Mikromuovi - iso ongelma Mikromuovi - iso ongelma

Mikromuovi - iso ongelma

Vuoteen 2050 mennessä maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa. Muovijätettä kertyy meriin jopa 12 miljoonaa tonnia joka vuosi. Syinä ovat muovin liika käyttö ja heikko jätehuolto. Suomenkin rannikoilta löytyvästä roskasta 75 prosenttia on muovia.

Linnut, kalat ja kaikenkokoiset merieliöt luulevat muovia ruoaksi. Kaloja ja kilpikonnia kuolee, kun ne sotkeutuvat merissä olevaan muovijätteeseen. Meristä muovi ei myöskään häviä, vaan jauhautuu ajan kuluessa yhä pienemmiksi muruiksi ja kuiduksi eli mikromuoviksi.

Luonnossa mikromuovit keräävät itseensä ympäristömyrkkyjä ja kulkeutuvat ravintoketjussa ylöspäin meidän jokaisen lautaselle saakka. Mikromuovia on löytynyt niin Itämeren kaloista ja simpukoista kuin saksalaisesta oluesta. Koska muoviin kerääntyy myrkkyjä, on sen syöminen terveysriski meille kaikille.

Näin ei voi jatkua. Roskaantuminen ja muovijätteen päätyminen ympäristöön on pysäytettävä nyt. Siihen eivät riitä yksin kuluttajien valinnat. Tarvitaan lainsäädäntöä, sillä muovia päätyy ympäristöön muovipussien ja -pakkausten lisäksi myös esimerkiksi kosmetiikkaan lisätyistä mikromuoveista ja autojen renkaista.

EU on herännyt jo muoviongelmaan ja julkaissut ensimmäisen muovistrategiansa tammikussa. Suomi ei voi jäädä toimettomaksi. Tarvitsemme oman muovistrategian. Muovijätteen määrää on vähennettävä, muovin kierrätystä on tehostettava ja muovia on korvattava muilla materiaaleilla. Biopohjaisten muovia korvaavien materiaalien valmistuksessa suomalaisilla on harvinaisen hyvää osaamista.

Fiksuja ratkaisuja on löydettävissä, jos niin haluamme. Suomi on ollut edelläkävijä ennenkin. Esimerkiksi panttipullojärjestelmämme ehkäisee tehokkaasti pullojen päätymistä luontoon.

Krista mikkonen: Merissä on pian enemmän muovia kuin kaloja. Näin ei voi jatkua

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa ehdottaa ratkaisuja muovien aiheuttamiin ongelmiin. Alla on esitelty viisi valmista ehdotusta siihen, mitä Suomen oman muovistrategian tulisi sisältää.

1) Muovipakkaukset verolle

2) Kielletään mikromuovin lisääminen tuotteisiin

3) Lisätään muovin kierrätyspisteitä

4) Kielletään ohuet muovipussit

5) Muovia korvaavien materiaalien kehitystyön tukeminen

 

1) Muovipakkaukset verolle

Muovipakkausten ympäristökuormitus on merkittävä, sillä fossiilisesta öljystä valmistettu muovi ei maadu luonnossa. Valmistus kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa. Suomessa muovipakkauksista syntyy joka vuosi jätettä 15 kiloa henkilöä kohti. Suurinta osaa pakkauksista käytetään vain kerran.

Muovipakkausverolla voidaan vähentää kertakäyttöisten muovipakkausten ja muovipussien ympäristökuormitusta kannustamalla valmistajia, pakkaajia, myyjiä ja ostajia suosimaan uusiutuvasta materiaalista valmistettuja pakkauksia. Korvaavia pakkausmateriaaleja on jo nyt markkinoilla ja Suomessa on paljon juuri niihin liittyvää osaamista. Vero parantaa vaihtoehtoisten pakkausmateriaalien kilpailukykyä. Muovipakkausvero edistää myös öljyriippuvuudesta irtautumista ja vähentää tarvetta öljyn tuontiin ulkomailta.

Vihreät esittää veron säätämistä kaikille sellaisille pakkauksille, jotka sisältävät muovia.

Myös muovipussit kuuluisivat veron piiriin. Veron suuruus olisi 2 euroa kilogrammalta. Uusiomuovista valmistettujen muovipakkausten osalta vero kohdistuisi ainoastaan uuden muovin osuuteen ja kierrätetyn muovin osuus olisi verovapaa. Biohajoava muovi sekä juomapakkausten valmisteveron ja panttijärjestelmän piirissä olevat pakkaukset olisi suljettu veron ulkopuolelle.

Krista Mikkonen tiedotteessa 13.4.2018: Hyvä että hallitus heräsi selvittämään muoviveroa. Mikkosen lakialoite muovipakkausverosta lähetekeskustelussa eduskunnassa.

 

2) Kielletään mikromuovin lisääminen tuotteisiin

Pieniä muovisia mikrohelmiä käytetään monissa kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa esimerkiksi kuorimaan ihoa. Yhdessä kosmetiikkatuotteessa voi olla satojatuhansia muovihelmiä. Helmet eivät jää vedenpuhdistamoiden suodattimiin, vaan kulkeutuvat pesuveden mukana vesistöihin. Niitä on käytännössä mahdoton saada pois vesistöistä, kun ne sinne ovat joutuneet.

Muovihelmiä käytetään kosmetiikan lisäksi myös pesuaineissa, maaleissa, musteissa, lannoitteissa, öljyissä ja hiomamateriaaleissa. Lisättyä mikromuovia löytyy myös muun muassa rakennusten eristeistä ja lääkkeistä. Koska mikromuovien käyttöä ei ole mitenkään säännelty, emme varmuudella edes tiedä mihin kaikkiin tuotteisiin mikromuovia on lisätty.

Vesistöissä mikromuovit ovat riski eliöille. Mikromuoveja on löydetty kaikilta maailman merialueilta ja myös suomalaisista järvistä. Niissä muovihiukkaset keräävät ympäristömyrkkyjä. Mikromuoveista on mitattu myrkkyjä jopa miljoonakertaisia määriä ympäröivään veteen verrattuna. Muovi kertyy planktonia syöviin vesieliöihin ja päätyy lopulta ravintoketjun kautta myös ihmisten ruokapöytiin.

Kuluttajan voi olla vaikea välttää mikromuovia sisältäviä tuotteita. Esimerkiksi kosmetiikkatuotteiden ainesosaluettelo ei kerro yksiselitteisesti, onko tuotteessa mikromuoveja.

Pohjoismaiden neuvosto on ehdottanut tammikuussa 2017 täyskieltoa mikromuovien käytölle kosmetiikassa ja ihonhoitotuotteissa. Ruotsissa tulee voimaan heinäkuussa kielto, joka kieltää mikromuovit osassa kosmetiikkatuotteista. Vastaavia kieltoja on jo voimassa muissakin maissa.

Vihreät esittää, että mikromuovien lisääminen tuotteisiin kielletään.

 

3) Lisätään muovin kierrätyspisteitä

Nykylain mukaan muovipakkausten kierrätyspisteitä pitää olla koko Suomessa vain 500. Ei olekaan ihme, että kotitalouksissa käytetystä muovista kierrätykseen päätyy arviolta vain alle 10 prosenttia.

Nykyään lähin keräyspiste saattaa sijaita kodista jopa kymmenien kilometrien päässä. Tämä vähentää sekä intoa kierrättää muovia että kierrätyksen hyötyjä. Jos muovipakkaukset on vietävä kierrätykseen pitkän matkan päähän autolla, kierrätyksestä saatu ympäristöhyöty vähenee huomattavasti.

Liian harva keräysverkosto on johtanut keräysastioiden nopeaan täyttymiseen, ja täysistä astioista muovijätteet leviävät roskaamaan ympäristöä. Monet innokkaat kierrättäjät ovatkin jo pitkään toivoneet lisää kierrätyspisteitä. Kätevintä olisi, jos ainakin isoissa taloyhtiöissä muovin voisi lajitella suoraan kodin jätekatoksessa.

Vihreät esittää, että muovinkeräyspisteiden määrä nostetaan lasin ja metallinkeräyksen tapaan vähintään 1850:een. Lisäksi vauhditetaan kunnissa ja taloyhtiöissä muovin erilliskeräystä.

 

4) Kielletään ohuet muovipussit

On arvioitu, että Suomessa käytetään vuodessa hyvin ohuita muovisia hedelmä- ja vihannespusseja 900 miljoonaa kappaletta.

Suurin osa Suomessa kulutettavista muovisista hedelmäpusseista tuodaan EU:n ulkopuolelta. Aasiassa valmistettujen pussien hinta on niin alhainen, etteivät kotimaiset valmistajat pysty kilpailemaan niiden kanssa. Biohajoavia pusseja puolestaan valmistetaan Suomessa.

Ohuiden muovipussien kielto lisää biohajoavien pussien ja muiden muovia korvaavien ratkaisujen kysyntää. Samalla suomalainen teollisuus saa lisää mahdollisuuksia myydä ympäristöystävällisiä tuotteita.

Vihreät esittää, että alle 15 mikronin vahvuisten biohajoamattomien muovipussien jakelu kielletään kaupoissa.

 

5) Muovia korvaavien materiaalien kehitystyön tukeminen

Suomessa on jo hyvää osaamista muovia korvaavien biohajoavien tuotteiden ideoimisessa ja valmistamisessa. Puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata muovipussien ja -pakkausten lisäksi myös esimerkiksi kankaiden keinokuituja. Biotaloudella on edellytykset nousta Suomen seuraavaksi menestystarinaksi, kunhan se on kestävää ympäristön kannalta.

Euroopan komissio pyrkii tammikuussa julkaisemallaan muovistrategialla lisäämään muovin kierrätystä, suojelemaan ympäristöä ja luomaan samalla työpaikkoja. Komission tavoitteena on luoda kierrätysteollisuuteen 200 000 uutta työpaikkaa runsaassa kymmenessä vuodessa. Huomattava osa näistä voisi syntyä Suomeen, jos panostamme kiertotalouteen kunnolla.

Valtion tukia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle eli TKI-toiminnalle on tällä hallituskaudella leikattu kovalla kädellä. Tekesin rahoitukseen on kohdistettu kymmenien miljoonien eurojen leikkaukset, jotka näkyvät TKI-hankkeiden vähentymisenä. Tämä suunta on väärä. Tutkimukseen, tuotekehittelyyn ja innovaatioihin on päinvastoin panostettava.

Vihreät esittää, että TKI-rahoituksen määrää lisätään 40 miljoonalla eurolla.

Jaa sivu: