BUDJETTIRIIHESTÄ RATKAISUJA EKOLOGISESTI JA TALOUDELLISESTI KESTÄVÄÄN SUOMEEN
10.8.2020
Viime kevät osoitti koronapandemian kohdalla, että Suomi ja koko ihmiskunta kykenevät päättäväisiin ja nopeisiin toimiin. Epidemia ei kuitenkaan ole ohi ja nopeasti vaikuttavia päätöksiä tarvitaan jatkossakin. Samalla meidän on kuitenkin kyettävä vastaamaan muihinkin
aikamme isoihin kysymyksiin.
Hallitus on antanut suomalaisille kaksi suurta lupausta. Ne ovat ilmastonmuutoksen torjuminen ja työllisyyden kasvattaminen. Koronakriisin hoidossa ja siitä nousemisessa tarvitaan vihreää jälleenrakennusta, joka tähtää siihen, että yhteiskuntamme on ympäristölle ja ihmisille kestävä – ja kestää myös tulevat kriisit.
Budjettiriihessä on linjattava ensi vuoden budjetin lisäksi siitä, kuinka Suomi saadaan ekologisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle vuoteen 2030 mennessä.
Tässä kannanotossa on esitelty 13 toimea, jotka osaltaan vievät yhteiskuntaa ympäristölle ja ihmiselle kestävämpään suuntaan. Näin nostamme maata jaloilleen koronan jälkeen ja rakennamme hiilineutraalia Suomea.
YMPÄRISTÖLLE HAITALLISTEN TUKIEN KARSIMINEN
Siirtymä kestävään yhteiskuntaan ei onnistu, jos samaan aikaan roikumme kiinni saastuttavissa energiamuodoissa ja tuemme verotuilla ilmastolle haitallista toimintaa. Siksi esimerkiksi lämmityspolttoaineiden verotusta on uudistettava .
Suomessa on tehtävä reilu muutos, jossa torjutaan ilmastonmuutosta ja vähennetään eriarvoisuutta yhtä aikaa. Ilmastoystävällisen vaihtoehdon on oltava kuluttajille kannattavin.
Luomalla ennustettava polku reilulle muutokselle voidaan varmistaa, että myös yrityksillä on mahdollisuus ja aikaa muuttaa toimintaansa ilmaston kannalta kestäväksi. Kun suunta on tiedossa, on tulevaisuus yrittämisen kannalta ennustettavissa. Tätä yritysmaailma valtiovallalta myös toivoo.
Toimi 1: Ympäristölle haitallisista verotuista on päästävä eroon viimeistään 2030-luvulle tultaessa. Askelmerkeistä on päätettävä osana kestävyyslinjauksia. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, tulee vuoteen 2025 mennessä karsia tukia noin 1,5 miljardin 1 euron edestä joko suorilla leikkauksilla tai uudelleenohjaamalla tuet hiilineutraaliutta tukevaan suuntaan.
Toimi 2: Lämmityspolttoaineiden, kuten lämmityspolttoöljyn ja turpeen, verotusta on nostettava tulevan vuoden budjetissa 100 miljoonalla eurolla kuten hallitus linjasi Vuosaaren ilmastokokouksessa. Samalla on tuettava siirtymää pois turpeesta ja muista fossiilisista polttoaineista lämmityksessä. EU:n elpymispaketilla siirtymää voidaan vauhdittaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus huomioiden.
LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN
Liikenne aiheuttaa merkittävän osan Suomen ilmastopäästöistä. Liikenteen päästöjen vähentäminen on välttämätöntä hiilineutraalin hyvinvointivaltion saavuttamiseksi. Sujuvaan joukkoliikenteeseen panostaminen ja vähäpäästöisen autoilun mahdollistaminen kaikkialla maassa on tärkeässä roolissa matkalla fossiilittomaan liikenteeseen.
Toimi 3: Budjettiriihen yhteydessä on linjattava ruuhkamaksuja koskevan lainsäädännön valmistelusta siten, että se valmistuu ensi vuoden kehysriiheen mennessä. Valmistelu on toteutettava yhteistyössä kuntien kanssa siten, että varmistetaan ruuhkista perittävien maksujen kohdentuminen joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen ja esimerkiksi sähköpyörätukiin.
Toimi 4: Budjetin yhteydessä on päätettävä sähkölatausinfran vauhdittamisesta ja liikennebiokaasun edistämisestä niin tankkausinfraa kuin tuotantolaitoksia tukemalla. Jalostamalla eläinlantaa liikennebiokaasuksi vähennetään samalla vesistöjä pilaavia ravinnepäästöjä ja saadaan ravinteet hyötykäyttöön lannoitteeksi. Erityisesti Lounais-Suomen ja Pohjanmaan tiheiden eläintuotantoalueiden suurten lantakeskittymien jalostaminen biokaasuksi on merkittävä Itämeren suojelun kannalta.
KÖYHYYDEN PUOLITTAMINEN
Aivan liian moni lapsi joutuu kantamaan harteillaan huolta perheen toimeentulosta. Lapsiperheköyhyyden suurimpia kärsijöitä ovat lapset. Vähävaraisissa perheissä elää jopa 120 000 lasta. Melkein kaksi kolmasosaa vähävaraisten perheiden lapsista ei pysty osallistumaan maksullisiin harrastuksiin.
Pystymme kansakuntana parempaan. Meidän on tavoiteltava köyhyyden puolittamista vuoteen 2030 mennessä ja lopulta sen hävittämistä kokonaan. Tarkastelun lähtökohtana luontevin mittari on viitebudjettiköyhyys. Mittarin mukaan köyhyys koskettaa 7,6 % väestöstä.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä perusturvan korottamista, tilkkuisen sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista ja työllisyyden parantamista. Hallitus on jo tehnyt perusturvaan ja pienimpiin eläkkeisiin korotukset. Samalla linjalla on jatkettava.
Toimi 5: Osana kestävyyslinjauksia on asetettava tavoite, että köyhyys puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäiset askeleet köyhyyden vähentämisessä on toteutettava yhteistyössä sosiaaliturvakomitean kanssa.
Toimi 6: Perusturvan ja ansioturvan välisen kytköksen purkamisesta on linjattava. Pienituloisimpien etuuksia tulee voida korottaa ilman, että suurempia etuuksia korotetaan samalla. Tämä olisi oikeudenmukainen ja kustannustehokas tapa vähentää köyhyyttä.
KOULUTUSASTEEN NOSTAMINEN
Nuorten ikäryhmien koulutustason nousu on pysähtynyt ja 1970-luvun lopulla syntynyt sukupolvi on jäämässä kaikkien aikojen koulutetuimmiksi suomalaisiksi. Suomessa tapahtunut nuorten ikäluokkien koulutustason nousun pysähtyminen on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellinen.
Monet asiantuntijat ovat koronakriisin aikana korostaneet sekä koulutukseen että ilmastopolitiikkaan satsaamisen merkitystä. Erityisesti monella työuraansa aloittavalla nuorella on vaikeuksia työllistyä kriisioloissa. Tässä tilanteessa on viisasta panostaa inhimillisen pääoman kasvattamiseen koulutuksen kautta.
Koulutuksen merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin on mittaamaton. On tärkeää turvata riittävät perustaidot jokaiselle, huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja jaksamisesta sekä kannustaa osaamisen kasvattamiseen myös työuran aikana.
Nyt on oikea aika tehdä isojakin satsauksia. Hallitus on toteuttanut merkittäviä lisäyksiä muun muassa aloituspaikkoihin ja on toteuttamassa oppivelvollisuuden pidentämisen. Näiden historiallisten panostusten lisäksi tarvitaan satsauksia matalan kynnyksen palveluihin ja mielenterveyttä tukevaan työhön.
Toimi 7: Osana kestävyyslinjauksia, on luotava askelmerkit sille, että 2030-luvulle tultaessa vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus laskee 10 prosenttiin nykyisestä 16 prosentista. Ensimmäisenä askeleena on käynnistettävä työ uuden nuorten matalan kynnyksen palvelumallin luomiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön ja kuntien yhteistyönä. On aika siirtyä nykyisestä pirstaleisesta järjestelmästä yhden luukun periaatteeseen ja nuorten kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Kouluttamattomia nuoria ei tule sysätä väkisin työmarkkinoille, vaan pyrkiä löytämään väylä riittävän osaamisen kartuttamiseen, mikä luo kestävämmän pohjan nuoren työuralle.
Toimi 8: Hallituksen on tänä vuonna linjattava tuleville vuosille vähintään puolen miljardin euron satsauksista osaamiseen ja koulutukseen. Panostuksien tulee koskettaa kaikkia ikäluokkia varhaiskasvatuksesta jatkuvaan oppimiseen asti. Lisäpanostuksia tarvitaan muun muassa ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen, kotouttamiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen oppilaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa.
TYÖURIEN PIDENTÄMINEN JA TYÖVOIMAN LISÄÄMINEN
Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä yhteiskunta edellyttää kestävää julkisen taloutta. Hallitus kirjaa budjettiriihessä kestävyystiekarttaan niitä keinoja, joilla julkisen talouden kestävyys varmistetaan pitkällä aikavälillä. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa velkasuhde vuoteen 2030 mennessä.
Heikkenevään huoltosuhteeseen on kaksi merkittävää vastausta: työurien pidentäminen ja työvoiman lisääminen. Esimerkiksi yli 55-vuotiaiden keskuudessa Suomen työllisyysaste on Ruotsia matalampi.
Toimet työllisyyden parantamiseksi valuvat hukkaan, jos ihmiset palavat loppuun.
Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeen taustalla. Mielenterveyden häiriöiden hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn on suhtauduttava huomattavasti nykyistä vakavammin. On välttämätöntä tehdä merkittäviä ja pitkäjänteisiä panostuksia työssä jaksamiseen ja parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta.
Toimi 9: Osana kestävyyslinjauksia tulee asettaa tavoitteeksi Ruotsia vastaavan työllisyyden tason saavuttaminen yli 55-vuotiaiden ikäluokassa. Käytännössä tämä tarkoittaisi arviolta 80 000 uutta työllistä tästä ikäryhmästä. Ensimmäisenä askeleena on tehtävä linjaus eläkeputken poistamisesta. Samassa yhteydessä on tehtävä linjaus pitkäjänteisistä panostuksista työssä jaksamiseen, mielenterveyspalveluihin ja jatkuvaan oppimiseen.
Väestön vanhetessa ja syntyvyyden laskiessa tarvitsemme entistä enemmän muualta tänne tulleita työntekijöitä, kansainvälisiä osaajia ja uutta työtä synnyttäviä yrittäjiä.
Suomi ei ole yksin tämän tarpeen kanssa ja siksi pelkkä maahanmuuton esteiden purkaminen ei riitä. Tarvitaan aktiivista politiikkaa, jolla Suomeen houkutellaan kansainvälistä työvoimaa ja osaamista. Suomen tulisi tavoitella Saksan, Itävallan ja Kanadan kaltaisten maiden korkeaa maahanmuuttoastetta.
Toimi 10: Osana kestävyyslinjauksia, tulee asettaa tavoite 80 000 lisätyöllisestä vuoteen 2030 mennessä työperäisen maahanmuuton keinoin. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää johdonmukaisia toimia byrokratian purkamiseksi, Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi, vaikuttavia kotoutumispalveluita, yrittäjyyttä edistäviä ratkaisuja ja panostuksia osaamiseen.
Toimi 11: Kestävyyslinjauksissa tulee sitoutua siihen, että työperäisen maahanmuuton prosessit ovat yhtä nopeita ja jouhevia kuin parhaissa verrokkimaissa. Esimerkiksi työvoiman saatavuusharkinnan osalta olemassa olevaa byrokratiaa tulee arvioida kriittisesti. Nykyinen alueellinen saatavuusharkinta estää liian usein yrityksiä saamasta työvoimaa ulkomailta.
On purettava rakenteita, jotka nykyisellään heikentävät erityisesti nuorten naisten työllisyyttä. Perhevapaiden ohella on otettava askeleita kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Lisäksi on tuotava tasa-arvoa työmarkkinoille muun muassa parantamalla palkka-avoimuutta.
Toimi 12: Kestävyyslinjauksissa tulee sitoutua siihen, että perhevapaiden uudistamista jatketaan kunnianhimoisella tavalla ja naisten työmarkkina-asemaa parannetaan johdonmukaisesti läpi 2020-luvun. Ensimmäisinä askeleina tulee lisätä palkka-avoimuutta ja purkaa työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta erityisesti koulutukseen ja opinto-ohjaukseen panostamalla. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteiden toteuttaminen edellyttää varhaiskasvatusmaksujen alentamista ja lopulta poistamista. Myös kotihoidontukea olisi uudistettava hoitorahaksi, joka olisi vapaammin jaettavissa vanhempien ja muiden läheisten kanssa, ja jonka kestoa rajattaisiin nykyisestä.
Hyvinvointivaltion ydin on siinä, että kaikki kansalaiset on vakuutettu parhaalla mahdollisella tavalla sosiaalisten riskien varalta. Sosiaaliturvan uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden parantaa työllisyyttä ja torjua köyhyyttä tehokkaasti. Olennaista on parantaa järjestelmän luotettavuutta, kattavuutta ja ymmärrettävyyttä. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on tehtävä tietoon perustuen. Kokeiluja on syytä käynnistää jo kuluvalla hallituskaudella.
Toimi 13: Työttömyysvakuutusta on kehitettävä tavalla, joka takaa riittävän korkean etuustason ja kannustaa nopeaan työllistymiseen. Tähän on sitouduttava osana kestävyyslinjauksia.Ensimmäisenä askeleena tulee käynnistää kokeilu ansiosidonnaisen työttömyysturvan vapaaehtoisesta porrastuksesta.
Vihreät - De Gröna