Sosiaaliturvapoliittinen ohjelma

Otetaan käyttöön perustulon ensi vaiheena kuukausittainen 200–300 euron perustulo. Nostetaan perustulo asteittain 600 euron tasolle.
Jatketaan syyperustaisen sosiaaliturvan yhdenmukaistamista yhdistämällä yleistukeen sairauspäiväraha, Kelan kuntoutustuki ja kuntoutusraha. Lopulta myös opiskelijat tuodaan yleistuen piiriin.
Luodaan Kelan yleistukeen työttömän ansiosidonnainen osa, jota maksetaan heille, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan.
Puretaan kytkökset sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen ja etuuksien väliltä, jotta asiakas voi saada aina tarpeensa mukaista palvelua ilman tarvetta olla tietyn etuuden piirissä, ja toisinpäin.
Korotetaan nykyisten syyperusteisten etuuksien, kuten yleistuen ja sairauspäivärahan, vähimmäismäärää 1 000 euroon bruttona kuukaudessa.
Korotetaan opintoraha 400 euroon bruttona kuukaudessa ja tuodaan opiskelijat yleisen asumistuen piiriin.
Otetaan käyttöön kaikkiin syyperustaisiin perusturvaetuuksiin ja yleiseen asumistukeen 400 euron suojaosat ja suojaosan jälkeen kohtuulliseen leikkaantumisasteeseen perustuva tulosovittelu. Palautetaan toimeentulotuen suojaosat 200 euron suuruisina.
Tuodaan kaikki työn eri muodot yhtäläisen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan piiriin.
Luodaan elinikäisen oppimisen mahdollistava osaamisturvamalli entisen aikuiskoulutustuen tilalle. Mallin piiriin kuuluvat olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen opintoetuuteen. Mahdollistetaan työttömille työllistymistä edistävä opiskelu yleistuella, mukaan lukien kokonaisten tutkintojen suorittaminen.
Poistetaan toimeentulotukilaista mahdollisuus alentaa perustoimeentulotukea rangaistuksenomaisesti ja tehdään lapsilisästä perustoimeentulotuessa etuoikeutettu tulo.

1. Johdanto

Oikeus sosiaaliturvaan ja oikeus riittävään toimeentuloon ovat ihmisoikeuksia.

Sosiaaliturva on hyvinvointivaltion peruspilari. Se on yhteinen sosiaalinen vakuutus, joka turvaa ihmisten hyvinvointia ja sen tasaista jakautumista, ihmisten mahdollisuuksia hyvään omaehtoiseen elämään sekä yhteiskunnan vakautta ja toimivuutta. Sosiaaliturva on keskeinen työkalu reilun siirtymän toteuttamisessa ja luokkayhteiskunnan torjumisessa.

Tämä ohjelma kertoo, miten Vihreät korjaavat suomalaisen murennetun sosiaaliturvajärjestelmän ongelmat. Samalla uudistamme järjestelmää systemaattisesti kohti perustuloon pohjautuvaa sosiaaliturvamallia. Nousevia yhteiskunnallisia ilmiöitä, joihin sosiaaliturvan on syytä varautua, ovat esimerkiksi muuttuva työelämä, tekoälyn kasvava rooli, ansiotyön ja tulonsiirtojen yhteensovittaminen, varallisuuden polarisaatiokehitys, ekologiset ja geopoliittiset kriisit, vihreä siirtymä ja talouden kasvuttomuus.

Sosiaaliturva laajassa merkityksessä kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä toimeentuloturvan eli pääsääntöisesti rahassa maksettavat etuudet. Toimeentuloturva voi koostua rahana maksettavista etuuksista, luontoisavustuksista, eli muina kuin rahana tarjotuista avustuksista kuten esimerkiksi asunnosta, sekä muista tukipalveluista. Tämä ohjelma käsittelee pääasiallisesti toimeentuloturvaa. Sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluja sekä koulutusta käsitellään muissa Vihreiden ohjelmissa.

Ohjelmassa esitetyt toimenpiteet on jaettu lyhyeen ja pitkään aikaväliin ja esitetyt rahasummat ovat vuoden 2026 tasossa.

2. Vihreän sosiaaliturvan periaatteet

Vihreä sosiaaliturva nojaa neljään periaatteeseen:

Köyhyyden vähentäminen ja hyvinvoinnin lisääminen
Yhdenvertainen, kattava ja aukoton turva
Vapauden ja toimijuuden vahvistaminen
Elämän sujuvoittaminen ja byrokratian vähentäminen

Köyhyyden vähentäminen ja hyvinvoinnin lisääminen on vihreän sosiaaliturvapolitiikan ensisijainen tavoite. Hyvinvointivaltion toimivuus mitataan sillä, kuinka tasaisesti hyvinvointi jakautuu ja kuinka kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat tulevat toimeen. Emme usko ideologiaan, jossa pienituloisten ihmisten toimeentulon leikkaaminen johtaisi myönteisiin lopputuloksiin. Solidaarisuus ei pääty kansallisvaltioiden rajalle – köyhyys tulee poistaa Euroopan unionista ja koko maailmasta.

Pitkittynyt huoli toimeentulosta heikentää ihmisen hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnassa. Köyhyys on ennen kaikkea puutetta rahasta, mutta myös kokemus köyhyydestä ja eriarvoisuudesta suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan heikentää ihmisen hyvinvointia ja toimintakykyä. Siksi sosiaaliturvalla tulee myös hillitä tulojen ja varallisuuden eriytymistä. Köyhyyden vähentämisessä perusturvaetuuksien riittävyyden merkitys korostuu suhteessa ansiosidonnaisiin etuuksiin. Lisäksi tulee puuttua pienituloisten suuriin menoeriin kuten asumisen hintaan, peruspalvelujen asiakasmaksuihin ja lääkemenoihin.

Yhdenvertainen, kattava ja aukoton sosiaaliturva perustuu ajatukseen universalismista, eli kaikille yhtäläisestä oikeudesta sosiaaliturvaan. Kaikille kuuluvassa sosiaaliturvassa eri etuudet ovat luonnollinen osa jokaisen elämänkaarta, mikä ylläpitää järjestelmän legitimiteettiä yhteiskunnassa. Kun järjestelmä koskee myös taloudellisesti hyvin pärjääviä, vähenee tarve luoda ylimääräisiä sosiaalivakuutuksia.
Kaikille kuuluva järjestelmä kannustaa etuuksien täysimääräiseen käyttöön niiden alikäytön sijaan. Etuuksien käyttöön liittyvä häpeä poistuu, kun ihmisiä ei erotella sosiaaliturvaa tarvitseviin ja muihin. Kattava perusturva yhdistettynä ihmisten yksilöllisten tarpeiden ja muuttuvien elämäntilanteiden huomiointiin luo aukottoman järjestelmän, jossa kukaan ei jää väliinputoajaksi.

Vihreä sosiaaliturva on yksilökohtaista, sillä valtion ei kuulu tehdä oletuksia ihmisten perhemuodoista ja elämäntavoista. Kaikkia työn muotoja tulee kohdella yhdenvertaisesti ja esimerkiksi palkansaajat, yrittäjät ja muilla tavoin työtä tekevät tulee saattaa osaksi yhteistä järjestelmää. Vihreä sosiaaliturva on lähtökohtaisesti asumisperusteista, ja myös muualta Suomeen tulevat ovat oikeutettuja täysimääräiseeen tukeen ilman syrjiviä kansalaisuus-, kielitaito- tai asumisaikavaatimuksia.

Vapautta ja toimijuutta vahvistava sosiaaliturva kunnioittaa yksilön itsemääräämisoikeutta ja omia valintoja. Vihreiden mielestä ihminen on merkityksellisyyttä hakeva aktiivinen toimija, jolla itsellään on paras ymmärrys omista tarpeistaan ja voimavaroistaan. Haluamme, että ihmisellä on mahdollisuus valita itse omaan tilanteeseensa parhaiten sopivat ratkaisut. Siksi sosiaaliturvan tulee tukea ihmisten omaa toimijuutta ja mahdollisuuksia lannistamisen sijaan.

Vaikka ihmisellä on vastuu toimia kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan oman ja läheistensä toimeentulon hyväksi, käytännössä kuitenkin toimeliaisuuden kaavamainen edellyttäminen ja sen valvonta aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee niitä. Emme halua byrokaattiseen vastikkeellisuuteen nojaavaa järjestelmää, joka kontrolloi ja nöyryyttää sosiaaliturvan saajia.

Sosiaaliturvan tulee toteuttaa jokaisen perustuslaillista oikeutta valita asuinpaikkansa. Sekä kaupungit että harvaan asutut seudut ovat yhtäläisesti kaikkia ihmisiä varten. Myös pienituloisilla on oltava mahdollisuus asua korkeampien asumiskustannusten seuduilla. Kahdenvälisten sosiaaliturvasopimusten ja EU:n sosiaaliturva-asetuksen tulee mahdollisimman laajasti edistää sosiaaliturvan maksamista ja kertymistä myös osittaisen tai väliaikaisen ulkomailla oleskelun tai työskentelyn aikana.

Toimeentulo turvataan ensisijaisesti rahallisilla tulonsiirroilla, jolloin ihmiset voivat itse päättää, miten hankkivat tarvitsemansa hyödykkeet, kuten ruoan ja asumisen. Tarvittaessa välttämättömät hyödykkeet voidaan antaa luontoisavustuksina, ja maksuttomat tai tuetut peruspalvelut turvaavat perustarpeet, joita markkinat eivät tuota tehokkaasti.

Elämän sujuvoittaminen ja byrokratian vähentäminen ovat vihreän sosiaaliturvan vaihtoehto nykyiselle tilkkutäkkimäisen monimutkaiselle järjestelmälle. Järjestelmän tulee olla yksilölle ymmärrettävä, ennakoitava, saavutettava ja esteetön, mikä vähentää myös sosiaaliturvan alikäyttöä. Työllistymistä tulee tukea työtulojen ja tulonsiirtojen saumattomalla yhteensovittamisella, eikä järjestelmän tule asettaa esteitä opiskelulle tai muulle toimeliaisuudelle.

Pitkällekin automatisoidussa etuuskäsittelyssä jäljelle jäävää harkinnanvaraisuutta ei tulee ulkoistaa tekoälylle. Byrokratian vähentäminen vapauttaa yhteiskunnan resursseja tuottavampaan toimintaan, ja työnteon kannustavuuden varmistamisella edistetään järjestelmän taloudellista kestävyyttä. Virtaviivainen etuuskokonaisuus mahdollistaa järjestelmän säätämisen ja kehittämisen vastaamaan tulevia tarpeita ja resursseja nykyistä joustavammin ja nopeammin. Muutoskestävä järjestelmä mukautuu yhteiskunnan murroksiin ja toimii ihmisille reilun siirtymän turvaajana.

3. Vihreiden sosiaaliturvamalli

Vihreiden sosiaaliturvamallissa kuukausittain maksetaan:

600 euron vastikkeetonta perustuloa täysi-ikäisille sekä itsenäisesti asuville alaikäisille
100–400 euron asuinkuntaan perustuvaa perustulon asumislisää täysi-ikäisille sekä itsenäisesti asuville alaikäisille
100 euron lapsilisää alaikäisille
400 euron perustulon eläkeläislisää eläkeläisille
syyperusteista ja ansiosidonnaista osallisuusrahaa opiskelijoille ja työikäisille, jonka vähimmäismäärä on 400 euroa

Lisäksi:
• Perustulon asumislisä ja eläkeläislisä sekä osallisuusraha maksetaan lapsikorotuksen kanssa.
• Eläkeläislisän päälle voi saada työeläkettä

Yllä mainitut etuudet korvaavat suurimman osan yleisimmistä nykyjärjestelmässä maksettavista etuuksista.

Vihreiden sosiaaliturvamallin perusta muodostuu perustulosta ja muista universaaleista, eli kaikille kuuluvista ns. perusetuuksista kuten perustulon asumislisästä ja lapsilisästä. Perusetuudet maksetaan kuukausittain automaattisesti ilman tarveharkintaa tai vastikkeellisuutta. Kaikille kuuluvia perusetuuksia voi Vihreiden sosiaaliturvamallissa täydentää syyperusteisella osallisuusrahalla, joka tuo lisäturvaa muuttuvissa elämäntilanteissa. Perustulo osallisuusrahan kanssa luo tasapainoisen järjestelmän, jossa perustulo antaa kattavan turvan ja osallisuusraha mahdollistaa nykyistä korkeamman perusturvan kohdentamalla sen sitä tarvitseville hilliten samalla järjestelmän kokonaiskustannuksia.

Eläkeläiset voivat saada perustulon lisäksi ansiosidonnaista työeläkettä sekä perustulon eläkeläislisän, joka vastaa suuruudeltaan vähimmäismääräistä osallisuusrahaa. Perustoimeentulotuesta luovutaan ja hyvinvointialueiden maksama toimeentulotuki säilyy aidosti viimesijaisena väliaikaisena tukena pienituloisille. Perustulo, sen asumislisä ja osallisuusraha korvaavat yhdessä suuren osan nykyisistä etuuksista säilyttäen tasapainon järjestelmän yksinkertaisuuden ja yksilöllisten elämäntilanteiden huomioimisen välillä. Lapsiperheiden asemaa tuetaan lapsilisällä, perustulon asumislisän ja eläkeläislisän sekä osallisuusrahan lapsikorotuksilla sekä perhevapaiden ja pienten lasten hoitamisen ajalta maksettavilla vanhempainpäivärahoilla sekä uudistetulla Kelan joustavalla hoitorahalla. Yksinhuoltajaperheitä tuetaan painotetusti esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotuksella ja nykyistä yhdenvertaisemmalla elatustuella.

Vähimmäismääräisten etuuksien kokonaistasoa eri elämäntilanteissa tulee arvioida suhteessa kohtuullisen minimin viitebudjettiin, jossa arvioidaan ihmisarvoiseen elämään riittävää rahamäärää. Lisäksi tulee huomioida kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeussopimusten ja niiden tulkintakäytännön velvoittama, riittävä sosiaaliturvan taso. Perusturvan nykyinen taso on Suomessa liian alhainen kaikilla näillä mittareilla tarkasteltuna. Ongelma tulee korjata korottamalla perusturvaa asumisen tuet huomioiden tasolle, jossa ilman työtuloja olevien ei tarvitse täydentää toimeentuloaan pitkäaikaisesti viimesijaisella toimeentulotuella. Yksittäisten etuuksien tasoa tärkeämpää on perusturvan kokonaistaso. Jotta etuuksien tosiasiallinen taso ei laske ajan myötä, tulee ne kaikki sitoa tarkoituksenmukaisiin indekseihin.

Vihreiden sosiaaliturvamalli välttää ihmisten lokerointia silloin, kun se ei ole olennaista tuen antamisen kannalta. Erityisryhmiä ja erityistarpeista syntyviä kuluja tuetaan esimerkiksi vammaistuilla ja terveysmenojen korvauksilla. Vanhuuseläkeiän saavuttaneille ja kokonaan tai osittain työkyvyttömille maksetaan eläkettä ja itsenäistymisen kynnyksellä oleville nuorille nuorisorahaa. Etuuksien ja palvelujen väliset kytkökset puretaan, jotta jokaisen on mahdollista saada tarpeidensa mukaisia sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluja riippumatta siitä, mitä etuuksia saa.

Etuuksien laskentaa ja teknisiä ominaisuuksia päivitetään vastaamaan nykyaikaa ja järjestelmä automatisoidaan mahdollisimman pitkälle tietojärjestelmien, kuten tulorekisterin avulla. Kaikki tuet ja etuudet määritellään kuukausikohtaisina summina sen sijaan, että osa olisi arkipäiviin sidottuja. Tulo- ja perhekäsitteet harmonisoidaan etuuksien kesken sekä verottajan kanssa. Vihreiden tavoitteena on täysin yksilökohtainen etuusjärjestelmä, jossa aikuisten väliset elämäntilanteet eivät vaikuta etuuksien määräytymiseen tai summiin.

Sosiaaliturva edustaa merkittävää osaa julkisista menoista. Köyhyyden poistamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi sosiaaliturvamenojen nousu on hyväksyttävää. Siksi kustannusneutraaliuden ei tule olla keskeinen tavoite sosiaaliturvaa uudistettaessa. Järjestelmän tulee kuitenkin olla taloudellisesti kestävä ja riippumatonta talouskasvusta. Vihreiden sosiaaliturvamalli ja perustulo rahoitetaan sen korvaamista etuuksista saatavilla säästöillä, tuloverouudistuksella saatavilla verotuotoilla sekä muilla valtion verotuotoilla ja tuloilla.

Sosiaaliturvajärjestelmän sisällä tulee priorisoida välttämättömiä sekä tehokkaimmin köyhyyttä vähentäviä tulonsiirtoja ja tarpeen mukaan vähentää muita tulonsiirtoja, kuten ansiosidonnaisia etuuksia. Kannustava ja mahdollistava sosiaaliturva tukee talouden uusiutumista, ja ihmisten hyvinvoinnin tukeminen säästää sosiaali- ja terveydenhuollon menoja.

Jotta sosiaaliturvajärjestelmä kannustaa työn tekemiseen, on pidettävä huoli ettei ansiotuloverotus, etuuksien leikkautuminen ja mahdollinen ansioiden ulosmittaus vie yhdessä kohtuuttoman suurta osuutta tulonsaajan tulonlisäyksestä. Työtuloista käteen jäävän summan on oltava ennakoitava kaikissa tuloluokissa ja elämäntilanteissa. Etuusjärjestelmän sujuvuutta parannetaan korvaamalla etuuksien tiukat tulorajat automaattisella ja tasaisella leikkautumisella tulojen noustessa.

Vihreiden sosiaaliturvamallissa kaikki universaalit perusetuudet, kuten perustulo ja lapsilisä, ovat verottomia, mikä selkeyttää järjestelmää ja lisää käteen jäävien tulojen ennakoitavuutta. Ansiosidonnaisia etuuksia, kuten vanhempainpäivärahoja, työeläkkeitä sekä Vihreiden sosiaaliturvamallin mukaista osallisuusrahaa verotetaan.

Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen on yksi vihreän sosiaaliturvapolitiikan ydintavoitteista ja sitä edistetään muun muassa sulauttamalla erilliset palkasta perittävät sosiaalivakuutusmaksut tuloverotukseen. Tämä lisää palkansaajan käteen jäävien tulojen ennakoitavuutta, kun ylimääräiset veroluonteiset maksut poistuvat. Eläkevakuutusmaksut tulee kuitenkin säilyttää johtuen järjestelmän osittain rahastoivasta luonteesta.

Työn eri muotoja kohdellaan nykyään eri säännöillä sosiaaliturvassa, mikä monimutkaistaa ja eriarvoistaa järjestelmää. Esimerkiksi jotkut työn muodot ja työntekijäryhmät ovat tällä hetkellä työttömyys- ja eläketurvan ulkopuolella. Vihreät haluavat poistaa työn muotojen raja-aidat saattamalla kaiken ansiotyön yhtenäisen sosiaaliturvan piiriin. Näin esimerkiksi yrittäjät, itsensätyöllistäjät, freelancerit, apurahansaajat, taiteilijat ja urheilijat saavat saman turvan kuin palkansaajatkin, ja yksilön toimeentulo ei vaarannu, vaikka yhdistelisi erilaisia töitä.

Kun kaikki työ on sosiaaliturvan piirissä samoilla säännöillä, alivakuuttaminen ja pakkoyrittäjyys esimerkiksi alustataloudessa vähenee.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Puretaan kytkökset sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen ja rahallisten etuuksien väliltä, jotta asiakas voi saada aina tarpeensa mukaista palvelua ilman tarvetta olla tietyn etuuden piirissä, ja toisinpäin.
Otetaan käyttöön kaikkiin syyperustaisiin perusturvaetuuksiin ja yleiseen asumistukeen 400 euron suojaosat ja suojaosan jälkeen kohtuulliseen leikkaantumisasteeseen perustuva tulosovittelu.
Yhtenäistetään sosiaaliturvan käsitteet ja määritelmät eri julkisten toimijoiden kesken.
Yhtenäistetään kaikkien sosiaaliturvaetuuksien maksukaudet, toimeentulotukea lukuun ottamatta kuukausikohtaisiksi niin, että ne maksetaan lähtökohtaisesti samana päivänä kuukauden alussa.
Muutetaan vähimmäismääräisiä sosiaaliturvaetuuksia määrittävää kansaneläkeindeksiä niin, että se vastaa pienituloisten tosiasiallista kulurakennetta ja että siinä huomioidaan riittävästi muun muassa energiakulut.
Sidotaan kaikki sosiaaliturvaetuudet asianmukaisiin indekseihin. Torjutaan indeksijäädytykset etenkin pienimpiin etuuksiin.
Uudistetaan yksityisten elinkeinonharjoittajien sosiaaliturvaa niin, että ansiosidonnaisen turvan ja eläkkeiden perusteena huomioitaisiin yrityksestä saatavat todelliset verotettavat ansiotulot laskennallisen työtulon sijaan.
Poistetaan maahanmuuttajiin kohdistuvat asumisaikavaatimukset muun muassa kansaneläkkeistä ja vammaistuista ja vastustetaan niiden laajentamista muihin etuuksiin, kuten kotihoidontukeen.
Vastustetaan eriarvoistavaa kotoutumistukea ja muita vastaavia pyrkimyksiä luoda kansalaisuuteen perustuvaa sosiaaliturvajärjestelmää, jossa maahanmuuttajat olisivat muita pienemmän sosiaaliturvan piirissä.
Sidotaan vastaanottorahan taso toimeentulotuen perusosaan siten, että ihmisarvoinen toimeentulo on turvattu.
Edistetään sosiaaliturvan maksamista ja kertymistä myös osittaisen tai väliaikaisen ulkomailla oleskelun tai työskentelyn aikana laajentamalla Suomen ja muiden maiden välisten sosiaaliturvasopimusten verkkoa.

Linjaukset pitkällä aikavälillä:

Yksilökohtaistetaan koko sosiaaliturvajärjestelmä aikuisten kohdalla siten, etteivät muiden henkilöiden tilanteet vaikuta yksilön etuuksiin.
Sulautetaan erilliset sosiaalivakuutusmaksut ansiotuloverotukseen poislukien eläkemaksu. Sulautetaan Työllisyysrahasto ja sen toiminta Kelaan.
Tuodaan kaikki työn eri muodot yhtäläisen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan piiriin niin, että kaikesta veronalaisesta ansiotulosta sekä työskentelyapurahoista maksetaan sosiaalivakuutusmaksut, ne kerryttävät ansiosidonnaista turvaa ja eläkkeitä ja ne huomioidaan tuloharkintaisten etuuksien sovittelussa yhdenmukaisesti.

4. Perustulo kuuluu kaikille

Vihreän sosiaaliturvapolitiikan tärkein ja merkittävin tavoite on ottaa käyttöön kuukausittainen 600 euron perustulo. Se on veroton etuus, joka maksetaan ehdoitta kaikille Suomessa vakinaisesti asuville täysi-ikäisille sekä itsenäisesti asuville alaikäisille. Yhdessä perustulon asumislisän kanssa vastikkeetonta rahaa saisi asuinkunnasta riippuen 700–1 000 euroa kuukaudessa.

Perustulo on kuukausittain maksettava veroton etuus, jonka summa on jokaiselle yhtä suuri kotikunnasta tai muista tekijöistä riippumatta. Koska perustulo on verotonta tuloa, sen summa ei muutu tai leikkaudu pois henkilön tulojen noustessa. Sen sijaan perustulon käyttöönoton myötä verotusjärjestelmää säädetään muilla tavoin siten, että perustulosta käteen jäävän rahan hyöty kohdistuu pääosin perusturvaa tarvitseville pienituloisille.

Asuinpaikasta ja erilaisista elämäntilanteista aiheutuvia kustannuksia kompensoidaan Vihreiden sosiaaliturvamallissa perustulon asumislisällä ja syyperusteisella osallisuusrahalla. Vihreiden sosiaaliturvamallin mukainen 600 euron perustulo on niin sanottu osittainen perustulo, sillä se ei yksinään kata kaikkea perustoimeentulon turvaa. Sen lisäksi maksettaisiin aina 100–400 euron suuruista perustulon asumislisää, jolloin esimerkiksi korkeiden asumiskustannusten kaupungeissa perustulon ja sen asumislisän yhteissumma olisi 1 000 euroa kuukaudessa.

Perustulo maksetaan automaattisesti siihen oikeutetun tilille, eikä sitä tarvitse erikseen hakea. Perustulo on yksinkertainen tapa vähentää köyhyyttä ja parantaa ihmisten hyvinvointia ja elämänhallintaa takaamalla jokaiselle katkeamaton taloudellinen turva. Perustulo tuo turvaa esimerkiksi pienyrittäjälle yritystoiminnan perustamis- tai kehittämisvaiheissa sekä taiteilijalle mahdollisuuden keskittyä luovaan työhön. Perustulo kääntää sosiaaliturvan byrokraattisesta kontrollin välineestä ihmisten toimeliaisuuden mahdollistajaksi. Kun riittävä vähimmäistoimeentulo on ehdoitta turvattu ja kaikesta työstä jää aina rahaa käteen, ihmisillä on vakautta ja vapautta löytää paikkansa elämässä. Järjestelmän ei kuulu sanoa ei luovuudelle, yritteliäisyydelle ja uuden oppimiselle, vaan kyllä kaikelle mikä tekee ihmisestä tuotteliaan ja onnellisen.

Perustulo on myös tapa kompensoida yhteiskunnassa tehtyä korvauksetonta työtä, kuten hoivatyötä. Elinkustannusten nousua seuraavana perustulo auttaa kompensoimaan esimerkiksi ilmastotoimien johdosta nousevia elinkustannuksia ja kulutusveroja myös heidän kohdallaan, joiden tuloverotusta ei ole mahdollista laskea enää alemmas.

Perustuloon siirtyminen edellyttää, että edeltävästi tai samanaikaisesti uudistetaan tuloverotusta kokonaisuudessaan. Vihreiden perustulomallissa tuloveroa maksetaan jo pienistä ansiotuloista, sillä kaikille kuuluva perustulo on itsessään veroton etuus, joka ei leikkaannu muiden tulojen myötä.

Perustulo voidaan ottaa käyttöön asteittain, jolloin ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön tasoltaan pienempi perustulo, jota voidaan myöhemmin kasvattaa samalla, kun tuloverotusta uudistetaan. Lyhyen aikavälin toimena voidaan ottaa käyttöön 200–300 euron ensivaiheen perustulo, jota voidaan rahoittaa esimerkiksi muuttamalla ansiotuloverotuksen vähennyksiä. Jo pieni perustulo tuo lisäturvaa pienituloisille ja muuttuviin elämäntilanteisiin, muttei toisaalta myöskään lisää merkittävästi keskituloisten verotaakkaa. Pienen perustulon käyttöönotto toimisi itsessään perusturvan tasokorotuksena pienituloisille, ja vähentäisi perustoimeentulotuen tarvetta. Perustuloa voidaan kasvattaa sitä mukaan, kun tuloverotuksesta tehtäviä vähennyksiä vastaavasti poistetaan.

Perustulon käyttöönoton myötä muiden etuuksien taso sopeutetaan alaspäin niin, että etuuksien vähimmäismääräinen taso turvaa riittävän perustoimeentulon.

Lisäksi päivitetään ansiotuloverotusta niin, että keskituloisille jää käteen suunnilleen saman verran tuloja kuin nykyisinkin.

Perustuloa kohti on mahdollista siirtyä myös kokeilemalla sitä kuntatasolla. Pienikin kunnallinen perustulo auttaa pienituloisia, ja kuntalaistulon mahdollistaminen laissa antaisi kunnille tehokkaan sosiaalipoliittisen työkalun. Kunnallinen perustulo on kunnan itsensä maksama, joten se ei aiheuta suoria kustannuksia valtiolle. Kunnallisen perustulon kokeilu voi olla houkuttelevaa korkeiden asumiskustannusten kunnissa, joissa on myös taloudelliset mahdollisuudet maksaa perustuloa.

Perustulo on Vihreiden mallissa vakituinen osa sosiaaliturvaa, mutta sen lisäksi Suomessa kannattaa varautua äkillisiin kriiseihin rakentamalla perustulomainen tukimuoto, joka voidaan ottaa käyttöön kriisin, kuten pandemian, sähkökriisin, ympäristökatastrofin tai geopoliittisen mullistuksen, kohdatessa. Kun kriisirahan mekanismi on valmiiksi olemassa, se voidaan ottaa nopeasti käyttöön tarvittavan suuruisena ja esimerkiksi alueellisesti kohdennettuna auttamaan kriisin vuoksi pulassa olevia.
Kuntalaistulon ja kriisirahan lisäksi muun muassa ruoan arvonlisäveron palautuksella voidaan ottaa pieniä askelia kohti perustuloa. Siinä ruoan arvonlisävero nostetaan yleiseen alv-kantaan ja kertyneitä verotuloja palautetaan suoraan vastikkeettomana ja tasasummaisena tulonsiirtona kaikille kansalaisille, myös alaikäisille. Tämä tuo progressiivisuutta merkittävään kulutusveroon ja auttaa eniten pienituloisia, joiden tulotasoon suhteutettuna ALV-palautuksella on suurempi merkitys.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Otetaan käyttöön perustulon ensi vaiheena kuukausittainen 200–300 euron vastikkeeton ja veroton perustulo.
Mahdollistetaan kriisirahan maksaminen äkillisissä yhteiskunnallisissa kriisi- ja muutostilanteissa. Kriisirahan voi kohdentaa alueellisesti ja sen avulla voidaan vastata esimerkiksi äkillisiin energian hinnan nousuihin tai pandemiatilanteisiin.
Annetaan kunnille mahdollisuus maksaa kunnan asukkaille kunnallista perustuloa (kuntalaistuloa), joka on verotonta ja muiden perusturvaetuuksien laskennassa etuoikeutettua tuloa.
Korvataan ruoan alennettu verokanta kaikille Suomessa asuville kuukausittain maksettavalla ALV-palautuksella, jonka suuruus on määrätty prosentti arvonlisäveron arvioidusta kertymästä. Sovitetaan palautus sosiaaliturvajärjestelmään niin, ettei tarveharkinta mitätöi uutta tulonsiirtoa.

Linjaukset pitkällä aikavälillä:

Nostetaan perustulo asteittain 600 euron tasolle. Lasketaan muiden etuuksien tasoa ja päivitetään ansiotuloverotusta niin, että keskituloisille jää käteen suunnilleen saman verran tuloja ja pienituloisille turvataan riittävä perustoimeentulo.
Otetaan käyttöön yhteiseurooppalainen perustulo, joka täydentää kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiä.

5. Asumisen tuilla turvataan jokaisen oikeutta kotiin

Jokaisen oikeus kotiin tulee turvata. Yleistä asumistukea tulee korottaa keskimäärin 100 eurolla kuukaudessa ja kaikkien ihmisryhmien, mukaan lukien opiskelijoiden ja eläkeläisten, tulee kuulua yhdenvertaisesti saman asumistuen piiriin. Perustulon myötä yleinen asumistuki korvataan universaalilla ja vastikkeettomalla perustulon asumislisällä, joka on täysi-ikäisille sekä itsenäisesti asuville alaikäisille 100–400 euroa kuukaudessa riippuen asuinkunnasta.

Asumiseen liittyvien tukien tarkoitus on huomioida pienituloisten asumismenoja ja kompensoida asumiskustannusten alueellisia eroja. Itse korkeita asumiskustannuksia hillitään ensisijaisesti riittävällä asuntotuotannolla. Yleistä asumistukea tulee voida maksaa omistusasuntoon ja tuesta tulee poistaa varallisuusharkinta, sillä emme halua luokkaeroja ylläpitävää politiikkaa, joka muun muassa estää pienipalkkaisia ihmisiä säästämästä ja tavoittelemasta omaa asuntoa.

Vihreiden sosiaaliturvamallissa asumiskustannusten alueellisia eroja kompensoidaan 100–400 euron suuruisella perustulon asumislisällä. Perustulon asumislisä on alueellisesti vaihteleva etuus, joka huomioi ja tasoittaa maan sisäisiä eroja asumisen ja liikkumisen kustannuksissa. Asumislisä on perustulon tavoin universaali ja veroton etuus, joka maksetaan kerran kuukaudessa kaikille Suomessa vakinaisesti asuville täysi-ikäisille sekä itsenäisesti asuville alaikäisille ilman tarveharkintaa. Perustulon asumislisään saa lapsikorotusta alaikäisistä huollettavista, joka on 50–150 euroa lasta kohden.

Perustulon asumislisä on jokaiselle samassa kunnassa asuvalle yhtä suuri riippumatta yksilön toteutuneista asumiskustannuksista. Näin sosiaaliturva ei ohjaa asumisvalintoja vaan mahdollistaa jokaiselle yksilöllisesti sopivan asumisjärjestelyn. Jotta kunnilla on kannuste huolehtia riittävästä asuntotarjonnasta, tulee osa asumislisän kustannuksista kunnan maksettavaksi. Kasvukeskuksille siirtyvä maksupaine tulee kompensoida uudistamalla kuntien valtionosuusjärjestelmää.

Perustulon asumislisän taso on sidottu kunnan asumiskustannuksia seuraavaan indeksiin. Kotitaloudessa asuvat lapset nostavat asumislisän määrää 50–150 eurolla lasta kohden. Lapsikorotus jaetaan samassa taloudessa asuvien huoltajien kesken, mutta vuoroasuvat lapset huomioidaan täysimääräisesti kaikkien huoltajien asumislisässä.

Ennen siirtymistä perustulon asumislisään tulee yleinen asumistuki muuttaa yksilökohtaiseksi, jolloin ruokakunnan muiden jäsenten tulot eivät vaikuta tuen määrään.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Korotetaan yleisen asumistuen enimmäistasoa keskimäärin 100 eurolla kasvattamalla korvausprosenttia, laskemalla perusomavastuuta ja korottamalla hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja kuntaryhmissä.
Tuodaan opiskelijat takaisin yleisen asumistuen piiriin.
Lisätään yleisen asumistuen laskentakaavaan yksinhuoltajakorotus.
Parannetaan asumistuella työskentelyn kannustimia loiventamalla tuen tuloleikkuria.
Automatisoidaan tulorekisterin avulla yleisen asumistuen tuloharkinta eli tuen leikkautuminen tulojen noustessa.
Korvataan enimmäisasumismenoihin vaikuttavat kuntaryhmät kuntakohtaisilla enimmäisasumismenoilla, jotka vastaavat paremmin asumiskustannusten alueellisia eroja.
Palautetaan yleinen asumistuki vuokratasoindeksiin.
Poistetaan yleisestä asumistuesta varallisuusharkinta.
Palautetaan mahdollisuus saada yleistä asumistukea omistusasunnon menoihin poislukien henkilökohtaiset ja taloyhtiön lainanlyhennykset.
Mahdollistetaan laissa kuntien maksaa yleisen asumistuen, eläkkeensaajan asumistuen sekä opintotuen asumislisän kuntalisää, joka korottaa Kelan maksamien tukien tasoa kunnan asukkaille.
Uudistetaan yleisen asumistuen laskentaa siten, että vuoroasuvat lapset huomioidaan kunkin huoltajan ruokakunnan koossa.
Tuodaan eläkkeensaajat yleisen asumistuen piiriin niin, ettei eläkeläisköyhyys lisäänny.

Linjaukset pitkällä aikavälillä:

Muutetaan yleinen asumistuki yksilökohtaiseksi, jolloin ruokakunnan muiden jäsenten tulot eivät vaikuta tuen määrään. Varmistetaan muutoksessa asumistuen riittävä kohdentuminen pienituloisille esimerkiksi asumistuen ansiotulovähennystä pienentämällä.

6. Yleistuesta osallisuusrahaan – syyperusteista turvaa eri elämäntilanteissa

Jotta Vihreiden sosiaaliturvamallissa perusturva on riittävä, tarvitaan perustulon ja asumislisän lisäksi syyperusteinen perusturvaetuus, osallisuusraha. Osallisuusraha on ansiosidonnainen, verollinen ja leikkautuu tulojen myötä. Tulojen jäädessä vähäiseksi se on verojen jälkeen noin 400 euroa kuukaudessa.
Askeleina kohti perustuloa ja osallisuusrahaa yhdistetään ensin nykyiseen syyperustaiseen yleistukeen sairauspäiväraha, kuntoutustuki ja kuntoutusraha. Tämän jälkeen yleistuen piiriin tuodaan opiskelijat. Lopulta yleistuki muutetaan osallisuusrahaksi.

Osallisuusraha on matalan kynnyksen syyperusteinen etuus täysi-ikäisille ja itsenäisesti asuville alaikäisille. Osallisuusraha on nykyisiä syyperustaisia etuuksia kattavampi ja sen saamisen perusteena toimii yksi tai useampi elämäntilanteeseen liittyvä syy ja sitä voi saada muun muassa opiskelun, työttömyyden tai sairastamisen ajalta. Kokonaisarvion perusteella osallisuusrahaa voi saada myös tilanteissa, joissa ei ole yhtä selkeää syytä työelämän ulkopuolella olemiseen. Näin ehkäistään sosiaaliturvan väliinputoajia, toimeentulotukeen turvautumista ja syrjäytymisen riskiä. Vihreiden sosiaaliturvamallissa perustulo ja osallisuusraha yhdessä korvaavat useimmat nykyiset syyperusteiset perusturvaetuudet kuten työttömyysetuudet, sairauspäivärahan ja kuntoutustuen. Kun osallisuusrahaa saavat myös opiskelijat ja osaamistaan täydentävät, erillisestä opintotuesta ja opintolainajärjestelmästä voidaan luopua.

Osallisuusraha määräytyy syyperusteesta riippumatta etuusoikeuden alkamista edeltävien ansiotulojen perusteella. Tuensaajan työelämätavoitteen edistämiseksi osalllisuusrahaa voidaan maksaa korotettuna niiltä päiviltä, kun tuensaaja osallistuu palvelutarvettaan edistävään toimintaan, kuten työllistymistä edistäviin palveluihin tai ammatilliseen kuntoutukseen.

Osallisuusraha leikkautuu ansiotulojen myötä siten, että työnteko on aina kannattavaa. Osallisuusrahan ja ansiotulojen yhteensovitus tapahtuu automaattisesti tulorekisteristä saatavien tietojen perusteella. Kuten nykyäänkin syyperusteisia etuuksia, osallisuusrahaa haetaan erikseen, ja tuen saamisen perusteena toimii hakijan elämäntilanteeseen liittyvä syy, kuten työttömyys tai terveyshaastet. Toisin kuin nykyään, etuuden syyperusteena voidaan huomioida kattavammin monisyiset ja haastavat elämäntilanteet. Tällainen tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun tuensaaja on työttömänä ja hänen työkykynsä on osittain heikentynyt sairauden vuoksi.

Vihreiden sosiaaliturvamallin mukaiseen osallisuusrahaan on mahdollista siirtyä yhtenäistämällä syyperusteiset perusturvaetuudet soveltuvin osin yhdeksi yleistueksi. Yhdistämisen lähtökohtana tulee olla tuensaajien aseman keskimääräinen parantaminen ja myöntämisedellytysten lieventäminen niin, että entistä useammalla olisi mahdollisuus saada tarvitsemansa tuki haastavassa elämäntilanteessa. Yleistuki ei saa olla vain nykyisten tukimuotojen yhdistäminen toisiinsa, vaan sen tulee turvata ihmisen toimeentulo elämäntilanteesta riippumatta yhdenvertaisesti. Yleistuen myötä pitää päästä eroon tilanteista, joissa ihmiset ovat ns. väärillä etuuksilla sen vuoksi, etteivät he täytä esimerkiksi työttömyysetuuksien työvoimapoliittisia edellytyksiä tai ovat saaneet sairauspäivärahaa enimmäisajan loppuun. Yleistuen on siten aidosti oltava perusturvaetuus, jota voi saada tilanteissa, joissa toimentuloaan ei pysty hankkimaan työmarkkinoilta syystä tai toisesta.

Seuraavana vaiheena työttömyyden ajalta maksettavaan yleistukeen tulee yhdistää sairastumisen ja hetkellisesti heikentyneen työkyvyn ajalta maksettavat perusturvaetuudet, kuten sairauspäiväraha, kuntoutustuki ja kuntoutusraha. Pidemmällä aikavälillä myös opiskelijat siirretään kokonaisuudessaan yleistuen piiriin. Yleistuen saaminen tulee mahdollistaa myös esimerkiksi omais- tai saattohoitovapaan tai läheisen menetyksestä johtuvan suruvapaan ajalta

Yleistukeen ei tule yhdistää asumisen tukia ja viimesijaista turvaa, vaan niitä tulee uudistaa erillisinä kokonaisuuksinaan. Myös vanhempainpäivärahat säilytetään omina etuuksinaan, sillä ne perustuvat huoltajien kesken jaettaviin perhevapaisiin. Yleistuen laajentaminen edellyttää, että etuuksien myöntämisedellytyksiä, tulokäsitteitä ja muita ominaisuuksia yhtenäistetään. Etuuksien aito yhdistäminen edellyttää sitä, että velvoitteet ja vastikkeellisuus toteutetaan kevyimmän etuuden mukaisesti, niin ettei esimerkiksi työttömyysturvaan kuuluvia velvoitteita uloteta muihin elämäntilanteisiin.

Yleistuki voidaan muuttaa osallisuusrahaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun perustuloa on laajennettu riittävän suureksi. Yhdistämisestä riippumatta tai siitä huolimatta tulee nykyisten syyperusteisten etuuksien vähimmäismääriä korottaa lyhyellä aikavälillä asteittain kohti 1000 euroa bruttona, kunnes perustulo tulee osittain korvaamaan vähimmäismääräisten etuuksien tasoa.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Korotetaan nykyisten syyperusteisten etuuksien, kuten yleistuen ja sairauspäivärahan, vähimmäismäärää 1 000 euroon bruttona kuukaudessa.
Poistetaan perhesuhteiden vaikutus kaikista syyperusteisista etuuksista.
Tuodaan syyperusteisiin etuuksiin lapsikorotus, joka on tasoltaan 100 euroa kuukaudessa per lapsi.
Helpotetaan perusturvaetuuksien yhdistämistä yhdenmukaistamalla niiden tulokäsitteitä, menettelytapasääntöjä, hakuaikoja sekä maksukausia ja korvauspäiviä.
Yhdistetään sairauspäiväraha, kuntoutustuki ja kuntoutusraha yleistukeen.
Torjutaan yritykset yhdistää yleistukeen asumisen tuet tai toimeentulotuki.
Mahdollistetaan yleistuen saaminen myös sosiaalisen syyn perusteella, jolloin yleistuen kattavuus paranee ja toimeentulotuen tarve vähenee.

Linjaukset pitkällä aikavälillä:

Siirretään opiskelijat yleistuen piiriin.
Korvataan yleistuki vähintään 400 euron suuruisella osallisuusrahalla siinä vaiheessa, kun kaikille maksetaan 600 euron suuruista perustuloa.

6.1 Ansiosidonnainen sosiaaliturva

Ansioturvan tulee toimia väliaikaisena muutosturvana pitkäaikaisemman elintasoturvan sijaan. Ansioturvan tason tulee olla kohtalainen ja sen tulee kestää korkeintaan vuoden. Kaikki ansiotuloja saavat tulee saattaa yhteisen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan piiriin.

Ansiosidonnainen sosiaaliturva tasaa äkillistä tulonmenetystä, esimerkiksi työttömyyden tai sairauden kohdatessa, huomioiden tulonmenetystilannetta edeltävän tulotason. Ansioturva mahdollistaa tulotason kohtalaisen säilymisen lyhyiden tulottomien jaksojen aikana, jolloin menoja on vaikea karsia nopeasti, ja toisaalta antaa aikaa sopeuttaa menotasoa olosuhteen pitkittyessä. Vihreässä sosiaaliturvapolitiikassa resursseja ohjataan ensisijaisesti vahvaan ja aukottomaan perusturvaan ja ansiosidonnaiselle sosiaaliturvalle on oma rajattu paikkansa.

Nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturva asettaa palkansaajat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kuuluvatko nämä työttömyyskassaan vai ei. Ongelma korjataan luomalla Kelan maksamaan yleistukeen työttömän ansiosidonnaisen osan, jota maksetaan työttömyyskassaan kuulumattomille. Ansiosidonnainen yleistuki vastaisi määrältään ansiopäivärahaa, josta on vähennetty kassan jäsenmaksun osuus. Pidemmällä aikavälillä työttömyyskassojen toimeenpanema ansiopäiväraha lakkautetaan ja sen toiminta siirretään Kelaan.

Ansiosidonnaisuuden määrittelyssä työssäoloehto ja ansioturvan taso määritellään etuusoikeutta edeltävien työtulojen perusteella ja kaikki veronalaiset ansiotulot työn muodosta riippumatta huomioidaan yhtäläisesti, jolloin palkkatyön, apurahan ja yrittäjätulon yhdistäminen ei ole ongelma. Apurahat ja muut kertasuorituksina maksettavat ansiot voidaan huomioida koko ansainta-ajalle jyvitettynä.

Vihreiden sosiaaliturvamallissa osallisuusrahaa voi saada vähimmäismääräisenä tai ansiosidonnaisena. Osallisuusraha määräytyy lähtökohtaisesti etuusoikeutta edeltävien tulojen perusteella ansiosidonnaisena, mutta noin vuoden keston jälkeen se laskee vähimmäismääräiseksi.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Korvataan palkansaajan ja yrittäjän erilliset työttömyysvakuutukset kaikille yhteisellä yhdistelmävakuutuksella.
Tuodaan kaikki palkansaajat, yrittäjät sekä muut veronalaista ansiotuloa saavat työn muotoja erottelematta yhteisen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan piiriin.
Luodaan Kelan maksamaan yleistukeen työttömän ansiosidonnainen osa, jota maksetaan heille, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan.
Puretaan ansiopäivärahan ja yleistuen määrän välinen ns. katkoiskytkös, jonka vuoksi perusturvaa ei voi korottaa ilman ansiopäivärahan korotusta.
Mahdollistetaan ansiopäivärahan saaminen nykyistä lyhyemmän työssäolojakson jälkeen lyhentämällä vastaavasti lyhyimmän ansioturvan kestoa.
Poistetaan ansiopäivärahan porrastaminen työttömyyden keston mukaan.
Mahdollistetaan yrittäjälle työttömyysturva myös, kun työskentely yrityksessä päättyy ilman työkyvyttömyyttä tai yrityksen lopettamista.
Yhtenäistetään ansiosidonnaisten etuuksien, poislukien eläkkeiden, määrän perusteet etuusoikeutta edeltävän 12 kuukauden aikana ansaittuihin ansiotuloihin ja yhtenäiseen laskukaavaan.
Rajataan ansiosidonnaisten etuuksien, poislukien eläkkeiden, enimmäiskesto vuoteen.

Linjaukset pitkällä aikavälillä:

Lakkautetaan erillinen työttömyyskassojen toimeenpanema ansiopäiväraha ja sulautetaan työttömyyskassojen toiminta Kelaan.

6.2 Työttömyys

Työttömyysturvan on oltava inhimillisellä tasolla ja työttömyyden itsessään on oltava riittävä syy sen saamiseen. Työttömyyden johdosta maksettavan yleistuen tulee olla vähimmäismääräisenä 1 000 euroa bruttona kuukaudessa. Työttömyysturvaan liitetty työnhakuvelvoite ja koko paisunut sanktiojärjestelmä tulee heittää roskakoriin.

Suomessa työttömyyden hoito on tällä hetkellä byrokraattista ja vaatii koko toiminnan uudelleen ajattelua. Palvelut tulee palauttaa niiden alkuperäiseen tarkoitukseensa ja niukat palveluresurssit ohjata asiakkaan valvonnan sijaan asiakkaan tukemiseen. Työllisyyspalveluiden krooninen aliresursointi tulee korjata ja työttömien toimeentulon sitominen kaavamaisiin velvoitteisiin tulee purkaa. Työttömän omaehtoisen aktiivisuuden tulee olla toivottavaa, ei syy sanktioihin ja toimeentulon menetykseen.

Ratkaisu tilanteen korjaamiseen on purkaa työttömyyteen kytketty sanktiointijärjestelmä ja purkaa kytkökset palveluihin osallistumisen ja työttömyysturvan saamisen väliltä. Tämä avaa myös mahdollisuuksia yhdistää perusturvaetuuksia, kun esimerkiksi työtön ja kuntoutuja voivat saada samaa etuutta palveluiden toimiessa omia reittejään ilman suoraa kytköstä etuuden saamiseen. Samalla kun palveluita uudistetaan asiakaslähtöisemmäksi, niiden monialainen yhteistyö tulee varmistaa pysyväksi toimintatavaksi.

Työttömyydestä johtuva taloudellinen epävarmuus ja niukkuus heikentää työttömän terveyttä, työkykyä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Suomessa työttömyysturva on tasoltaan verrokkimaita matalampi, mikä epävakauttaa yhteiskuntaa ja vaikeuttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista. Työelämän ulkopuolella olevien köyhyys heijastuu suoraan myös työelämässä oleviin. Epävarmassa yhteiskunnassa, jossa työttömyys tai konkurssi voi aiheuttaa taloudellisen katastrofin, ihmiset eivät uskalla ottaa riskejä, tavoitella unelmiaan ja yrittää uutta. Siksi työttömien hyvinvointia tukeva sosiaaliturvapolitiikka on myös vahvan valtiontalouden politiikkaa.

Vihreiden sosiaaliturvamallissa työttömyyden ajalta voi perustulon lisäksi saada ansiosidonnaista osallisuusrahaa, joka korvaa Kelan maksaman yleistuen ja työttömyyskassojen maksaman ansiopäivärahan. Osallisuusrahaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta korotettuna.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Luovutaan työttömyysturvan korvauksettomista määräajoista, eli niin sanotuista karensseista, sekä muista työtöntä rankaisevista sanktioista.
Luovutaan työttömyysturvan ehtona olevasta työnhakuvelvollisuudesta ja siihen liittyvästä byrokratiasta.
Luovutaan työttömyysturvassa alle 25-vuotiaita koskevista muita ankarammista säännöistä, kuten koulutuksen suorittamisvelvollisuudesta ja muita pidemmistä odotusajoista.
Mahdollistetaan työttömälle työllistymistä edistävään opiskeluun hakeutuminen omaehtoisesti ilman sanktiointimenettelyyn joutumista.
Mahdollistetaan työttömille työllistymistä edistävä opiskelu yleistuella, mukaan lukien kokonaisten tutkintojen suorittaminen.
Lasketaan osa-aikatyö ja muu soviteltu työjärjestely täysimääräisesti työttömälle sanktiona asetetun työssäolovelvoitteen täyttäväksi toiminnaksi.
Varmistetaan, ettei harrastaminen, vapaaehtoistyö, vapaa-ajan opiskelu, poliittinen osallistuminen, ammatillisen osaamisen ylläpito tai muu vastaava merkittäviä tuloja kerryttämätön toiminta aiheuta työttömälle sanktiointimenettelyyn joutumista.
Palautetaan palkkatuki täyttämään työttömän työnhakijan työssäoloehtoa.
Uudistetaan työttömyysturvan rahoitusjärjestelmää keventämällä kuntien tulevia maksuosuuksia jokaisesta työelämään palanneesta pitkäaikaistyöttömästä.

6.3 Sairastuminen ja työ- ja toimintakyvyn heikentyminen

Jokaisen toimeentulo on turvattava inhimillisesti sairauden aikana ja silloin kun työ- ja toimintakyky heikentynyt. Sairauspäiväraha, kuntoutustuki ja kuntoutusraha tulee yhdistää yleistukeen ja sen määrä tulee korottaa 1 000 euroon kuukaudessa bruttona.

Sosiaaliturvajärjestelmän on toimittava niin, että sairaudesta toipuva voi yksilöllisen tilanteen mukaan keskittyä täysimääräisesti toipumiseen. Työ- ja toimintakyvyn arviointiin perustuvien etuuksien arviointia on kehitettävä tunnistamaan myös vaikeasti diagnosoitavat sairaudet ja toiminnalliset häiriöt sekä huomioimaan paremmin henkilön oman kokemuksen toimintakyvystään. Samalla järjestelmän tulee helpottaa muun muassa täsmätyökykyisten ja omaishoitajien mahdollisuutta työnteon ja sosiaaliturvan yhdistämiseen.

Vihreiden sosiaaliturvamallissa työ- ja toimintakyvyn heikentyessä hetkellisesti voi perustulon lisäksi saada osallisuusrahaa, joka korvaa Kelan maksaman sairauspäivärahan, kuntoutustuen ja kuntoutusrahan. Jos työkyky on heikentynyt määrittelemättömäksi ajaksi voi Vihreiden sosiaaliturvamallissa saada täyttä tai osittaisena määräytyvää työkyvyttömyyseläkettä. Osallisuusrahaa maksetaan Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen ajalta korotettuna. Osallisuusraha voidaan maksaa myös osittaisena, jos siihen oikeutettu tekee töitä jäljellä olevan työkykynsä mukaisesti. Perustulo, asumislisä ja osallisuusraha korvaavat omaishoidon hoitopalkkiot. Osallisuusrahaa maksetaan myös saattohoito-, suru- ja omaishoitovapaan ajalta.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Otetaan käyttöön diagnoosiperusteisuuden rinnalle yhtenäinen arviointimenettely, joka tunnistaa myös vaikeasti diagnosoitavat sairaudet ja toiminnalliset häiriöt etuuspäätöksissä.
Nostetaan osasairauspäivärahan enimmäiskesto vuoteen.
Mahdollistetaan sairauspäivärahan ja sairausajan palkan maksaminen myös työuupumustilanteissa.
Otetaan käyttöön suruvapaa, jonka aikana läheisen menettäneelle voidaan maksaa yleistukea enintään kuukauden ajaksi. Alaikäisen lapsen menettäneille vanhemmille vapaan enimmäiskesto on kuusi kuukautta.
Otetaan käyttöön saattohoitovapaa, jonka aikana saattohoidossa olevan ihmisen läheiselle voidaan maksaa yleistukea enintään kolmen kuukauden ajaksi.
Mahdollistetaan yleistuen saaminen omaishoitovapaan ajalta.
Muutetaan tartuntatautipäivärahaa huomioimaan poikkeustilanteet kuten laajan epidemian aiheuttaman terveydenhuollon ylikuormituksen, jonka aikana tartuntatautipäivärahan tavanomaiset myöntämisen ehdot on vaikea täyttää.
Asetetaan korvauskatto ansionmenetyksiä täysimääräisesti korvaaville sosiaaliturvaetuuksille, kuten tartuntatautipäivärahalle.
Maksetaan ammatilliseen kuntoutukseen, työllistymistä edistäviin palveluihin ja muihin vastaaviin palveluihin osallistumisesta kulukorvausta, joka ei vähennä muita etuuksia.
Yhdistetään sairauspäiväraha ja kuntoutusraha yleistukeen, jossa jatkossa sairastuminen ja heikentynyt työ- ja toimintakyky ovat etuuteen oikeuttavia syyperusteita.

Linjaukset pitkällä aikavälillä:

Tuetaan oman työkyvyn mukaista työelämään osallistumista ottamalla käyttöön malli, jossa sairauspäivärahaa, kuntoutustukea sekä jatkossa työkyvyn heikentymisen ajalta maksettavaa osallisuusrahaa voidaan myöntää 20-, 40-, 60-, 80- tai 100-prosenttisena riippuen jäljellä olevasta työkyvystä. Etuus maksetaan aina täytenä, jos työkyvylle sopivaa työtä ei ole tarjolla.
Lakkautetaan Kelan kuntoutustuki ja mahdollistetaan vähimmäismääräisen sairauspäivärahan saaminen ilman enimmäisaikaa.
Selvitetään mahdollisuutta siirtää sairastumisen sekä työ- ja toimintakyvyn heikentymisen ajalta syntyvien etuusmenojen rahoitusvastuu osittain hyvinvointialueille.

6.4 Opiskelu

Opiskelijoille kuuluu elämiseen riittävä toimeentulo, joka mahdollistaa täysiaikaisen opiskelun. Opintoraha tulee korottaa 400 euroon kuukaudessa ja opintotuen lainapainotteisuutta tulee vähentää. Opiskelijat tulee siirtää yleisen asumistuen piiriin ja myöhemmin yleistuen piiriin.

Opintolainaa koskevat linjaukset löytyvät kokonaisuudessaan Vihreiden ylivelkaantumispoliittisen ohjelman Raskas velkataakka ei kuulu osaksi opintoja -luvusta.

Opiskelijan tulee voida halutessaan keskittyä opiskeluun ilman turvautumista opintolainaan. Samalla järjestelmän tulee mahdollistaa opiskelun ja työn yhdistäminen. Joustava sosiaaliturva on yhä tärkeämpää, kun tavoitellaan elinikäistä oppimista, jossa ihmiset täydentävät osaamistaan uran aikana ja yhdistelevät yksilöllisesti eri toimeliaisuuden muotoja. Elinikäinen oppiminen lisää ihmisten yhdenvertaisuutta edistämällä ihmisten sosiaalista liikkuvuutta. Kenenkään ei tulisi joutua keskeyttämään opintojaan vain sen vuoksi, ettei ole oikeutettu mihinkään etuuteen tai etuudet olisivat niin riittämättömiä, ettei niillä ole mahdollista kattaa arjen perusmenoja.

Lyhyellä aikavälillä opiskelijoiden toimeentuloa tulee parantaa nostamalla opintorahan tasoa, sillä yhdessä asumisen tukien kanssa se ei riitä kattamaan opiskelijan elinkustannuksia. Lisäksi opiskelun ja työnteon yhdistämistä tulee selkiyttää muun muassa korvaamalla vuositulorajat tasaisella etuuden leikkautumisella työtulojen myötä. Lyhyellä aikavälillä myös opintotuen lainapainotteisuutta tulee vähentää merkittävästi.

Vihreiden sosiaaliturvamallissa opiskelun ajalta voi perustulon lisäksi saada osallisuusrahaa, jotka korvaavat yhdessä nykyisen opintotuen, mukaan lukien opintolainan. Osallisuusraha määräytyy ansiosidonnaisesti osaamisturvamalliin kuuluvien opiskelijoiden osalta. Osaamisturvamallin piiriin kuuluisivat ne henkilöt, joilla on perusteltu tarve uudelleen- tai jatkokoulutukselle tai jotka ovat muutoin uudelleen- tai jatkokouluttautumassa yhteiskunnan osaamistarpeita vastaavalle alalle.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Korotetaan opintoraha 400 euroon kuukaudessa.
Yksilökohtaistetaan täysi-ikäisten sekä itsenäisesti asuvien alaikäisten opintoraha siten, ettei tuen määrään vaikuta enää tuen saajan asumisjärjestely tai vanhempien tulot. Yhtenäistetään opintorahan taso näille ryhmille itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opintorahan tasolle.
Lasketaan opintotuen tukikuukausi- ja lukukausikohtaisia opintopistevaatimuksia, ja varmistetaan, että opintotuen menettänyt opiskelija voi palata opintotuen piiriin ilman kohtuuttomia opintopistevaatimuksia.
Lisätään opintotuen tutkintokohtaisia tukikuukausia vähintään 9 tukikuukaudella.
Poistetaan korkeakouluopiskelusta enimmäistukiajan kaksiportaisuus, eli alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon erilliset enimmäistukiajat.
Luodaan elinikäisen oppimisen mahdollistava osaamisturvamalli entisen aikuiskoulutustuen tilalle. Mallin piiriin kuuluvat olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen opintoetuuteen.

Linjaukset pitkällä aikavälillä:

Korvataan opintotukikuukausien määrään perustuva vuosituloraja tasaisella tuen leikkautumisasteella tulorekisteriä hyödyntäen. Tässä yhteydessä luovutaan opintorahan enimmäistukiajasta.
Tuodaan kaikki Suomessa opiskelevat ulkomaiset tutkinto-opiskelijat opintotuen piiriin.

7. Lapsiperheiden sosiaaliturva

Lapsiköyhyys on aikuisten päättäjien valinta ja yksikin lapsi köyhyydessä on liikaa. Lapsilisän tulee olla 100 euroa kuukaudessa yhtenäisesti jokaisesta lapsesta ja sitä tulee maksaa täysi-ikäiseksi asti. Työttömyysturvaan tulee luoda lapsikorotus ja yleiseen asumistukeen yksinhuoltajakorotus. Kaikista köyhimpiä lapsiperheitä tulee tukea muuttamalla lapsilisät tuloksi, joka ei alenna toimeentulotukea.

Köyhyydellä on pitkäaikaisia, jopa koko elämänkaaren mittaisia haitallisia vaikutuksia lapseen. Negatiiviset vaikutukset lapsiin heijastuvat koko yhteiskuntaan ja heikentävät maamme menestymisen mahdollisuuksia. Siksi lapsiköyhyys tulee poistaa Suomesta järjestelmällisellä lapsiperheitä tukevalla politiikalla. Köyhyyden vähentämisen lisäksi lapsiperheille kohdistetun tuen tulee tukea tasa-arvoista vanhemmuutta ja lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa.

Vihreät kannattaa lapsilisän säilyttämistä universaalina ja verottomana etuutena. Perustulon tavoin lapsilisä käytännössä verotetaan suurituloisilta takaisin tuloverotuksen kautta. Universaali lapsilisä on kuitenkin ennen kaikkea tulonsiirto lapsettomilta kotitalouksilta lapsiperheille.
Vihreät tunnistavat yksinhuoltajien ja lasten huollosta pääosin vastaavien lähihuoltajien tilanteen järjestelmän väliinputoajina ja haluavat kehittää järjestelmää parantamaan erityisesti heidän tilannettaan. Lainsäädäntöön tulee laatia erillinen määritelmä yksinhuoltajaperheestä, jonka koko yhteiskunta tunnustaa samoin. Tämä mahdollistuu luomalla väestötietojärjestelmään huolto- ja tapaamissopimuksen pohjalta arjen hoivavastuun tunnistava vanhemmuuden vastuun määrittely. Yksinhuoltajaksi katsotaan henkilö, joka kantaa selvästi suuremman osan arjen hoivavastuusta, vaikka vanhemmilla olisikin juridinen yhteishuoltajuus. Koko sosiaaliturvajärjestelmän tulee tunnistaa yksinhuoltajat samoin tämän määrittelyn perusteella.

Yksinhuoltajuus ei itsessään heikennä vanhemmuutta, mutta siihen liittyy kohonneita rakenteellisia riskejä, joita voidaan vähentää huomioimalla ne päätöksenteossa. Yksinhuoltajilla on tutkitusti suurempi taloudellinen kuormitus, korkeampi köyhyysriski, vähemmän mahdollisuuksia kouluttautua ja säästää sekä suurempi riski joutua tuloloukkuun. On erityisen tärkeää helpottaa yksinhuoltajien taloudellista tilannetta, sillä taloudelliset vaikeudet lisäävät kuormitusta ja voivat siten heikentää perheen yleistä hyvinvointia. Koska valtaosa yksinhuoltajista on naisia, on yksinhuoltajien tilanne Suomessa myös merkittävä tekijä sukupuolten välisen tasa-arvon osalta, yksinhuoltajat huomioiva politiikka on siten erityisesti naisten taloudellisen tasa-arvon vahvistamista. Yksinhuoltajuuden taloudelliset riskit ovat merkittävä tekijä myös jopa väkivaltaisissa suhteissa pysymisessä. Yhteiskunnan rakenteet tulee muuttaa sellaisiksi, että jokainen voi tehdä valinnat oman ja perheensä hyvinvoinnin perusteella.

Lapseen kohdistuvat sosiaaliturvaetuudet tulee nähdä lapsen omana rahana, jota lapsen huoltajat käyttävät tukemaan lapsen hyvinvointia ja tasapainoista kasvua. Lisäksi 15–17-vuotiaalle nuorelle itselleen maksetaan itsenäistymisen tueksi nuorisorahaa. Lapsilisä ja nuorisoraha ovat verottomia ja automaattisesti maksettavia etuuksia. Lapsilisän lisäksi lapsiperheitä tuetaan Vihreiden sosiaaliturvamallissa perustulon asumislisän ja eläkeläislisän sekä osallisuusrahan lapsikorotuksilla.

Perhevapaiden ajalta huoltajille maksetaan ansiosidonnaista vanhempainpäivärahaa, joka määräytyy samalla tavalla kuin ansiosidonnainen osallisuusrahaa. Pienten lasten hoitamisen ajalta voidaan maksaa Kelan joustavaa hoitorahaa. Erityisesti panostetaan yksinhuoltajien asemaan, joille lapsilisä ja asumislisä maksetaan korotettuna ja joiden huollettavana olevien lasten toimeentulo turvataan viimesijassa elatustuella.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Nostetaan lapsilisän ikärajaa niin, että oikeus etuuteen loppuu lapsen täyttäessä 18 vuotta.
Poistetaan lapsilisästä erillinen alle 3-vuotiaiden korotusosa sekä sisarkorotus ja asetetaan lapsilisän taso 100 euroon kuukaudessa jokaisen lapsen osalta.
Sidotaan lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen määrä 90 %:iin lapsilisän määrästä.
Tuetaan nuorten itsenäistymistä maksamalla 15–17-vuotiaalle nuorelle 50 euron suuruista nuorisorahaa, joka maksetaan nuoren omalle tilille.
Korotetaan eläkkeensaajan lapsikorotus 40 euroon kuukaudessa.
Toteutetaan vihreä perhevapaamalli, jossa vanhempainvapaat merkitään perhekohtaiseen yhteiskäyttöön. Mallissa oikeus vapaisiin jakautuu tasaisesti pienellä jousto-osalla. Perhevapaiden käyttämisen osa-aikaisesti tai jaksottain voi valita myös joustavasti.
Laajennetaan perhevapaakiintiöissä vanhemmuuden ja huoltajuuden käsitteitä niin, että useamman kuin kahden aikuisen perheissä oikeus perhevapaisiin toteutuu tasa-arvoisesti ja syrjimättömästi.
Mahdollistetaan kaikille Suomesta oleskeluluvan saaneille oikeus perhevapaisiin.
Tehdään elatustuesta lähtökohtaisesti lapsen oikeus ja varmistetaan, että lapsia yksin huoltavat lähivanhemmat saavat elatustuen kokonaisena, vaikka elatusapua maksavalta huoltajalta elatusapua vaadittaisiin vähemmän ja lähivanhemman maksukyky riittäisi kattamaan puuttuvan osan.
Tuodaan väestötietojärjestelmään huolto- ja tapaamissopimuksen pohjalta arjen hoivavastuun tunnistava vanhemmuuden vastuun määrittely. Mahdollistetaan lapsilisän ja syyperusteisten etuuksien lapsikorotusten jakaminen huoltajien kesken väestörekisteriin määritellyn hoivavastuuprosentin perusteella.
Poistetaan lapsilisien huomioiminen elatuslaskelmassa tulona.
Mahdollisestaan elatustuen hakeminen sosiaalityöntekijän lausunnon perusteella riitatilanteissa heti kun asia on laitettu vireille käräjäoikeuteen.
Lisätään adoptioperheille oikeus 40 päivän odotusrahaan lapsipäätöksestä. Odotusraha vastaa biologisen vanhemman raskausrahaa.
Keskitetään lastenhoidon tuet Kelan joustavan hoitorahan alle ja lakkautetaan kotihoidon tuki sekä osittainen hoitoraha. Mahdollistetaan joustavan hoitorahan saaminen myös työelämän ulkopuolella sekä sen maksaminen tasasuuruisena kaikista lapsista.

Linjaukset pitkällä aikavälillä:

Muutetaan vanhempainpäivärahat vastaamaan osallisuusrahan tasoa sen säilyessä osallisuusrahasta erillisenä etuutena.

Korotetaan Kelan maksamaa elatustukea perustulon käyttöönoton yhteydessä.

Uudistetaan elatustukea niin, ettei elatusasian ratkaiseminen vaadi lainkaan oikeuskäsittelyä. Mikäli elatusvelvollinen ei suostu sopimaan asiasta, voi lähivanhempi hakea elatustuen ja Kela selvittää toisen huoltajan maksukyvyn sekä tarvittaessa perii elatustuen kokonaan tai osittain elatusvelvolliselta.

8. Eläkkeet

Tämä osio on hyväksytty 20.2.2022, eikä sitä ole päivitetty sisällöllisesti muun ohjelman päivittämisen yhteydessä 26.4.2026. Vihreiden eläkepoliittiset linjat tullaan päivittämään erikseen vuonna 2027.

Eläkkeet ovat olennainen osa hyvinvointivaltion sosiaaliturvaa, joka kuuluu jokaiselle. Eläkejärjestelmä takaa riittävän toimeentulon myös siinä elämänvaiheessa, kun ihminen on saavuttanut eläkeiän tai työkykyä ei ole. Kelan maksamat eläkkeet sekä työeläke ovat osa julkista sosiaaliturvaa ja siten niitä tulisi kehittää samojen periaatteiden mukaan kuin muutakin sosiaaliturvaa.

Eläkejärjestelmän haasteena ovat korkeat ja nousevat menot johtuen heikentyneestä huoltosuhteesta, elinajan pidentymisestä sekä työeläkejärjestelmän riittämättömästä rahastoinnista. Työeläkemenoja on ollut poliittisesti vaikeaa sopeuttaa johtuen tulkinnasta, että työeläke kuuluu omaisuudensuojan piiriin. Tulkinta on ongelmallinen koska se on mahdollistanut työeläkkeiden erityiskohtelun verrattuna muuhun sosiaaliturvaan. Toisaalta omaisuudensuojatulkinta antaa tuleville ansioeläkkeille suojaa poliittisilta muutoksilta ja turvaa eläkkeen eksportoimisen eli maksatuksen ulkomailla asuvalle eläkeläiselle. Eläkejärjestelmän kasvava ja nuorempiin polviin kohdistuva rahoituspaine on ongelma sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta.

Eläkejärjestelmä tarvitsee pitkän aikavälin uudistuksen, jolla hillitään järjestelmän kustannuksia, lisätään sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja parannetaan pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Palkkatöissä ja yrittäjänä työskennelleiden eläkkeet tulee yhtenäistää. Uudistuksella tulee lisäksi helpottaa eläkeläisten työntekoa ja laskea eläkkeellä tehdyn työn verotusta. Keskeistä eläkejärjestelmän legitimiteetille on sen vakaus ja luotettavuus.

Vihreiden sosiaaliturvamallissa eläkeläisen toimeentuloturva koostuu perusetuuksista eli perustulosta ja sen asumislisästä sekä vain eläkeläisille maksettavista perustulon eläkeläislisästä sekä ansioeläkkeestä. Eläkeläislisään kuuluu osallisuusrahan tavoin lapsikorotus. Jokainen työuralla ansaittu euro kasvattaa ansioeläkettä ja käteen jäävää eläkettä. Eläkkeellä ihminen saa perusetuuksia kuten työelämässä ollessaan, mutta korotettuna perustulon eläkeläislisällä. Perustulo ja eläkeläislisä korvaavat nykyiset Kelan maksamat eläkkeet eli kansaneläkkeen ja takuueläkkeen. Koska eläkeläiselle kuuluu myös asumislisä, ei jatkossa tarvita eläkkeensaajan asumistukea kuten ei yleistä asumistukeakaan.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Otetaan eläkkeissä ja työkyvyttömyyseläkkeessä käyttöön tasaisen leikkautumisen lineaarimalli, jossa suojaosan ylittävät työtulot leikkaavat eläkettä tasaisesti.
Mahdollistetaan kaikkien eläkkeiden hakeminen sähköisesti.
Sujuvoitetaan etuuskäsittelyssä työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtymistä, jotta ehkäistään todellisuudessa työkyvyttömien henkilöiden hakemusbyrokratiaa ja väärillä etuuksilla olemista.
Varmistetaan ettei työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeellä olevan henkilön oikeus etuuteen vaarannu työnteon kokeilemisen vuoksi.
Korjataan Kelan maksamaa leskeneläkettä siten, ettei lesken kansaneläke tai vastaava eläke ulkomailta vaikuta leskeneläkkeen alkueläkkeen määrään.

Linjaukset pitkällä aikavälillä:

Uudistetaan perhe-eläkkeitä niin, että henkilön kuollessa tämän leski tai lapsi saa kuolleen ansiotasoon perustuvaa tukea vastaavalta ajalta kuin mitä voidaan myöntää työttömän ansioturvaa. Näin tuki kohdistuu paremmin äkilliseen muutokseen sopeutumiseen.
Yhdistetään Kelan kansaneläke ja takuueläke yhdeksi eläke-etuudeksi, joka on nykyisen takuueläkkeen tasoinen mutta joka sovitellaan tasaisesti leikkautuen työeläkkeeseen, jotta kaikki kerrytetty eläke kasvattaa käteen jääviä tuloja. Toteutetaan muutos kustannusneutraalisti eläkeläisten välisenä tulonsiirtona säätämällä eläketulon verovähennyksiä ja eläketulon lisäveroa. Tehdään muutos hallitusti, ihmisten toimeentuloturvasta huolta pitäen ja muutoksen kustannuksia silmällä pitäen.
Korvataan yhdistetty kansan- ja takuueläke perustulon eläkeläislisällä, kun 600 euron perustulo on otettu käyttöön, siten ettei eläkkeiden kokonaismäärä pienene.

8.1 Ansioeläke

Ansioeläke viittaa työuran aikaisiin ansiotuloihin perustuvaan eläkkeen osaan, jonka tarkoitus on ansioturvan tavoin pehmentää muutoksia tuloissa työuran jälkeen. Ansioeläke on nykyään hoidettu ansiosidonnaisen työeläkkeen avulla. Vaikka työeläkejärjestelmän omaisuudensuojatulkintaan liittyy ongelmia, poliittisista syistä ja järjestelmän vakauden kannalta on järkevintä kehittää olemassa olevaa työeläkejärjestelmää ottaen huomioon perustulon käyttöönotto myös eläkeläisille.

Vihreiden sosiaaliturvamallissa työeläke maksetaan eläkeläisen perusetuuksien päälle. Koska mallissa nimellinen työeläke säilyy samana, vaikka sen pohjalle maksetaan lisäksi perusetuuksia, tulee työeläkkeen verotusta nostaa, jotta eläkeläisen käteen jäävä tulo olisi karkeasti nykyistä vastaava. Koska nimellinen työeläke ei muutu, työeläkemaksua ei ole mahdollista pienentää. Eläkemenoja voidaan kuitenkin hillitä verottamalla työeläkkeitä. Yrittäjät ja muut veronalaista ansiotuloa saavat tulee ottaa mukaan yhteiseen työeläkejärjestelmään. Kaikille kuuluu eläke samoilla ehdoilla ja laskentaperusteilla.

Jotta työeläkejärjestelmän rahoitus olisi kestävällä pohjalla ja eläkemaksua ei tarvitsisi enää myöhemmin nostaa merkittävästi, tarvitaan automaattinen eläkemaksun vakautusmekanismi, jonka tavoitteena on säilyttää eläkemaksutaso vakaana pitkälle tulevaisuuteen. Mekanismi automaattisesti laskee tai nostaa eläkemaksuja riittävälle tasolle huomioiden tekijöitä kuten elinajanodote, syntyvyys, maahanmuutto, eläkesijoitusten tuotto sekä työllisyys- ja taloustilanne. Mahdolliset tarpeelliset tasonkorjaukset tulee tehdä oikea-aikaisesti, jotta tulevat sukupolvet eivät joudu maksamaan suurempaa osuutta työeläkekustannuksista.

Työeläkemaksuun liittyvää hallintoa kevennetään automatisoimalla sen maksatus kansalaisen verotilin avulla. Verottaja ohjaa eläkemaksun oikealle eläkelaitokselle. Jotta suuri eläkerahastovarallisuus ei olisi vain yhden tahon sijoituspäätösten käytössä, tulee eläkevarojen hallinnointi olla hajautettua. Sijoituksissa tulee olla riittävästi hajautusta kansainvälisesti ja vakavaraisuussääntöjen tulee mahdollistaa nykyistä korkeamman tuottotavoitteen samalla, kun nostetaan sijoitusten vastuullisuusvaatimuksia.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Otetaan käyttöön automaattinen työeläkemaksun vakautusmekanismi.
Toteutetaan eläkemaksun tarpeellinen korotus ja tasapainotetaan järjestelmän kustannuksia korottamalla työeläkkeiden verotusta tai pienentämällä niihin kohdistuvia verovähennyksiä.
Poistetaan 17 vuoden alaikäraja eläkkeiden kerryttämiselle.
Otetaan käyttöön kansalaisen verotili, jonka kautta hoidetaan verojen ja eläkemaksujen tilitys.
Lisätään vuosittain myönnettävien ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää ensi vaiheessa sadalla kappaleella ja pitemmällä aikavälillä todellista tarvetta vastaavalle tasolle.

Linjaukset pitkällä aikavälillä:

Korjataan työeläkkeiden verotus perustulon käyttöönoton myötä tasolle, jolla eläkeläiselle jää käteen vastaava summa kuin ennen perustulon käyttöönottoa.
Ulotetaan eläketurva koskemaan kaikkea työtä siten, että kaikki veronalainen ansiotulo kerryttää työeläkettä samalla tavalla riippumatta siitä, tekeekö työtä palkkasuhteessa, yrittäjänä tai muussa muodossa.

9. Toimeentulotuki viimesijaisena turvana

Toimeentulotuki takaa viimesijaisesti perustuslain turvaamaa oikeutta välttämättömään toimeentulonturvaan. Siksi mahdollisuus alentaa sitä rangaistuksena tulee poistaa. Perustoimeentulotuen perusosa tulee korottaa 650 euroon ja lapsilisät muuttaa tuloksi, joka ei alenna tukea. Toimeentulotukeen tulee luoda 200 euron erilliset suojaosat sekä työtuloille että avustuksille. Muutokset on tehtävä kiireellisesti, sillä tuki on Orpon hallituksen jäljiltä säpäleinä.

Toimeentulotuki on sosiaaliturvan tärkeimpiä tukimuotoja, sillä se on viimesijainen taloudellinen tuki, johon jokaisella on oikeus mikäli tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuen on oltava riittävä ja sen on toimittava aukottomasti ja ilman kohtuuttomia tilanteita.

Toimeentulotuki on tarkoitettu riittämään kohtuulliseen ihmisarvoiseen elämään, mutta käytännössä näin ei enää ole. Tuen taso on vuosien varrella jäänyt kustannuskehityksestä jälkeen minkä lisäksi Orpon hallitus on romuttanut tuen leikkauksilla ja muilla kiristyksillä. Tilanne tulee korjata muun muassa tasokorottamalla toimeentulotuen perusosaa, muuttamalla tuen laskennassa lapsilisä etuoikeutetuksi tuloksi sekä korjaamalla tuen indeksisidonnaisuutta vastaamaan paremmin todellista elinkustannusten kehitystä. Lisäksi toimeentulotukilakia tulee viipymättä korjata siten, että tukea ei enää alenneta rangaistuksenomaisesti.
Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi Vihreät esittää perustoimeentulotukeen inhimillisyyden palautusta korjaussarjalla, joka muun muassa palauttaa suojaosat ja korjaa muita epäinhimillisiä tilanteita, joissa tukea ei ole myönnetty tai sitä on leikattu epäreilusti. Toimeentulotukiasiakkaita on kohdeltava arvokkaasti ja kunnioittavasti ja tukeen liittyvä nöyryytys ja lannistaminen on korjattava. Köyhiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ei kuulu kohdistaa sellaista valvontaa ja kontrollia, jota yhteiskunta ei olisi valmis kohdistamaan muihin ihmisryhmiin.

Vihreiden tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää siten, että ensisijaiset perusturvaetuudet aidosti riittäisivät perustoimeentuloon ja toimeentulotuen käyttö sen täydentämiseen vähenee. Vihreiden sosiaaliturvamallissa perustoimeentulotuelle ei ole tarvetta ja se poistuu käytöstä sen korvautuessa perustulolla ja muilla perusetuuksilla, joita ei tarvitse erikseen hakea.

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen saamisen yhteydessä myös asiakkaan muu palvelutarve on arvioitava. Samalla palveluja tulee kohdentaa tarkoituksenmukaisesti, eikä esimerkiksi elämäntilanteen kartoitusta pidä velvoittaa niiltä asiakkailta, jotka ovat perustoimeentulotuen piirissä vain täydentääkseen matalaa perusturvaa. Kelan, kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistoimintavelvoitetta on vahvistettava, jotta asiakkaiden toimeentulotukitilanne ratkaistaan yhdenvertaisesti koko maassa vaivatta ja ilman luukulta luukulle pallottelua.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Poistetaan toimeentulotukilaista mahdollisuus alentaa perustoimeentulotukea rangaistuksenomaisesti.
Korotetaan perustoimeentulotuessa täysi-ikäisten perusosa 650 euroon.
Yhtenäistetään yhteistaloudessa asuvien täysi-ikäisten toimeentulotuen perusosan osuus 100 %:iin yksinasuvien perusosasta.
Luodaan toimeentulotuessa ansiotuloille 200 euron suojaosa ja sen ylittäville tuloille leikkautumisaste täyden leikkautumisen sijaan. Luodaan ansiotulojen ulkopuolisille tuloille, kuten vähäisille lahjoille ja korvauksille, erillinen 200 euron suojaosa. Poistetaan tulojen laskennasta perhesidonnaisuus.
Korjataan toimeentulotuessa tulojen vyöryttämistä. Nostetaan vähäisen huomiotta jätettävän tulon raja 200 euroon kuukaudessa ja poistetaan siitä perhesidonnaisuus. Rajataan vyöryttäminen korkeintaan kahteen peräkkäiseen kuukauteen.
Korjataan perustoimeentulotuessa käytettävää elinkustannusindeksiä vastaamaan paremmin elinkustannusten nousua siten, että tuki tosiasiallisesti riittää siihen tarkoitettuihin perustarpeisiin.
Nostetaan perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen rajat vastaamaan alueiden tosiasiallista tilannetta ja palautetaan inhimilliset joustot normien ylityksiin.
Tehdään lapsilisästä perustoimeentulotuessa etuoikeutettu tulo, eli tulo joka ei vähennä tuen määrää. Samassa yhteydessä poistetaan perustoimeentulotuen perusosan yksinhuoltajakorotus, sillä yksinhuoltajille on jo lapsilisässä korotusosa.
Kirjataan toimeentulotukilakiin ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen myöntämisen vähimmäisperusteet, jotta tukea tarvitsevat ovat yhdenvertaisemmassa asemassa asuinpaikasta riippumatta.
Turvataan ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen myöntöperusteissa myönteinen yksilöllinen harkinta muun muassa varmistamalla, ettei asiakkaan kuluja jätetä huomioimatta sillä perusteella, että ne kuuluisi kattaa perustoimeentulotuella.
Korjataan toimeentulotuen varallisuusharkintaa siten, että suojattua varallisuutta, eli säästöjä voi olla aina kuukauden käyttövaraksi eteenpäin.
Korjataan toimeentulotuen varallisuusharkintaa siten, että pienet säästöt kuten ASP-tili eivät aiheuta kohtuuttomia taloudellisia tilanteita ja toimeentulotukihakemuksen hylkäämistä.
Muutetaan toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi lastensuojelulain mukaiset nuorelle kertyvät rahat, kuten itsenäistymisvarat.
Luovutaan toimeentulotukikäsittelyssä vaatimuksesta muuttaa rahaksi tukea hakevan fyysistä irtaimistoa.
Lisätään toimeentulotuessa erikseen korvattaviin menoihin kohtuulliset lemmikin ja kotieläimen sairaudenhoitokulut.
Varmistetaan, ettei lapselle kuuluvat tulot, kuten lapsen opintoraha tai kuntoutusraha, alenna perheen toimeentulotukea.
Varmistetaan, että perustoimeentulotuessa huomioidaan kaikissa tilanteissa tuen hakijan tosiasiallinen taloudellinen tilanne siten, ettei kuukaudessa elämään käytettävät varat jää alle perusosanormin. Tilanteet on otettava huomioon joustavasti muun muassa elatusapuvelvollisuuden kanssa.
Varmistetaan, ettei toimeentulotuessa huomioida tukea alentavana tulona oikeudenkäynnin tai rikoksen sovittamisen perusteella saatuja korvauksia tai vakuutuskorvauksia, jotka on tarkoitettu esimerkiksi uuden irtaimiston hankintaan.
Korjataan toimeentulotukea huomioimaan velkajärjestelyn ja asiakkaan tosiasiallisesti käteen jäävän rahan velkajärjestelymaksujen jälkeen.
Korjataan toimeentulotukea siten, ettei työttömyysturvakauden 20 päivää lasketa tuloksi 21,5 päivältä kun tuloja tosiasiallisesti kertyy 20 päivältä. Varmistetaan samalla, että työttömyysturvan 20 päivän maksueristä vain yksi per kuukausi huomioidaan tuloksi toimeentulotuessa.
Varmistetaan, että perustoimeentulotukea saavalla asiakkaalla on aina mahdollisuus hoitaa arjen kulujen, kuten vuokran, laskujen ja ruokaostosten, maksut itsenäisesti sen sijaan, että Kela maksaa ne asiakkaan puolesta ilman vaihtoehtoa.

Linjaukset pitkällä aikavälillä:

Yhdistetään ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki yhdeksi viimesijaiseksi toimeentulotueksi, jota myöntää hyvinvointialue ja joka ei ole määrärahasidonnainen. Tuessa tulee säilyä ehkäisevän toimeentulotuen elementit.
Muutetaan toimeentulotuki yksilökohtaiseksi siten, etteivät muiden täysi-ikäisten henkilöiden tulot, varallisuus tai elämäntilanne vaikuta hakijan tukeen.

10. Muu sosiaaliturva

10.1 Vammaistuet

Vammaistukien tarkoituksena on tukea vammaisen ja pitkäaikaissairaiden osallistumista yhteiskuntaan ja korvataan vammaiserityisiä kuluja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, riippumatta sairauden tai vamman luonteesta. Vammastuilla ei turvata vammaisten kokonaistoimeentuloa, vaan otetaan vammaisuuteen liittyvät erityistarpeet sosiaaliturvajärjestelmässä huomioon ilman yksilölle koituvaa ylimääräistä vaivaa tai huolta. Vammaistuet säilytetään Vihreiden sosiaaliturvamallissa erillisena etuutena, ja niitä voi saada samaan aikaan muiden sosiaaliturvaetuuksien kanssa.

Vihreiden vammaispoliittiset linjaukset löytyvät tarkemmin vammaispoliittisesta ohjelmasta.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Uudistetaan vammaistukia niin, että ne määräytyvät nykyistä yksilöllisemmin vammaisen ihmisen tarpeiden mukaan.
Lisätään vammaistuissa ajallisesti pitkiä ja toistaiseksi myönnettäviä päätöksiä etenkin tilanteissa, joissa henkilön vamman aste ei oletettavasti ole muuttumassa.
Varmistetaan, että vammaiset pääsevät oikeiden etuuksien piiriin tarjoamalla hyvinvointialueella kattavia ohjauspalveluita vammaisten sosiaaliturvasta.

10.2 Sairaanhoito-, lääke ja matkakorvaukset

Sairauteen ja terveydenhoitoon voi liittyä pitkäaikaisia tai pysyviä kuluja. Merkittävä köyhyyttä ja etenkin eläkeläisten ja pitkäaikaissairaiden köyhyyttä lisäävä ongelma on korkeat terveydenhoito- ja lääkekulut. Tähän tulee puuttua muun muassa alentamalla näiden kulujen omavastuuosuuksia, lisäämällä asiakasmaksujen perimättä jättämistä ja ottamalla käyttöön henkilön terveysmenojen yhdistetty maksukatto olemassa olevien kuluerityisten kattojen päälle.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Pienennetään terveydenhuollon palvelujen, lääkkeiden ja matkojen alkuomavastuita ja yhdistetään maksukatot sekä automatisoidaan niiden seuranta, ettei asiakkaan tarvitse itse tehdä sitä.
Jaksotetaan sairaanhoito-, lääke- ja matkakorvausten maksukatto niin, ettei alkuvuoteen tule kohtuuttomia kustannuksia kuten nykyisin.
Mahdollistetaan alle 18-vuotiaiden lasten Kela-korvattavien lääkkeiden maksujen yhdistäminen osaksi perheen yhden vanhemman vuosiomavastuuta.
Otetaan käyttöön automaattinen tulosidonnainen terveydenhoitomaksujen ja lääkekorvausten omavastuun huojennus ja ja lääkemenojen korvausten järjestelmä hyödyntäen reaaliaikaista tulorekisteriä.
Luovutaan yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksista vaiheittain ja siirretään tähän varattu rahoitus hyvinvointialueille.
Siirretään sairausvakuutuslain mukaisten matkakorvausten rahoitus ja kuljetuspalveluiden toteutus Kelalta hyvinvointialueille.

11. Sosiaaliturvan toimeenpano ja oikeusturva

Sosiaaliturvaetuudet vaikuttavat ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Siksi perusoikeusherkkiä etuusasioita tulee ohjata tarkasti ja selkeästi kirjoitetun lainsäädännön kautta. Vastuu sosiaaliturvajärjestelmän eettisestä toimivuudesta tulee olla sosiaaliturvan reunaehtoja määrittävillä poliittisilla päättäjillä, eikä tätä vastuuta voi siirtää lakia toimeenpaneville tahoille. On kohtuutonta sekä asiakkaan että virkailijan kannalta, jos pienituloisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen jää yksittäisen virkailijan vastuulle ja harkinnan varaan. Siksi päätösten harkinnanvaraa tulee olla mahdollista käyttää vain asiakkaan eduksi, ei asiakkaan toimeentulon heikennyksiin.

Merkittävä ongelma sosiaaliturvan toimeenpanossa on sosiaaliturvan maksatuksen katkeaminen asiakkaan elämäntilanteen muuttuessa tai selvittelyä vaativan tilanteen syntyessä. Tämä aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita, joissa ihmisiltä katoaa perusturva silloin kun sitä eniten tarvitsisi vakauttamaan arkea. Siksi sosiaaliturvan toimeenpanossa on siirryttävä joustavaan toimintatapamalliin, jossa tukea myönnetään tukikatkoksia ennaltaehkäisevästi, tarvittaessa myös ajalta jolloin etuusasian käsittely on vielä kesken. Esimerkiksi opintotukioikeuden loputtua tulee opiskelijan saada opintoetuutta vielä siltä ajalta, kun hänen muut etuusasiansa ovat käsittelyssä. Järjestelmästä tulee kitkeä kaikki toimeentulokatkokset, jotka haittaavat työn vastaanottamista ja aiheuttavat etuuksien alikäyttöä.

Kansaneläkelaitos eli Kela on keskeisin toimija suomalaisen sosiaaliturvan toimeenpanossa. Kelan ja muiden sosiaaliturvan toimeenpanijoiden toiminnan on oltava läpinäkyvää ja asiakaslähtöistä. Kela voi valtakunnallisena toimijana osaltaan vauhdittaa yhteiskunnan digitalisaatiota ja sitä, että yhteiskunta vastaa entistä paremmin kansalaisten sosiaaliturvatarpeisiin. Sosiaaliturvan hallinnan ja maksatuksen keskittäminen Kelalle turvaa sosiaaliturvan saavutettavuutta ja ihmisten oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta, eikä vastuuta näistä toiminnoista ole tarkoituksenmukaista hajauttaa alueellisille toimijoille nykyistä enempää.

Kelan etuusohjeissa korostetaan yksilöllistä kokonaisharkintaa ja

päätöksiä asiakkaiden eduksi. Tämän tulee entistä vahvemmin näkyä myös käytännössä. Etuuspäätöksissä tulee rutiininomaisesti huomioida asiakkaan ongelmien ennaltaehkäisy ja päätöksien pitkäaikaiset vaikutukset asiakkaan hyvinvointiin. Etuuspäätöksiin liittyvissä kiista- ja ongelmatilanteissa Kelan tulee nojata vahvemmin itseoikaisukäytäntöihin ja asiakkaan tilanteen syvempään perehtymiseen ennen asian lähettämistä muutoksenhakuasteelle.

Linjaukset lyhyellä aikavälillä:

Varmistetaan, ettei sosiaaliturvaa käsittelevät tahot profiloi asiakkaitaan algoritmiavusteisesti tai muutoin yksityiselämään kuuluvien tietojen perusteella ja kerää tai hyödynnä asiakkaiden yksityiselämään kuuluvaa tietoa esimerkiksi sosiaalisen median kautta.
Varmistetaan Kelan ja hyvinvointialueiden vastuullisuus asiakasdatan käsittelyssä ja säilyttämisessä. Varmistetaan ettei järjestelmäuudistukset kavenna asiakkaiden yksityisyyttä ja että suomalaisten asiakasdata säilyy kotimaisilla palvelimilla.
Varmistetaan riittävät etuuskäsittelyyn liittyvät resurssit ja henkilöstön osaaminen Kelassa, kunnissa ja hyvinvointialueilla, jotta etuuskäsittelyssä toteutuu riittävä yhdenvertaisuus koko maassa.
Nopeutetaan sosiaaliturvan muutoksenhakuasteiden käsittelyä, etteivät asiakkaat joudu odottamaan tilanteensa ratkaisua kohtuuttoman pitkään.
Automatisoidaan ei-harkinnanvaraisten tukien päätöksentekoa, jolloin manuaalista käsittelyä ja tapauskohtaista harkintaa vaativien hakemusten käsittelyyn jää enemmän resursseja.
Käytetään kaikissa sosiaaliturvaetuuksissa yhden hakemuksen mallia ja etuusehdotusmenettelyä, jossa rekisteritietojen perusteella voidaan ehdottaa automaattisesti etuuteen oikeutetulle sen hakemista.
Lisätään Kelassa maksujärjestelyjen tarjoamista ja asiakkaan mahdollisuuksia saada perinnässä oleva maksu kohtuullistettua.
Määritetään selkeät standardit ja vastuutahot tilanteisiin, joissa Kelan omasta toiminnasta johtuen Kelalle katsotaan syntyvän rahallinen korvausvelvollisuus etuusasiakkaille. Varmistetaan etuusasiakkaiden oikeus valittaa virheellisestä tai epätyydyttävästö korvauspäätöksestä.
Taataan sosiaaliturvaetuutta hakeneelle asiakkaalle automaattinen korvaus etuuden maksajasta johtuvista pitkistä käsittelyajoista. Käsittelyajalta maksetaan viivästyskorkoa.
Parannetaan etuuksia ja korvauksia hakevien vakuutusoikeudellista turvaa kehittämällä avoimuus- ja selkeyskäytäntöjä vakuutuslääkärien toiminnassa, ja mahdollistamalla tarvittaessa toisen lääkärin mielipiteen hankkiminen.