Hyväksytty puoluehallituksessa 8.10.2004 - täydennetty 9.9.2005 (seuranta)

I Ohjelmatyön tehtävät

Ohjelma politiikan ohjeena

Ohjelman tärkein merkitys on toimia edustuksellisen politiikan ohjeena. Puolueen edustajat valtuustoissa, eduskunnassa ja EU-parlamentissa pyrkivät noudattamaan yhteisesti hyväksyttyjä periaatteita.

Ohjelmat tulee tehdä hyvässä vuorovaikutuksessa puoleen jäsenten ja puolueen edustajien kesken. Siksi on tärkeää, että ohjelmien valmisteluun ja erityisesti ohjelmia valmisteleviin työryhmiin osallistuu monipuolisesti sekä puolueen jäseniä että sen virallisia edustajia.

Ohjelmat ovat yksi tärkeä keino kertoa äänestäjille vihreiden poliittisista tavoitteista. Tavoitteiden asettamisessa on pyrittävä sellaiseen selkeyteen, että äänestäjille voidaan niiden pohjalta viestiä, millä periaatteilla vihreiden edustajat toimivat ja mitä he tavoittelevat. Tämä palvelee samalla muita politiikasta ja puolueista kiinnostuneita tahoja kuten tutkijoita, mediaa ja kansalaisjärjestöjä.

Ohjelma sisäisen keskustelun välineenä

Ohjelmien valmisteluprosessi antaa hyvän tilaisuuden aktivoida puolueen sisäistä keskustelua ja tarjoaa yhdessä sovitun menetelmän yhteisen mielipiteen muodostamiselle. Hyvä valmisteluprosessi on hengeltään avoin ja tasa-arvoinen, se sallii vanhojen ajatusmallien kyseenalaistamisen ja antaa tilaa uusille ideoille.

Jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan yhteiseen ohjelmien valmisteluun ja sitä mukaa yhteisen mielipiteen muodostamiseen, on osallistumismenettelyn oltava mahdollisimman avoin, kuitenkin niin, että joku selvästi kantaa vastuun prosessin eteenpäin viemisestä. Ohjelmia valmisteleviin työryhmiin tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää avoin hakumenettely.

Ohjelmia valmistelevien työryhmien tulee keskuudessaan ja yhdessä puoluetoimiston kanssa pohtia, kuinka muut kuin työryhmiin valitut henkilöt saadaan osalliseksi yhteiseen mielipiteen muodostamiseen. Keskustelu vaikeimmista kysymyksistä voidaan esimerkiksi käydä laajemmilla sähköpostilistoilla tai työryhmän työn tueksi järjestettävät seminaarit voivat olla kaikille avoimia. Samalla tulee kiinnittää huomiota siihen, että ohjelmaluonnosten kommentointiin on varattu riittävästi tilaisuuksia – ja ennen kaikkea aikaa.

Ohjelma opiskelun välineenä

Poliittista opiskelua ei pidä ymmärtää autoritäärisenä tiedon jakamisena vaan tasa-arvoisena prosessina, jonka pyrkimyksenä on etsiä uusia yhteiskunnallisia jäsennystapoja ja keksiä niille konkreettisia sovellutuksia. Mahdollisimman monille avoin ja yhteisöllinen opiskelu luo myös uusia yhteisöjä, kehittää puolueen sisäistä poliittista kulttuuria, lisää suvaitsevaisuutta ja taitoa kohdata toiset tasavertaisesti ja ennakkoluulottomasti. Valveutunut jäsenkunta on yksi vihreiden vahvuuksia ja sitä kannattaa ”huoltaa”.

Yksi ohjelmaa valmistelevan työryhmän tehtävistä on pyrkiä varmistamaan, että ohjelmaan kantaa ottavilla ihmisillä on siihen riittävät valmiudet. Tämä voidaan järjestää esimerkiksi liittämällä ohjelmaan taustoittava muistio, käymällä siitä kattava lähetekeskustelu, järjestämällä valtuuskunnalle teemaa taustoittava seminaari jnpp. Vaikka politiikka onkin lähtökohtaisesti arvovalintoja, tarvitaan kannanoton pohjaksi myös tietoa.

Ohjelma poliittisen integroinnin ja rekrytoinnin välineenä

Ohjelmatyön pitäisi kyetä olemaan myös poliittisen rekrytoinnin ja integroinnin väline. Innostavat seminaarit tai keskustelupalstat antavat puolueen jäsenille tilaisuuden osallistua puolueen aatteelliseen uudistamiseen ja voivat tuoda mukaan vielä puoluetoiminnan tavoittamattomia osallisia ja asiantuntijoita.

Ohjelmaprosessi yhteiskunnallisen keskustelun välineenä

Vihreissä on valtavasti tietoa ja asiantuntemusta, jota kannattaa käyttää hyväksi ohjelmia valmisteltaessa. Oman väen rinnalla kannattaa silti joskus kuulla myös erityisalojen asiantuntijoita tai muita sidosryhmiä.

Ohjelmatyö voi olla prosessi, joka jo valmisteluvaiheessa haastaa yhteiskunnalliseen keskusteluun muitakin tahoja kuin omaa väkeä. Tämän keskustelun ei ole pakko rajoittua puolueen jäsenkuntaan vaan se saa mielellään levitä myös omien seinien ulkopuolelle. Ohjelmien muut mukaan ottava lähestymistapa tuo yhteiskuntaan uusia innovaatioita myös muiden toimijoiden (asiantuntijayhteisöt, muut puolueet, virkamiehet, jne.) omaksuttavaksi. Tasa-arvotavoitteen on oltava läpäisyperiaatteella osana kaikkea ohjelmatyötä.

II Konkreettisia ehdotuksia

Ohjelmien valmistelu tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia yhteiseen oppimiseen ja mielipiteen muodostamiseen, sisäisen ja laajemmankin yhteiskunnallisen keskustelun synnyttämiseen sekä poliittiseen integraatioon. Näihin tavoitteisiin tulee pyrkiä käytettävissä olevan ajan ja inhimillisten resurssien puitteissa.

Joskus voi olla tärkeää saada ohjelma ja puolueen yhteinen mielipide muodostettua mahdollisimman pian, jolloin myös valmisteluprosessi on vietävä läpi nopeammin. On myös huomattava, että vihreissä ohjelmatyöryhmien puheenjohtajat ja sihteerit eivät useinkaan tee ohjelmatyötä palkallisena päätyönään vaan vapaaehtoisina puolueen aktiiveina. Ao. listaa tuleekin lukea ohjeellisena muistilistana, sillä aina ei ole mahdollista käyttää hyväksi kaikkia alla mainittuja mahdollisuuksia.

Puolueen säännöt ohjelmatyöstä:

Valtuuskunnan tehtävänä on (puolueen säännöt: 17 § Valtuuskunnan tehtävät)

  • päättää periaatteellisista ja ohjelmallisista kannanotoista ja linjauksista puoluekokousten välillä,
  • hyväksyä puolueen ohjelmat lukuun ottamatta periaateohjelmaa, ellei valtuuskunta päätä siirtää ohjelmien hyväksymistä puoluekokoukselle tai puoluehallitukselle
  • valtuuskunta päätti lisäksi kokouksessaan 26.2.2011 seuraavaa: Uusi valtuuskunta hyväksyy ensimmäisessä kokouksessaan oman työohjelmansa, toisin sanoen mitkä ohjelmat se hyväksyy toimikaudellaan. Samalla se voi halutessaan delegoida jotkin linjapaperit tai ohjelmat puoluehallituksen tai puoluekokouksen hyväksyttäväksi. Jos valtuuskunnan tai puoluehallituksen piirissä havaitaan kesken kautta uuden ohjelmapaperin tarvetta, asia tuodaan seuraavaan valtuuskunnan kokoukseen käsiteltäväksi tai - jos aikataulut eivät anna myöten - tuodaan asia valtuuskunnan sähköpostilistan kautta käsiteltäväksi.

Ohjelmaa valmistelevien työryhmien nimeäminen

  • avoin haku: haku työryhmiin julkaistaan esimerkiksi Vihreässä Langassa sekä sisäisillä listoilla
  • työryhmien jäsenet nimetään puoluehallituksessa (puolueen säännöt: 14 § Puoluehallituksen tehtävät: …  nimetä tarpeelliseksi katsomansa puolueen työryhmät ja valita niille puheenjohtaja ja jäsenet)
  • työryhmiin pyritään valitsemaan monipuolisesti puolueen jäseniä ja edustajia
  • jos työryhmään on paljon halukkaita osallistujia, voidaan työryhmän sähköpostilistalle liittää myös varsinaisen työryhmän ulkopuolisia jäseniä

Sisäisen keskustelun virittäminen

  • työryhmän ja/tai puoluetoimiston tulee pohtia, kuinka ohjelman valmistelu parhaiten kannustaisi puolueen sisäiseen keskusteluun
  • työryhmä ja/tai puoluetoimisto voi esimerkiksi järjestää osana ohjelman valmistelua myös muille puolueen jäsenille (ja kannattajille) avoimia seminaareja/keskustelutilaisuuksia tai laajentaa osan keskustelusta muille sisäisille sähköpostilistoille/internetiin
  • samalla tulee pohtia, voisiko ohjelman valmistelu toimia myös ehdokasrekrytoinnin välineenä
  • lisäksi työryhmän ja/tai puoluetoimiston tulee luoda pohjaa sille, että esimerkiksi  puolueen hallituksen ja valtuuskunnan jäsenillä on tiedollisia valmiuksia ottaa kantaa ohjelman keskeisiin vaatimuksiin

Yhteiskunnallinen keskustelu

  • työryhmä tai sen jäsenet voivat osana valmistelutyötä luonnostella hallitukselle kannanottoja ohjelman tärkeimmistä vaatimuksista, kirjoittaa teemasta yleisönosastokirjoituksia, järjestää julkisia seminaareja jne.
  • työryhmän järjestämät vierailut ohjelman sisällön kannalta keskeisiin sidosryhmiin voivat virittää keskustelua myös muualla kuin vihreiden keskuudessa.

Ohjeellinen aikataulu

  • on tärkeä huolehtia siitä, että liian kireä aikataulu ei ole este kommentoinnille ja ohjelman prosessoinnille
  • valtuuskunnan aloittaessa toimikautensa hallitus tuo sille keskusteltavaksi esityksen ohjelmien päivittämisestä seuraavan kahden vuoden aikana
  • hallituksen tulee saada ohjelma tutustuttavaksi noin viikkoa ennen kokousta
  • valtuuskunnan tulee saada ohjelma tutustuttavaksi noin kahta viikkoa ennen kokousta
  • ”vaikean” ohjelman kohdalla tulee miettiä, kannattaako ensimmäinen ohjelmaluonnos viedä valtuuskunnalle lähetekeskusteluun, jolloin ohjelman muokkaukselle jää paremmin aikaa
  • tärkeimmät ohjelmat (kuten esimerkiksi vaaliohjelmat tai periaateohjelma) voidaan lähettää myös ”kenttäkierrokselle”
  • hyvänä tapana on ollut se, että ohjelma käy myös eduskuntaryhmässä kommentoitavana ennen kuin se hyväksytään valtuuskunnassa

Seuranta

Perustetaan erikseen seurantatyöryhmiä huolehtimaan ohjelmien jälkihuollosta. Työryhmien tehtävänä on:

  • Ohjelman hyväksymisen jälkeen laatia ohjelmasta perusviestit ja suunnitella, kuinka viestejä viedään eteenpäin 6-12 kk ajan ohjelman hyväksymisen jälkeen.
  • Viestintäsuunnitelman lisäksi voidaan tehdä toimenpide-ehdotuksia, kuten ehdotuksia valtuustoaloitteiksi tai valtiopäivätoimiksi, ohjelman tavoitteiden edistämiseksi käytännön politiikassa.
  • Yhden tai kahden vuoden ajan työryhmä tai ryhmän puheenjohtaja ja sihteeri jatkavat ohjelman vaatimusten ajamista, pitävät yhteyttä sidosryhmiin ja seuraavat asetettujen tavoitteiden toteutumista.
  • Aktiivisen seurantajakson päätteeksi työryhmältä tai sen puheenjohtajalta pyydetään hallitukselle raportti ohjelman jälkihuollosta.

Vahvistetaan linkkiä eduskuntaryhmään:

  • Käydään valmistuneet ohjelmat läpi aiheesta kiinnostuneiden avustajien kanssa.
  • Valitaan ohjelmatyöryhmien puheenjohtajiksi pääsääntöisesti kansanedustajia, jolloin linkki eduskuntaan säilyy vahvempana.
  • Ehdotetaan eduskuntaryhmän puheenjohtajistolle, että se pohtii tahollaan ohjelmien toteutumista.
Jaa sivu: