Elämään sopivaa työtä – Vihreä työelämäohjelma

Elämään sopivaa työtä – Vihreä työelämäohjelma

1. Johdanto – vihreä työelämävisio 2035

Vihreän työelämäpolitiikan tavoite on, että työ on elämää varten eikä toisin päin. Työelämän on mahduttava inhimillisiin ja ekologisiin rajoihin. Vuonna 2035 työelämä on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kaikissa ammateissa ja jokaisella toimialalla. Kodeissa ja vapaaehtoistyössä tehtyä työtä arvostetaan yhtä paljon kuin työmarkkinoilla tehtyä työtä, ja työelämä on onnistuneesti sovitettu yhteen arjen muiden vastuiden kanssa.

Elämä ei ole enää samassa mitassa keskittynyt vain työn ympärille, vaan hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden ympärille, joita merkityksellinen työelämä tukee. Riittävä toimeentulo on varmistettu kaikissa elämäntilanteissa joustavan työelämän ansiosta. Työnantajat kilpailevat työntekijöistä hyvällä palkalla ja johtamisella sekä panostuksilla hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat jokaisen työyhteisön perusta. Sukupuolittuneet palkkaerot on kurottu umpeen ja jokainen saa tehdä töitä ilman syrjintää tai häirintää. Haluamme, että kaikki voivat kokea osallisuutta yhteiskunnassa ja työelämässä.

Vihreät työmarkkinat tarjoavat vaihtoehtoja perinteisen kokoaikatyön tai työttömyyden välillä erilaisten työn tekemisen muotojen ja yrittäjyyden yhdistelmillä ja niiden välisillä joustavilla siirtymillä. Reaaliaikainen tieto esimerkiksi tehtäväkohtaisista palkoista helpottaa työpaikkojen ja toimialojen välistä siirtymää. Jokainen työtunti on tekijälleen taloudellisesti kannattavampi kuin sen tekemättä jättäminen. Tuottavuus kasvaa ja kasvun hedelmät jakautuvat oikeudenmukaisesti lisäten kaikkien hyvinvointia. Yhä useammalla on mahdollisuus päättää omista työajoistaan, kuten siirtyä täysipäiväisestä työstä lyhennettyyn työviikkoon.

Sosiaaliturva tukee monimuotoista työelämää ja tasaa jyrkkiäkin muutoksia työllisyydessä. Perustulo mahdollistaa mm. osa-aikaisen työn, yrittäjyyden ja palkkatyön ulkopuolisen työn, kuten läheisten hoivan, joustavan yhdistämisen vahvistaen ihmisten toimijuutta ja vapautta työmarkkinoilla sekä lisäten työmarkkinoiden joustavuutta. Kehittyvä työelämää koskeva sääntely takaa tasapainon joustojen ja lainsäädännön tuoman turvan välillä. Ihmisiä ei pakoteta toimeentulonsa eteen tekemään töitä, jotka ovat ympäristölle haitallisia tai epäeettisiä.

Kulutuksen vähentäminen ekologisesti kestävälle tasolle, vihreä siirtymä ja tekoälyn tuoma murros muovaavat työmarkkinoita: vanhoja töitä häviää, mutta osa korvautuu uusilla. Ekokriisin luomiin työelämän muutoksiin on reagoitu sosiaalisesti oikeudenmukaisin keinoin. Ympäristölle tuhoisia aloja on ajettu alas ja sen seurauksena mm. uudelleenkouluttautumista uusille aloille tuetaan. Ilmastokriisin seurauksena kadonneiden alojen työntekijöille kompensoidaan tulonmenetyksiä ja tuetaan alanvaihdossa. Työelämässä korostuvat johtajuus ja vuorovaikutus sekä jatkuva oppiminen, johon panostavat sekä yksilöt että työnantajat pysyäkseen mukana yhteiskunnan muutoksessa.

Työelämä ei perustu pelkästään lainsäädäntöön ja politiikan normeihin, vaan myös jokapäiväisiin valintoihin työpaikoilla, kodeissa ja muissa yhteisöissä. Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä arki syntyy vihreästi ajattelevien ihmisten pienistä ja suurista päätöksistä, jotka yhdessä luovat inhimillisen ja kestävän työelämän kaikille. Tällainen työelämä edistää aitoa hyvinvointia ja kukoistusta niin yksilöille, yhteisöille kuin yhteiskunnallekin.

2. Yhdessä sopiminen

Vuonna 2035 Suomessa on reilut ja joustavat työmarkkinat, joilla jokaisella on käytössään riittävät turvaverkot. Yritykset toimivat kilpailukykyisessä ja joustavassa toimintaympäristössä, ja julkinen sektori hyödyntää tarvittaessa yksityisen sektorin tarjontaa tuottaakseen laadukkaat palvelut kaikille. Kolmas sektori täydentää palvelutuotantoa ja antaa yhteiskunnallisen näkökulman eri tarpeisiin. Työmarkkinajärjestelmä uudistuu jatkuvasti vastaamaan muuttuvan työelämän ja uudenlaisten työnteon tapojen vaatimuksiin.

Työelämä kehittyy saumattomalla yhteistyöllä työntekijöiden, työnantajien, itsensä työllistäjien ja yrittäjien sekä julkisen sektorin välillä. Toimivilla työmarkkinoilla on vahva sopimisen kulttuuri. Keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan etsitään yhdessä ratkaisuja, jotka vievät työelämää eteenpäin reilusti ja joustavasti.

Työelämä on ihmisoikeuslähtöisesti järjestetty. Suomi sekä Euroopan unioni ovat sitoutuneet Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Euroopan neuvoston sopimuksiin. Työntekijöille ammattiyhdistystoiminta on vakiintunut ihmisoikeus, ja vastaava oikeus järjestäytyä kuuluu myös työnantajille, yrittäjille ja itsensä työllistäjille. Joustavat ja reilut työmarkkinat rakentuvat aktiivisessa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, jotka uudistuvat jatkuvasti ja vievät työelämää eteenpäin oikeudenmukaisuuden hengessä.

Valtiovalta varmistaa työmarkkinoiden toimivuuden jokaisella alueella ja toimialalla, huomioiden ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Työelämä- ja sosiaaliturvalainsäädännön uudistuksissa kolmikantainen valmistelu on vakiintunut käytäntö, jotta kaikkien osapuolten ääni kuuluisi. Lopullinen vastuu säilyy selkeästi lainsäätäjällä. Työntekijä-, työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt rakentavat yhdessä kestävää työelämää ja tekevät yhteistyötä reilujen, avoimien sekä tasapainoisesti toimivien työmarkkinoiden eteen, mikä tukee talouden uudistumista.

3. Työnteon moninaiset tavat

Vuonna 2035 työelämässä on arkipäivää yhdistää eri työnteon muotoja – kuten palkkatyötä, yrittäjyyttä, itsensä työllistämistä – sekä sovittaa niitä joustavasti erilaisiin elämäntilanteisiin, kuten perhevapaisiin, eläkkeellä työskentelyyn ja opintojen oheen. Lainsäädäntö tukee näiden sujuvaa yhteensovittamista ja varmistaa työntekijöiden oikeuksien toteutumisen. Samalla arvostetaan kodeissa, kolmannella sektorilla ja kulttuurin piirissä tehtyä työtä ja tunnistetaan sen merkitys sekä yhteiskunnan toimivuudelle että kansantaloudelle.

Työelämä tarjoaa joustavan ja kestävän kasvualustan uusille työnteon muodoille ja niiden yhdistämiselle. Lainsäädäntö tunnistaa itsensä työllistämisen, omassa työssä työllistymisen, kuten apurahatyön, alustatalouden sekä palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistämisen erityiskysymykset ja antaa niille toimivat puitteet. Perustulo helpottaa siirtymiä ja ratkaisee monta kannustinloukkuihin ja etuuksien yhteensovittamiseen liittyvää ongelmaa. Sosiaalisesti kestävillä työmarkkinoilla jokainen uskaltaa ottaa vastaan työtä ilman pelkoa putoamisesta turvaverkon ulkopuolelle.

Reilu työnantajapolitiikka hyödyttää työntekijöiden ohella myös työnantajia lisäämällä työntekijöiden tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä sekä auttaa houkuttelemaan parhaiten soveltuvia tekijöitä ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta.

Työelämässä joustavat työajat ja vapaus valita työntekopaikka ovat arkea. Joustot vahvistavat työhyvinvointia, laajentavat saatavilla olevaa osaamista ja helpottavat työvoiman alueellisten kohtaantohaasteiden ratkaisemista. Yhteiset, kestävät työntekijälähtöiset joustokäytännöt takaavat yhdenvertaisen kohtelun sekä varmistavat työyhteisön hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja strategisen ajattelun kehittymisen.

Tavoite:

Itsensä työllistämistä ja alustatyötä koskeva sääntely luo turvaa työmarkkinoille. Työnantajuus on nykyistä yksinkertaisempaa pienille ja aloitteleville yrityksille.

