Koulutus kantaa - syrjäyttäminen seis!

Yksikään nuori ei “mene ja syrjäydy”. Syrjäytyminen on mekanismi, jossa huono-osaisuus kasautuu. Saavuttaaksemme yhteiskunnan, jossa yksikään nuori ei joudu syrjään, politiikan katse on kohdistettava syrjäyttäviin rakenteisiin. Yksilöiden lisäksi täytyy olla huolissaan myös siitä yhteiskunnasta, joka syrjäyttää – siihen voidaan politiikalla vaikuttaa.

Hallitus on tällä kaudella leikannut koulutuksesta yhteensä noin miljardin. Se on muun muassa rajannut lasten oikeutta subjektiiviseen varhaiskasvatukseen, kasvattanut ryhmäkokoja varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa sekä vienyt opettajat ammatillisista oppilaitoksista. Myös nuorisotakuun resursseja on vähennetty roimasti.

Vihreän politiikan ydin on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja varhaisen vaiheen tuen tarjoamisessa. Jokaisen syrjäytyneen nuoren taustalla on oma ja ainutlaatuinen tarina. Joillakin huono-osaisuuden riskit alkavat jo varhaislapsuudessa, kun toisilla äkillinen elämänmuutos ja laajempien tukiverkostojen puute voi sysätä elämän raiteiltaan.

Me-säätiön mukaan Suomessa on noin 66 000 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa 15–29-vuotiasta nuorta. Lastensuojelutaustaisilla nuorilla riski pudota on muita suurempi. Putoaminen koulutuksen tai työn piiristä heti nuorena on inhimillisesti raskasta ja yhteiskunnalle kestämätöntä. Yhteiskunnalle nuorten syrjäytymisen on arvioitu maksavan jopa 3,2 miljardia euroa vuodessa.

Ennaltaehkäisevän työn avulla nuorille voidaan luoda valoisampi tulevaisuus – ja samalla syrjäytymisestä johtuvat kustannukset voitaisiin välttää. Hyvinvointi alkaa turvallisesta kodista, varmistetaan asunto jokaiselle nuorelle ja käännetään nuorten asunnottomuus laskuun. Myös nuorten mielenterveysongelmiin on saatava apua nykyistä nopeammin: jopa joka neljäs nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä.          

Syrjäytymisen ehkäisyn tulee tapahtua monella tasolla, alkaen yksilön ja perheen tukemisesta ja päätyen yhteiskunnan syrjäytymistä tuottavien rakenteiden purkamiseen ja nuoria osallistavien rakenteiden luomiseen. Syrjäytymisen ymmärtäminen lapsuudesta aikuisuuteen etenevänä prosessina tuo esiin lapsuuden elinolojen ja erilaisten siirtymien merkityksen. Syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeää myös paikantaa sosiaalisten ongelmien ylisukupolvista periytymistä.

 

Vihreät tarjoaa kestävämmän vaihtoehdon hallituksen eriarvoistavalle ja syrjäyttävälle politiikalle. Vihreät esittää noin puolen miljardin euron panostuksia seuraavan neljän toimenpidepaketin toteuttamiseksi hallituskaudella 2019–2023.

Heti ensi vuodelle vihreät esittää tulevaisuusbudjetissaan 761 miljoonan euron panostuksia koulutukseen sekä 411 miljoonaa euroa köyhyyden torjuntaan. Nyt tarvitaan todellisia tulevaisuusinvestointeja koulutuksen kunnian palauttamiseksi, lasten luokkayhteiskunnan torjumiseksi ja köyhyyden kitkemiseksi. Vain näin voimme ehkäistä kunnianhimoisesti syrjäytymistä ja purkaa yhteiskunnan syrjäyttäviä rakenteita!

 

1. LAADUKAS VARHAISKASVATUS ON TEHOKKAINTA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYÄ

Kaikki lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta, mutta erityisen suurta vaikuttavuus on heikommista oloista tulevilla lapsilla, joiden kasvuympäristössä on heidän kehitystään haittaavia tekijöitä kuten päihteiden käyttöä, vanhempien terveysongelmia tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia.

Lasten syrjäytymiskehityksen ehkäisyssä ja ongelmien varhaisen havaitsemisen näkökulmasta on ratkaisevaa, että lapset osallistuvat laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen panostaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa erilaisiin syrjäyttäviin kierteisiin puututaan, sitä vähemmän tarvitsemme myöhemmin korjaavia toimenpiteitä.

Toimenpiteet:

Palautetaan jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiantuntijoiden yksimielinen viesti oli vuonna 2015 laista päätettäessä, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen myötä lasten eriarvoisuus, kaltoinkohtelu ja syrjäytyminen lisääntyvät. Yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen on palautettava, sillä meillä ei ole varaa rakentaa lasten luokkayhteiskuntaa.                                        

Palautetaan varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ja henkilöstömitoitus hallituskautta edeltävälle tasolle.

Huolehditaan siitä, että ryhmäkoot pysyvät kohtuullisina. Koulutetut, turvalliset ja luotettavat aikuiset kannattelevat päiväkodin arkea ja puuttuvat kiusaamiseen. Heillä pitää olla aikaa kohdata lapset yksilöinä ja suunnitella pedagogista toimintaa.                     

Toteutetaan maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille ja tehdään esiopetuksesta kaksivuotista alkaen 5-vuotiaista.

Nykyään jopa 22 prosenttia 5-vuotiaista on varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Erityisen moni eniten varhaiskasvatuksen tukea tarvitsevista lapsista on tässä joukossa. Laajentamalla esiopetuksen kaksivuotiseksi varmistetaan jokaisen lapsen pääseminen omaa kehittymistään tukevan ja iälle sopivan pedagogisen tuen piiriin. Laajentamisen rinnalla esiopetuslakia on päivitettävä niin, että se vahvistaa 5-vuotiaiden oikeutta kattavampaan varhaiskasvatukselliseen tukeen yhdenvertaisesti erilaisissa kunnissa.                                    

Jalkautetaan psykologipalvelut varhaiskasvatukseen.

Psykologi osana varhaiskasvatuksen ammattilaisten joukkoa tukisi nykyistä paremmin lapsen kehitystä. Lisäksi se tukisi  muun varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista ja jaksamista, mikä lisäisi omalta osaltaan varhaiskasvatuksen laatua.

 

2. PERUSKOULUSTA EVÄÄT ELÄMÄÄN

Asiantuntijoiden arvioiden mukaan kaikkein tehokkainta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä on varmistaa jokaiselle nuorelle hyvä oppimispolku ja toisen asteen loppututkinto. Lasten ja nuorten koulutukseen panostaminen on paitsi inhimillisesti oikein myös yhteiskunnalle taloudellisesti kannattava investointi.

Haluamme varmistaa, että kaikki pysyvät opinpolulla. Koulun on kyettävä  nostamaan heikommin pärjääviä, tukemaan erityistä tukea tarvitsevia ja antamaan kaikille lapsille hyvät eväät elämään. Hyvä ja kannustava koulutus on paras turva niin yksilön kuin yhteiskunnan menestykselle.

Toimenpiteet:

Varmistetaan kaikkien koulujen riittävät resurssit ja osoitetaan lisäksi tarveperusteista lisärahaa eli ylimääräistä tukea alueille ja kouluihin, jotka niitä eniten tarvitsevat.

Koulutusleikkaukset ovat kasvattaneet peruskoulun ryhmäkokoja ja kuntien väliset erot opetuksessa ovat kasvaneet. Erotus peruskoulun aikana annettavan opetuksen määrässä voi olla jopa puoli vuotta. Haluamme että jokainen suomalainen koulu on hyvä - postinumerosta riippumatta.                                    

Huolehditaan riittävä rahoitus erityisopetuksen kolmiportaiselle tuelle.

Yhä useampi oppilas on nykyään erityisen tai tehostetun tuen piirissä jossain vaiheessa opinpolkuaan. Tuen piirissä olevat oppilaat ovat pääosin integroituna yleisopetuksen ryhmiin, minkä vuoksi luokanopettajan työparina luokassa tarvitaan yhä useammin erityisopettajaa tai koulunkäynninohjaajia. Jotta jokaisen oppilaan aito kohtaaminen arjessa, tarvittavan tuen tarjoaminen ja laadukkaan pedagogiikan toteuttaminen voidaan turvata, tarvitaan riittävät resurssit myös erityisopetukseen.                                     

Pelastetaan pojat - tarjotaan opettajille täydennyskoulutusta sukupuolen moninaisuudesta ja varmistetaan, että kaikkiin sukupuoliin kohdistuu samat odotukset.

Poikien asema suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on tyttöjä heikompi. Kouluissa pojat kokevat tyttöjä enemmän kiusaamista, väkivaltaa ja yksinäisyyttä. Ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on OECD-maiden suurin. Sukupuolen moninaisuus ei näy tilastoissa.     

Laajennetaan koulukiusaamisen ehkäisemisen hankkeista (KiVa koulu) saadut hyvät käytänteet valtakunnallisiksi.

Kiusaamisen jäljet voivat vaikuttaa läpi elämän. KiVa koulu -hankkeella kiusaaminen saatiin vähentymään usein jopa puolella. Hallitus on leikannut hankkeiden rahoitusta. Kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava nollatoleranssi kaikissa kouluissa. Hankkeiden hyvistä kokemuksista on tehtävä pysyvä osa kaikkien koulujen toimintaa, jotta monien lasten ja nuorten ongelmien juurella oleva kiusaaminen voidaan saada loppumaan. Koulujen oppilashuollon henkilöstöllä on tärkeä roolinsa kiusaamisen ehkäisemisessä, mutta myös esimerkiksi nuorten mielenterveyden edistämisessä.
 

3. TOISEN ASTEEN KOULUTUS JA OPINTO-OHJAUS VIITOITTAVAT TIEN TULEVAAN

Hallitus on leikannut koko toiselta asteelta isosti, mutta erityisen haitalliset leikkaukset se on tehnyt ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on tällä kaudella lohkaistu lähes 200 miljoonaa euroa. Massiiviset leikkaukset ovat vähentäneet lähiopetuksen määrää useilla viikkotunneilla ja samalla vienyt opettajat luokkahuoneista.

Massiiviset leikkaukset ovat avanneet vaarallisen syrjäytymisen polun monelle toisen asteen opiskelijalle. Koulupudokkuus on lisääntynyt ammatillisessa koulutuksessa noin kolmella prosenttiyksiköllä viimeisen parin vuoden aikana. Amis 2018 -tutkimuksen mukaan noin puolet opiskelijoista toivovat, että opettajilla olisi enemmän aikaa keskustella opiskelijoiden kanssa heidän asioistaan. 40 prosenttia opiskelijoista puolestaan toivoo, että opinto-ohjaajalla olisi enemmän aikaa keskustella heidän kanssaan.

Toimenpiteet:

Palautetaan opettajat ammatillisiin oppilaitoksiin ja turvataan riittävät resurssit lähiopetukselle.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen jälkeen kouluissa pärjäävät vain kaikista omatoimisimmat oppilaat. Opintojen sujumisen ja keskimääräisen viikottaisen lähiopetuksen määrällä on suora suhde. Lähiopetus mahdollistaa myös opetuksen räätälöimisen oppilaiden tarpeiden mukaan. Yksinäisyys, kiusatuksi ja syrjityksi tulemisen kokemukset ovat riskitekijöitä opintojen keskeyttämiselle. Lähiopetuksessa tapahtuva ryhmäyttäminen on tehokasta kiusaamisen ennaltaehkäisyä.

Toteutetaan maksuton toinen aste kaikille opiskelijoille iästä riippumatta.

Toiselle asteelle hakeutuminen on ensimmäinen askel tulevaisuuden unelmien toteutumiseen. Jokaisella tulee olla aito mahdollisuus valita itselleen sopiva ja mielekäs koulutusala lompakon paksuudesta riippumatta. Pelastakaa Lapset ry:n kyselyn mukaan lähes 60 prosentille oppilaista toisen asteen opintojen kustannukset ovat aiheuttaneet taloudellisia haasteita. Joka neljäs toisen asteen keskeyttänyt kertoo, että opintojen keskeyttämiseen on vaikuttanut heikko rahatilanne. Rahan puute ei saa vaikuttaa siihen, saako nuori suoritettua opintonsa loppuun.

Toteutetaan oppivelvollisuuden pidentäminen.

Jokaiselle nuorelle on taattava vähintään toisen asteen koulutus. Oppivelvollisuus on paras tapa ehkäistä koulupudokkuutta ja varmistaa myös kattava tuki nuorelle ilman väliinputoamisen riskiä. Tämä velvoittaa kuntia ja oppilaitoksia varmistamaan koulutuspaikan saamisen ja riittävän tuen.

Aloitetaan tukiopinto-ohjaus yläkoulussa ja jatketaan sitä toisen asteen ensimmäisen vuoden loppuun asti.

Taataan kaikille ammattitaitoinen ja riittävästi resursoitu opinto-ohjaus, joka tukee sujuvaa koulunkäyntiä, oman polun löytämistä sekä esittelee erilaisia jatko-opintovaihtoehtoja ja purkaa eri aloihin liittyviä ennakkoluuloja ja sukupuolittuneisuutta. Nuoren yhteys tuttuun opinto-ohjaajaan katkeaa usein nivelvaiheessa ja yhteistyö uuden opinto-ohjaajan kanssa alkaa vasta toisella asteella. Tämä kasvattaa riskiä koulupudokkuuteen sekä syrjäytymiseen. Tarjotaan tukiopinto-ohjausta oppilaille, joilta puuttuvat jatkosuunnitelmat peruskoulun jälkeen, joilla on motivaatio-ongelmia tai heikot mahdollisuudet saada toisen asteen opiskelupaikka.

 

4.  TAATAAN HYVÄ LUKU- JA KIRJOITUSTAITO KAIKILLE JA PÄIVITETÄÄN NUORISOTAKUU

Lukutaitoa on helppo arvostaa ja juhlapuheissa mainita Suomen menestys Pisa-tuloksissa. Tosiasiassa lukutaito on Suomessa kuitenkin kääntynyt laskuun. Tämä on huolestuttava ilmiö, joka edellyttää pikaisia toimia.

Kieli on tärkeä vuorovaikutuksen väline. Ongelmat kielen kehityksessä ennustavat ongelmia myös sosiaalisella alueella. Riittävien luku- ja kirjoitustaitojen turvaaminen ehkäisee syrjäytymistä ja vähentää eriarvoisuutta.

Laajojen koulutusleikkausten lisäksi hallitus on tällä kaudella leikannut isosti myös nuorisotakuusta, minkä johdosta siitä on tullut vaikeasti hahmotettava tilkkutäkki. Tarvitsemme tiheämmän turvaverkon niiden nuorten tueksi, jotka ovat eksyneet koulutuspolulta eivätkä pääse kiinni koulutukseen tai työelämään.                                          

Toimenpiteet:

Luodaan kansallinen strategia lukutaitoerojen vähentämiseksi.

Lukutaito on kansalaistaito ja -oikeus. Suomen hallitusohjelmaan tulee kirjata kansallinen strategia hyvän luku- ja kirjoitustaidon turvaamisesta jokaiselle – sukupuolesta, vanhempien varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta.

Parannetaan kirjastojen saavutettavuutta ja varhaiskasvatuksen toimijoiden, oppilaitosten ja kirjastojen välistä yhteistyötä.

Pidetään kirjaston käyttö maksuttomana myös tulevaisuudessa, jotta jokaisella on samat mahdollisuudet käyttää kirjastopalveluita. On varmistettava lapsen asuin- tai koulupaikasta huolimatta, että jokaisella on samat mahdollisuudet luku- ja kirjoitustaitojensa kehittämiseen kirjastopalveluita käyttämällä.

Muuttuva maailma vaatii monilukutaitoa. Tuodaan tietotekniikka aidosti luku- ja kirjoitustaitojen kehittämisen avuksi.

Taataan päiväkodeille ja kouluille riittävät resurssit kielen kehitystä ja lukemisen oppimista tukevien laitteiden hankintaan ja niiden käyttöön vaadittaviin koulutuksiin.

Tuetaan maahanmuuttajien ja pakolaisten luku- & kirjoitustaidon kehittymistä.

Varmistetaan suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen laatu ja riittävyys sekä mahdollisuudet opiskella omaa äidinkieltä.

Tehdään nuorisotakuun kokonaisarviointi ja lisätään resursseja etsivään nuorisotyöhön.

Perustetaan riippumaton työryhmä, joka arvioi nuorisotakuuta kokonaisuutena. Arviossa tulee ottaa huomioon aikaisempien selvitysten politiikkasuositukset sekä koota yhteen hyvät käytänteet. Nuorten rinnalla kulkeva etsivä nuorisotyö tarjoaa puolestaan nuorelle luottamuksellisen aikuiskontaktin, joka auttaa pulmatilantilanteissa ja saavuttamaan muut palvelut.

Laajennetaan Ohjaamo-toimintaa ja lisätään sen markkinointia.

Ohjaamo-palvelu on hyvä esimerkki palvelusta, joka riittävän laajana ja saavutettavana on toimiva ratkaisu nuorten tukemiseen.  Nykyinen Ohjaamo-toiminta kaipaa laajentamista ja parempaa markkinointia: toimintaa tulisi jalkauttaa enemmän esimerkiksi kouluihin. Ohjaamo-toiminnan moniammatillisuus tulee turvata.  

Jaa sivu: