. Asia on linjattu muun muassa Vihreiden poliittisessa ohjelmassa. Huumekaupan kuitenkin tulee olla jatkossakin rangaistavaa. Huumekauppiaiden saattaminen oikeuden eteen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ovat keskeisiä keinoja puuttua ongelmaan.

Kannabiksen käytön rangaistavuuden poisto ei tietenkään yksin ratkaise ongelmia. Tarvitsemme sen rinnalla viranomaisten vahvempaa yhteistyötä ja esimerkiksi laadukasta sosiaali- ja nuorisotyötä, joka ehkäisee nuorten päätymisen päihteiden äärelle alun perinkään. Myös poliisilla on tärkeä rooli nuorten kohtaamisissa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Samalla on kohdennettava lisää resursseja päihdeongelmaisten oikea-aikaiseen kuntoutukseen.

Tilastoja katsoessa on selvää, että pelkästään nykyiset keinot eivät ole toimineet. Huumausainepolitiikan suuntaa on muutettava pikaisesti seuraavilla keinoilla:

 

1. Siirretään huumausainepolitiikan painopiste haittojen ehkäisyyn

Yhteiskuntamme lähestymistapa huumausaineisiin ei ole osoittautunut tehokkaaksi. THL:n tutkimuksen mukaan huumeiden kokeilu ja käyttö yleistyvät, mutta useimmiten kyse on yhteen tai joihinkin käyttökertoihin rajoittuvasta huumekokeilusta. Päihdepolitiikan painopiste tulisikin siirtää haittojen vähentämiseen. Vihreiden mielestä tärkeää ei ole käyttäjien rankaiseminen, vaan se, että kaikki apua ja tukea tarvitsevat pääsevät palveluiden piiriin.

2. Lopetetaan ihmisten syrjäyttäminen

Kun käyttörikoksista on luovuttu muissa maissa, on huomattu, että ihmiset uskaltavat hakeutua paremmin hoitoon. Moni riippuvuudesta eroon pyrkivä ei uskalla hakea apua, koska pelkää rikosrekisterimerkintää. Rikosrekisterimerkintä voi estää tai hankaloittaa kouluttautumista ja työllistymistä tietyille aloille ja se voi estää myös asunnon saamisen. Rikosrekisterimerkinnät voimistavat syrjäytymisen kehää.

3. Luovutaan käyttörikosten rankaisemisesta

Vihreiden linja on se, että laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta ei pidä rangaista. Kaikessa politiikassa – niin myös huumausainepolitiikassa – tulee kuunnella asiantuntijoita. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksenkin asiantuntijatkin suosittelevat käyttäjien rankaisemisesta luopumista. Huumausaineen laatu ei ole vihreiden näkökulmasta merkityksellinen siksi että ns. kovempia huumeita käyttävät tulee erityisesti saada palveluiden piiriin. Portugalista saadut tulokset käyttörangaistusten poistamisen jälkeen ovat olleet positiivisia. Tällä hetkellä Norja valmistelee muutosta huumausainepolitiikkaansa, jossa rangaistavuuden sijaan huumausaineiden käyttöä pidetään kansanterveydellisenä kysymyksenä. 

4. Rangaistaan huumekaupasta ja taistellaan järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan

Huumekaupan tulee olla jatkossakin rangaistavaa ja huumekauppiaat tulee saattaa oikeuden eteen. Erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on tärkeää. Internet on mullistanut huumemarkkinat ja rikoksentorjuntaa tuleekin jatkuvasti kehittää tehokkaammaksi. Kun vapautetaan poliisin resurssi huumausaineiden käyttörikosten tutkinnasta huumeiden myyntirikosten tutkintaan, saadaan lisäpuhtia myyntirikosten selvittämiseen ja sitä kautta saadaan kitkettyä huumausaineiden myyntiä ja järjestäytynyttä rikollisuutta nykyistä tehokkaammin.  

5. Parannetaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta

Pelkkä käytön rankaisemattomuus ei riitä auttamaan huumausaineiden käyttäjiä. Päihdeongelmaisia tuetaan parhaiten hoidolla ja päihdekuntoutuksella. Ongelmat kasautuvat entistä enemmän samoille ihmisryhmille. Kaikilla palveluita tarvitsevilla tulee olla niihin pääsy. Esimerkiksi päihdeäitien palveluiden tulisi olla maksuttomia. 

6. Tuetaan nuoria

Joka kymmenes 15-16-vuotias suomalaisnuori on käyttänyt kannabista. Siksi juuri erityisesti nuorten palveluissa tulee painottaa ennaltaehkäisyä. Lasten ja nuorten ehkäisevän työn palveluihin ja matalan kynnyksen palveluihin tulee panostaa. Panostetaan muun muassa etsivään nuorisotyöhön, jotta jokainen nuori saavuttaisi tarvitsemansa palvelut.

7.  Tarjotaan vangeille päihdekuntoutusta

A-Klinikkasäätiön tutkimuksen mukaan vankien päihdeongelmat ovat lisääntyneet, mutta päihdekuntoutukseen osallistuneiden vankien määrä on vähentynyt 2000-luvun kuluessa. On arvioitu, että päihderiippuvuus on vankien keskuudessa vähintään kymmenkertaista koko aikuisväestöön verrattuna. Vankiloissa tarjottavalla päihdetyöllä olisi erittäin suuri merkitys uusintarikollisuuden vähentämisessä. 

8. Suositaan sopimushoitoa vankeusrangaistuksen sijaan 

Vankeusrangaistuksen sijaan tulisi tietyissä tilanteissa suosia sopimushoitoa. Sopimus olisi vaihtoehto ehdottomalle vankeusrangaistukselle ja se voitaisiin tuomita lähinnä sellaisille rikoksiin syyllistyneille, joilla alkoholin tai huumausaineiden väärinkäyttö on merkittävästi vaikuttanut rikoksen tekemiseen ja joita ei päihdeongelman vuoksi voida tuomita yhdyskuntapalveluun.

9. Tarjotaan tukea myös huumeongelmaisten läheisille

Päihdeongelmat koskettavat paljon yksilöä laajempaa joukkoa. Raskaat ihmiskohtalot vaikuttavat myös riippuvuudesta kärsivän perheisiin ja läheisiin. Myös he tarvitsevat tukipalveluita. Erityisen tärkeää on lapsen avun ja tuen tarpeen tunnistaminen. Päihdeongelmat eivät ole vain yksilön ongelma vaan vaikuttavat laajemmin ihmisen lähiyhteisöön ja koko yhteiskuntaan. 

10. Lisätään moniammatillista yhteistyötä ja erilaisia työmenetelmiä

Tarvitaan laadukasta päihde- ja mielenterveystyötä yhdistävää työtä, matalan kynnyksen palveluita, sekä vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa. Asiantuntijoiden tulee jalkautua sinne, missä päihdeongelmaiset ihmiset ovat.