Toimenpiteet:

• Toteutetaan Vihreiden sosiaaliturvaohjelman mukainen perustulo ja sosiaaliturvauudistus, joka lisää työntekijöiden turvaa ja joustoa työn muodosta ja elämäntilanteesta riippumatta.

• Mahdollistetaan yrittäminen joustavasti työttömyystuen, perustulon tai muun etuuden kanssa samaan aikaan.

• Automatisoidaan verojen ja sosiaalimaksujen perintää siten, että ihmisten on helppoa ja selkeää siirtyä palkansaajasta yrittäjäksi ja toiseen suuntaan, sekä mahdollista toimia molemmissa rooleissa samaan aikaan.

• Otetaan käyttöön palkka- ja yrittäjätyön, omassa työssä työllistymisen, kuten apurahatyön, sekä muun veronalaisen ansiotulon kattava universaali yhdistelmävakuuttamisen malli.

• Selvitetään ja korjataan perusteettomat erot yrittäjien, palkansaajien ja omassa työssä työllistyjien sosiaaliturvassa ja oikeuksissa.

• Taataan yrittäjänä alustatyötä tekeville laillinen järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus.

• Parannetaan alustataloudessa työskentelevien oikeutta itseä koskeviin tietoihin.

• Velvoitetaan alustat sopimusmallien läpinäkyvyyteen ja selkeyteen, jotta alustatyön osapuolilla on yhtäläinen ymmärrys toimeksiantoon liittyvästä velvoitteista ja oikeuksista. Estetään työsuhteen naamiointi yrittäjyydeksi tai muuksi toimeksiantosuhteeksi. Säilytetään sopimusvapaus, esimerkiksi neuvottelumahdollisuus palkkioiden suuruudesta, työajoista ja erilaisista muista ehdoista.

• Mahdollistetaan alustayhtiöille sosiaaliturvamaksujen suorittaminen palkkion maksun yhteydessä.

• Tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä mikroyrityksiin luomalla uusi palkkatukimalli ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

• Luodaan lainsäädäntöön yhteiskunnallisen yrityksen määritelmä pohjautuen yhteiskunnallinen yritys -merkin kriteereihin. Kehitetään yrittäjäkoulutusta huomioimaan yhteiskunnalliset yritysmuodot.

• Helpotetaan yksityishenkilöiden työnantajana toimimisen byrokratiaa esimerkiksi luomalla sopivat vakuutus- ja työterveydenhuollon mallit. Varmistetaan, että viranomaiskäsittelyn kautta menevistä yksityishenkilöiden palkanmaksuista maksetaan verot ja työnantajamaksut.

Lue lisää Vihreiden sosiaaliturvaohjelmasta (2022, päivitetty 2024)

Tavoite:

Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä ja paikallisen sopimisen sääntely ovat tasapainoisia, ja niitä kehitetään jatkuvasti. Työmarkkinajärjestöjen mahdollisuuksia ja oikeuksia toimia edunvalvojina puolustetaan.

Toimenpiteet:

• Perustetaan valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen taloudellista analyysiä tekevä yksikkö jaetun toimialojen ja kansantalouden tilannekuvan tukemiseksi (vrt. Ruotsi).

• Tasapainotetaan työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja niin, että seuraamukset ovat samassa suhteessa määräytyviä sekä työntekijä- että työnantajapuolelle.

• Selvitetään puutteita kollektiivisen sopimisen ulkopuolelle jäävän työvoiman työehtojen suojassa ja korjataan asia työlainsäädäntöä kehittämällä.

• Vahvistetaan ammattiyhdistysliikkeen kykyä puolustaa työntekijöitä antamalla työmarkkinajärjestöille oikeus nostaa ryhmäkanteita.

• Palautetaan ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeus.

• Säädetään työntekijöiden tulkintaetuoikeus, jonka mukaan toimialakohtaisen työehtosopimuksen nojalla tehtyä paikallista työehtosopimusta koskevassa erimielisyydessä tulkitaan lähtökohtaisesti työntekijöiden hyväksi.

• Säädetään, että vähintään 50 työntekijän yrityksen henkilöstö voi valita yhtiön hallitukseen tai johtoryhmään edustajansa. Laajennetaan hallintoedustusta myös julkiselle ja kolmannelle sektorille.

• Säädetään työehto- ja virkaehtosopimusten jälkivaikutuksesta yhdenmukaisesti laissa niin, että palvelussuhteen ehdot säilyvät entisenkaltaisena ns. sopimuksettoman tilan aikana.

Tavoite:

Jokaisella on työn luonteen mukaan mahdollisuus palautumista tukevaan ja joustavaan työskentelyyn sekä riittävään vapaa-aikaan.

Toimenpiteet:

• Edistetään yhteiskunnassa laajempaa siirtymistä lyhyempään työaikaan.

• Laajennetaan työntekijöiden mahdollisuuksia päättää työajoistaan, kuten lyhentää työviikkonsa 30-tuntiseksi sekä myöhemmin palauttaa työaikansa alkuperäiseksi ilmoituksella. Lyhennetyn työajan myötä palkka voi laskea samassa suhteessa.

• Taataan lailla työntekijöille oikeus osittaiseen etätyöhön siinä määrin, kuin se on tehtävien puolesta mahdollista eikä haittaa organisaation tavoitteiden saavuttamista.

• Luodaan etätyöhön sekä työajan ja -määrän joustoihin malleja, jotka mahdollistavat yksilötason valinnat elämäntilanteen mukaan sekä tukevat innovatiivisuutta ja yhteisöllisyyttä.

• Helpotetaan etätyöskentelyä myös ulkomailta ekologisten tai perhesyiden perusteella.

• Luodaan kaavamainen työhuonevähennys, jolla omassa asunnossa sijaitsevan työhuoneen kulut voi vähentää verotuksessa.

• Selkiytetään työnantajan tapaturmavakuuttamisvelvoitetta etätyössä.

• Laajennetaan mahdollisuutta joustotyöajan käyttöön etenkin asiantuntijatyössä ja mahdollistetaan joustotyöajasta sopiminen työehtosopimuksella.

• Varmistetaan, että työntekijöillä on mahdollisuus irtautua työstä vapaa-ajallaan.

• Säädetään yötyötä koskeva työaikakorvaus pakolliseksi työaikalaissa.

• Uudistetaan puolustusvoimien työaikalaki 2020-luvun työelämän tarpeisiin.

• Poistetaan asteittain työvoiman liikkuvuutta haittaava asuntokauppojen varainsiirtovero ja kompensoidaan valtiolle verotulon menetys esimerkiksi kiinteistöverotuksen kautta.

• Edistetään mallia, jossa työntekijöille korvataan myös matkustamiseen kuluva aika.

4. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja hyvinvointi

Vuonna 2035 yhdenvertaisuutta tukeva työelämä takaa kaikille mahdollisuuden työllistyä, vapauden valita ammattinsa ja osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan. Työkyvyn ollessa osittainen tai rajallinen tarvittava tuki on helposti saatavilla. Työkykynormit on muotoiltu niin, että ne tunnistavat ihmisten yksilölliset voimavarat. Haastavat elämäntilanteet sekä pysyvät ja väliaikaiset vammat ja sairaudet nähdään ominaisuuksina, eikä ensisijaisesti työkykyä rajoittavina heikkouksina.

Kenenkään työpanosta ei hinnoitella ulos markkinoilta. Yhteiskunnan tuet parantavat työmarkkinoiden toimivuutta sen sijaan, että erilaiset tukimuodot estäisivät palkkojen kehityksen. Työstä tulee saada asianmukainen korvaus. Syrjintää ei hyväksytä missään muodossa, ja palkkauksen tasa-arvo varmistaa oikeudenmukaisen kohtelun. Työelämän tasa-arvo on parantunut konkreettisesti: naisvaltaiset matalapalkka-alat ovat saavuttaneet ansaitsemansa arvostuksen, painoarvon ja palkkatason.

Työuran alkuvaiheista lähtien ja uran kaikissa käänteissä varmistetaan pitkä ja hyvinvointia tukeva työpolku. Lainsäädäntö takaa riittävät työn vähimmäisehdot sekä turvallisen ja terveellisen työympäristön jokaiselle, myös heille, joilla ei ole kattavaa työehtosopimusta tukemassa. Työntekijöiden sekä fyysistä että henkistä työkykyä pidetään yllä monipuolisin keinoin.

Työterveyshuolto on palautettu alkuperäiseen ennaltaehkäisevään tehtäväänsä sekä työntekijöiden työkyvyn arviointiin ja ylläpitoon. Työntekijöiden pitkäaikaisten sairauksien hoitaminen kuuluu ensisijaiseen julkiseen terveydenhuoltoon. Työterveydenhuollon ammattilaiset ovat erikoistuneet työterveyshuoltoon ja tuntevat erilaiset työskentelyolosuhteet, jotta työkykyä ja -hyvinvointia voidaan tukea tehokkaasti. Yksityisen työterveyshuollon ja julkisen sektorin kokonaisuus tukee niin työntekijöiden kuin työnantajienkin tarpeita.

Työhyvinvoinnin, työllisyyden ja osaamisen dataekosysteemi tukee sekä julkisia että yksityisiä työvoimapalveluita. Ajantasainen tieto ohjaa työpaikkoja kehittämään tuottavuutta sekä vahvistamaan työhyvinvointia.

Tavoite:

Palkkaus, rekrytointi ja urakehitys toteutuvat syrjimättömästi. Yhdenvertaiset käytännöt edistävät tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta kaikilla tasoilla.

Toimenpiteet:

• Säädetään palkka-avoimuudesta ja palkkatasa-arvosta selvästi EU:n palkka-avoimuusdirektiiviä tiukemmin.

• Edistetään palkkatasa-arvoa tehostamalla tasa-arvolain velvoitteiden noudattamisen valvontaa ja varaamalla tasa-arvovaltuutetulle asianmukaiset resurssit valvontatyöhön.

• Kannustetaan organisaatioita monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistämiseen kaikilla organisaation tasoilla, eettiseen ja sosiaalisesti vastuulliseen liiketoimintatapaan ja osallistavaan johtamiseen. Lisätään inkluusio-, monimuotoisuus- ja antirasismikoulutuksia työelämässä. Edistetään konkreettisten ja mitattavien toimenpiteiden käyttöönottoa monimuotoisuuden ja inkluusion toteuttamiseen organisaatioissa.

• Laaditaan ja toimeenpannaan valtakunnallinen ohjelma, joka tähtää työelämän alojen sukupuolittumisen purkamiseen. Toteutetaan ohjelma valtion ja kuntien hallinnon sekä koulutusjärjestelmän kaikilla asteilla.

• Kannustetaan organisaatioita luomaan selkeät ja oikeudenmukaiset menettelytavat työpaikan ongelmatilanteiden, kuten häirintä- ja syrjintätapausten ratkaisemiseksi. Kannustetaan työyhteisösovittelijan käyttöön vakavissa ristiriitatilanteissa.

• Lisätään palkkainformaation avoimuutta tulorekisterissä, julkisissa palkkatilastoissa ja työpaikoilla henkilöstön edustajien käyttöön.

• Puututaan raskaus- ja perhevapaasyrjintään muun muassa vahvistamalla määräaikaisissa palvelusuhteissa työskentelevien työsuhdeturvaa sekä edistämällä naisten urakehitystä ja sijoittumista johtotehtäviin.

• Lisätään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunnan toimivaltaan mahdollisuus käsitellä myös työelämäasioita yhdenvertaisuuteen liittyvissä tapauksissa. Annetaan yksilöille vireillepano-oikeus lautakuntaan myös tasa-arvoon liittyvissä asioissa.

• Varmistetaan osa- ja täsmätyökykyisten sekä vammaisten ihmisten oikeudenmukainen palkkaus. Osatyökykyisten työllisyyspalveluiden on oltava yksilöllisiä, hyvin resurssoituja, moniammatillisia ja joustavia. Tarvittavaa seurantaa ja tukea on jatkettava työllistymisen jälkeenkin työsuhteen säilymiseksi. Työnantajille tarjottavaa tukea monimuotoisen työvoiman rekrytointiin ja työpaikkaohjaukseen on lisättävä.

• Säädetään vammaisten henkilöiden työllistämiskiintiö. Luodaan kiintiölle Suomeen sopiva malli selvittämällä toimivia malleja muissa Euroopan maissa.

• Varmistetaan lainsäädännöllä työpaikkojen esteettömyys ja työn mahdollistavat apuvälineet ja palvelut, kuten henkilökohtainen apu. Ulotetaan esteettömyys ja saavutettavuussääntely työntekijöille tarkoitettuihin tiloihin ja järjestelmiin.

• Kehitetään liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetuspalveluita niin, että matkustaminen työpaikalle tai työpäivän aikana ei tule esteeksi työnteolle.

• Edistetään matalapalkkaisten, naisvaltaisten alojen muita aloja vahvempaa palkkakehitystä sekä vientivetoisen palkkamallin purkamista.

• Tuetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä työelämän tasa-arvoa edistämällä työpaikkojen imetysmyönteisyyttä.

Lue lisää Vihreiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmasta (2023).

Tavoite:

Työssä on turvallista ja hyvä olla. Tarvittavat työhyvinvointia ja -terveyttä tukevat palvelut ovat saavutettavissa työnteon muodosta riippumatta.

Toimenpiteet:

• Säädetään psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä työterveyshuoltolaissa ja työturvallisuuslaissa. Tarkennetaan työturvallisuusrikoksen ja työturvallisuusrikkomuksen rajanvetoa rikosoikeudellisen vastuun selkiyttämiseksi. Selvitetään työturvallisuusvelvollisuuksien rangaistusvastuun aineellista laajuutta ja ainakin osittaista siirtymistä hallinnollisiin seuraamuksiin.

• Vahvistetaan konkreettisia keinoja, joilla tuetaan ja ohjeistetaan työpaikkoja kuormituksen hallinnassa ja varmistetaan tuki lakimuutosten jalkauttamiselle.

• Säädetään työnantajalle velvoite tarjota työntekijälle riittävät työvälineet työntekoon myös monipaikkaisessa työssä.

• Säädetään oikeudesta sairauspäivärahaan ja palkanmaksuun työuupumustilanteissa.

• Selvitetään työsuojelun vähimmäisvaatimusten määrittelyä työskenneltäessä etätöissä, alustojen välityksellä, omassa työssä tai itsensä työllistäen.

• Palautetaan työterveyshuollon painopiste alkuperäiseen tehtäväänsä eli työkykyä edistävään ennaltaehkäisyyn, työkyvyn arviointiin ja ylläpitoon.

• Kehitetään työterveyshuollon toimintaa ja yhteistyötä yhdessä työnantajien ja henkilöstön edustajien kanssa sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi.

• Selvitetään työntekijää seuraavan hoitosuhteen omalääkäri -mallia niille, jotka työskentelevät useissa samanaikaisissa työtehtävissä.

• Edellytetään työnantajilta ympäristöystävällisiä prosesseja ja työkäytäntöjä. Säädetään vähintään 50 työntekijää työllistävän työnantajan velvoitteesta ympäristöohjelman laatimiseen.

Lue lisää työterveyshuollon kehittämisestä osana terveyspalveluita Vihreästä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelmasta (2024).

5. Sukupolviälykäs työelämä

Vuonna 2035 työelämä mukautuu jokaisen yksilölliseen jaksamiseen ja elämäntilanteeseen, mahdollistaen työuran muovaamisen omien tarpeiden mukaisesti. Huokoinen työarki tukee hyvinvointia sekä työn ja muun elämän joustavaa yhteensovittamista eri elämäntilanteissa. Perustulo tarjoaa vakautta ja turvaa erilaisissa muutostilanteissa. Erilaiset muutosturvan muodot ja joustavat mahdollisuudet uudelleenkoulutukseen ovat avainasemassa, jotta ihmiset voivat työllistyä uusille aloille.

Reilu työelämä tunnistaa ja arvostaa niin nuorten, kokeneiden kuin kansainvälisten työntekijöiden osaamisen ja sovittamaan toimintansa sen mukaisesti. Sukupolviälykäs työyhteisö on joustava ja ketterä, mukautuu ajan vaatimuksiin ja tuottaa innovaatioita, joiden perusta on eri sukupolvien osaamisen ja vahvuuksien yhdistäminen ja yhteistyö. Jokainen löytää oman paikkansa ja kehittyy osana yhteistä työelämää, jossa kestävyys tarkoittaa niin taitojen syventämistä kuin niiden laajentamista. Oppivassa työyhteisössä kyvykkyyksien vahvistaminen on yhteinen ponnistus eikä vain yksilösuoritus.

Työelämässä joustavat ratkaisut kuuluvat arkeen niin lapsiperhevaiheessa kuin eläkeikää lähestyttäessäkin. Ne tukevat myös työnantajia sopeutumaan kysynnän vaihteluun ja teknologian murroksiin. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on sujuvaa työn luonteesta tai perhetilanteesta riippumatta: tuki on saatavilla, kun työntekijä saa tai suunnittelee perheenlisäystä, sairastuu tai menettää läheisensä.

Tavoite:

Osaamista on mahdollista kehittää työssä, uudelleen kouluttautua ja siirtyä alalta toiselle.

Toimenpiteet:

• Parannetaan työelämässä olevien osaamisen tunnistamista, jatkuvaa oppimista ja mahdollisuutta osaamisen kasvattamiseen muun muassa lisäämällä muunto- ja päivityskoulutuksia, uraohjausta kaikissa uravaiheissa sekä tukemalla informaalia osaamisen kehittämistä työpaikoilla

• Mahdollistetaan avoimen ammatillisen koulutuksen tarjoaminen erityisesti aloilla, joissa on osaajapulaa tai osaamistarpeet ovat muutoksessa.

• Lisätään rahoitusta muunto-, pätevöitymis- ja lisäkoulutuksiin erityisesti niille aloille joilla on työvoimapulaa ja varmistetaan sujuvat käytännöt niiden hyödyntämiseen.

• Poistetaan rajoitteita työttömyyden aikana tapahtuvalta ammatilliseen kehittymiseen tähtäävältä kouluttautumiselta, joka ei vaikeuta kokoaikaisen työn hakemista.

• Muutetaan työllistymistä edistävään omaehtoiseen opiskeluun hakeutuminen työttömän omaksi ilmoitusasiaksi ilman työllisyyspalvelujen tilannearviointia. Mahdollistetaan työmarkkinatuella opiskelu työttömän omalla ilmoituksella koko työllistymistä edistävän tutkinnon tai sen osan suorittamisen ajaksi.

• Kehitetään työllisyyspalveluita tukemaan myös työpaikan vaihtajien tarpeita – yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa (ammattiliitot, työttömyyskassat, koulutus- ja henkilöstöyritykset jne.).

Lue lisää Vihreiden koulutuspoliittisesta ohjelmasta (2025) sekä Vihreiden sosiaaliturvaohjelmasta (2022, päivitetty 2024).

Tavoite:

Työn ja perhearjen yhteensovittaminen onnistuu joustavasti erilaisissa elämäntilanteissa.

Toimenpiteet:

• Perhevapaiden tasainen jakautuminen on varmistettava huomioiden myös monimuotoisten perheiden tarpeet.

• Toteutetaan vihreä perhevapaamalli, jossa vanhempainvapaat merkitään perhekohtaiseen yhteiskäyttöön. Malli edistää vanhempien tasa-arvoa ja tuo joustoa ulottamalla tuki muihin perheen läheisiin, kuten isovanhempiin.

• Korvataan ja kehitetään kotihoidontuen tilalle Kelan joustavan hoitorahan mallia. Tavoitteena on mahdollistaa perheille enemmän vapautta perhevapaiden pitämiseen ja edistää vanhempien hoivavastuun tasaista jakautumista.

• Tehdään varhaiskasvatuksesta asteittain maksutonta.

Lue lisää Vihreiden sosiaaliturvaohjelmasta (2022, päivitetty 2024) sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmasta (2023).

Tavoite:

Nuoret pääsevät sujuvasti siirtymään työelämään.

Toimenpiteet:

• Parannetaan koulutuksen työelämälähtöisyyttä lisäämällä yhteistyötä oppilaitosten ja työnantajien välillä.

• Tuetaan nuorten työelämään kiinni pääsemistä yksilöllisellä, kokonaisvaltaisella, moniammatillisella ja oikea-aikaisella opinto- ja uraohjauksella koulutuspolulla ja työvoimapalveluissa.

• Kehitetään erilaisia rekrytointi- ja työkokeiluja, jotka avaavat ovia työllistymiseen erityisesti henkilöille, joilla on työllistymisen esteitä tai vaikeuksia löytää omaa alaa. Vahvistetaan myös ohjauksen roolia osana näiden henkilöiden tukemista.

• Tuetaan uransa alkuvaiheessa olevien työelämään pääsyä kehittämällä työnkiertoon perustuva malli, joka samalla mahdollistaa vapaan pitämisen pitkään töissä olleille.

Ks. lisää Vihreiden työllisyyspoliittisista linjauksista (2021), lapsi- ja nuorisopoliittisesta ohjelmasta (2021).

Tavoite:

Ikääntyvien on mahdollista työskennellä mahdollisimman pitkään.

Toimenpiteet:

• Tuetaan työn, eläkkeen ja muun sosiaaliturvan joustavaa yhdistämistä siten, että työnteko on aina myös taloudellisesti kannattavaa.

• Lasketaan ikäsidonnaisen palkkatuen ikäraja 55 vuoteen. Poistetaan palkkatuen ehdoista pitkäaikaistyöttömyyden vaatimus ikääntyneiden osalta.

• Kehitetään palkkatukea niin, että työtön työnhakija voi hakea palkkatukipäätöksen ennakolta ilman, että päätös on sidottu työnantajaan.

• Nostetaan työsopimuslain määrittelemä eroamisikä, jolloin työsuhde päättyy, 75 vuoteen.

• Kannustetaan työpaikkoja laatimaan ikäohjelma, jossa mm. tunnistetaan ikääntyvien työuraa tukevat joustot. Myös työtehtävien vaihto voi auttaa jatkamaan työntekoa.

Lue lisää Vihreiden ikääntymispoliittisesta ohjelmasta (2020, päivitetty 2024) sekä Vihreiden sosiaaliturvaohjelmasta (2022, päivitetty 2024).

6. Globaali työelämä

Vuonna 2035 Suomi on maa, jonne ihmiset haluavat tulla, jäädä ja palata työskentelemään. Kansainvälinen osaaminen vahvistaa yhteiskuntaa, ja kaikkia työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti alkuperästä riippumatta. Muualta muuttaneet rikastuttavat suomalaista yhteiskuntaa ja ihmisten pääsyä työelämään on helpotettava maahantulon syystä riippumatta. Kielitaidon ja muun osaamisen kehittäminen vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin, eikä kukaan jää työmarkkinoiden ulkopuolelle. Maahan muuttaneiden osallisuutta työmarkkinoilla tuetaan monipuolisin toimenpitein maahantulon syystä riippumatta.

Työperäinen ihmiskauppa on kitketty pois, ja ulkomaalaiset työntekijät tuntevat oikeutensa sekä luottavat viranomaisiin. Työlainsäädäntö, sen valvonta ja palkansaajajärjestöjen riittävät toimintaedellytykset turvaavat ettei työvoiman väärinkäyttöä tapahdu ulkomailta saapuvien työntekijöiden määrän kasvaessa. Suomi on turvallinen ja vastuullinen maa, johon myös työntekijöiden lähtömaiden viranomaiset luottavat lähettäessään kansalaisiaan tänne töihin.

Tavoite:

Suomi on kiinnostava maa ulkomailta muuttaville työntekijöille ja opiskelijoille. Yhteiskunta ja työnantajat tukevat maahanmuuttajien kotoutumista ja kielen oppimista.

Toimenpiteet:

• Arvioidaan kotoutumislain sukupuolivaikutukset säännöllisesti ja huomioidaan tulokset lain soveltamisessa ja toimeenpanossa.

• Luovutaan saatavuusharkinnasta ja sujuvoitetaan oleskelulupaprosessia työn luonteesta riippumatta.

• Laajennetaan oleskelulupaan liittyvä työnhakuaika koskemaan kaikkia työnhakijoita vähintään 24 kk työnhaun alkamisesta.

• Sitoutetaan työvoimaa poistamalla perheenyhdistämisen tulorajat.

• Kehitetään kunnallisia neuvontapalveluita kansainvälisten työnhakijoiden työllistymisen ja osaamisen tunnistamisen tueksi.

• Helpotetaan ulkomailla hankitun pätevyyden tunnustamista.

• Varmistetaan myös perheille pääsy työllistymistä tukevaan lisäkoulutukseen ja kielen opetukseen. Varmistetaan vapaan sivistystyön sekä toisen- ja korkea-asteen koulutuksen resurssit suomen ja ruotsin kielen opetukseen.

• Helpotetaan työllistymistä tunnistamalla työtehtävät, joissa kielitaito ei ole kriittistä (myös asiantuntijatyö), ja joissa kielen voi oppia työskennellessään.

• Torjutaan ihmiskauppaa ja työperäistä hyväksikäyttöä. Vahvistetaan näiden ilmiöiden tunnistamista ja viranomaistyötä. Parannetaan hyväksikäytettyjen työntekijöiden asemaa. Vahvistetaan rikosvastuun toteutumista.

Lue lisää Vihreiden työllisyyspoliittisista linjauksista (2021).

Tavoite:

Yhtenäistetään työlainsäädäntöä ja työntekijän turvaa Euroopan unionissa.

Toimenpiteet:

• Torjutaan EU:n ja Euroopan muodostamana yhtenä rintamana rasismia, seksismiä ja vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää ja uhkia. Työlle tulee luoda vahva oikeudellinen ja poliittinen pohja sekä turvata riittävät resurssit.

• Edistetään kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden aitoa EU-kansalaisiin verrannollista vapaata liikkuvuutta ja mahdollisuutta työllistyä EU:n alueella.

• Luodaan EU:n laajuinen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen takuu, joka kattaa laadukkaan, edullisen hoivan lapsille, sekä tarpeelliset palvelut lapsille ja heidän vanhemmilleen ja mahdollistaa perhe-elämän ja työn yhdistämisen.