Ohjelmatyön ohjesääntö

Hyväksytty puoluevaltuuston kokouksessa 23.2.2025, astuu voimaan 9.6.2025, päivitetty 26.4.2026

Tämä ohjesääntö korvaa puoluehallituksen 2011 päivittämän ohjelmatyön ohjesäännön (alkuperäinen hyväksytty 9.9.2005), puoluevaltuuskunnan 27.11.2011 hyväksymän ohjeistuksen Henkilöjäsenten oikeus ehdottaa muutoksia puolueen ohjelmiin ja linjapapereihin, puoluevaltuuskunnan 1/2014 hyväksymän Menettelytapaohjeistuksen valtuuston työryhmille, puoluevaltuuskunnan 16.5.2021 hyväksymät Ohjelmapapereiden vanhentumisen linjaukset sekä puoluevaltuuskunnan 21.11.2021 hyväksymän ohjelmaprosessin kuvauksen.

Tämä ohjesääntö käsittelee puoluevaltuuston ja puoluekokouksen hyväksymien ohjelmien kokonaisuutta. Lisäksi puolueen eri toimijat tuottavat muitakin julkisia tai sisäiseen keskusteluun tarkoitettuja ei-ohjelmallisia avauksia (*), joita tämä ohjesääntö ei koske.

(*) Puolueen ajantasaiset kannat löytyvät ohjelmista. Ohjelmakokonaisuuden ulkopuolisilla avauksilla on erilaisia nimiä kuten linjapaperi, kannanotto, ratkaisuja, visio, malli, askeleet, periaatteet, linjauksia, tiekartta, teesit, vaihtoehtobudjetti, tavoitteet, manifesti, paketti, taustapaperi, keskustelupaperi tai testamentti. Puoluevaltuusto ja työryhmät seuraavat puolueen sisältä tulevia ei-ohjelmallisia avauksia ja sisällyttävät niistä nousevia uusia näkemyksiä linjauksina puolueen ohjelmiin. Ei-ohjelmallisille avauksille ei ole määritelty yhtenäistä tyyliä tai roolia. Soveltuvin osin ohjesäännössä kuvattuja menettelytapoja voidaan hyödyntää myös ei-ohjelmallisten avausten valmisteluun ja hyväksymiseen.

SISÄLLYS

1. Ohjelmatyön tavoitteet
2. Ohjelmien tyypit ja hierarkia
3. Päivitettävät ohjelmat ja yhtenevät linjaukset
4. Ohjelmatyön tukiryhmä
5. Puoluevaltuuston työohjelma
6. Työryhmien perustaminen ja toimeksianto
7. Ohjelmien valmistelu ja hyväksyminen
7.1 Ohjelmaprosessin vaiheet
7.2 Muutoskäsittelytyöryhmän valinta ja menettelytavat
7.3 Teemaohjelmien muuttaminen jäsenistön muutosesitysten kautta
7.4 Puoluekokouksen ja -valtuuston päättämien kantojen tuominen teemaohjelmiin
8. Ohjelmien viestintä ja jalkauttaminen

1. Ohjelmatyön tavoitteet

Ohjelmat ohjaavat vihreän politiikan tekemistä kaikilla päätöksenteon tasoilla. Niiden avulla edistetään ja ohjataan yhteiskunnallista keskustelua ja lisätään vihreiden päättäjien ja aktiivien osaamista politiikan teemoista. Ohjelmatyö uudistaa vihreää ajattelua, kehittää poliittisia linjauksia ja edistää puolueen sisäistä keskustelua ja yhteisten näkemysten löytämistä asioista, joista puolueessa vallitsee erimielisyyksiä.

Ohjelmat ovat tietoperustaisia ja noudattavat puolueen arvoja. Ne on valmisteltu ja hyväksytty puoluedemokratiaa kunnioittaen, ja niillä on siten vahva oikeutus puolueen linjojen osoittajina. Ohjelmakokonaisuus kattaa puolueen priorisoimat politiikan teemat, ja kokonaisuus pidetään mahdollisimman ajantasaisena. Ohjelmien linjaukset ja taustoittavat tekstit ovat helposti hyödynnettävissä politiikan tekemisessä ja tukevat poliittisten toimenpiteiden valintoja. Ohjelmat ovat saavutettavia ja ymmärrettäviä. Käännöksiä tehdään mahdollisuuksien mukaan.

2. Ohjelmien tyypit ja hierarkia

Puolueella on neljä erityyppistä ohjelmaa: periaateohjelma, puolueohjelma, teemaohjelmat ja vaaliohjelmat.

Ohjelmat ovat joko voimassa olevia tai vanhentuneita. Vanhentuneet ohjelmat sekä päivitettyjen ohjelmien aiemmat versiot arkistoidaan ja pidetään verkossa nähtävillä.
Periaateohjelma sitoo kaikkea muuta ohjelmatyötä.
Puoluekokouksen päätökset sitovat puoluevaltuustoa. Valtuusto ei lähtökohtaisesti voi tehdä puoluekokouksessa hyväksyttyjen ohjelmien tai aloitepäätösten sisältämien linjojen kanssa ristiriitaisia päätöksiä.
Puolueohjelman vastaisia linjauksia voi sisällyttää teemaohjelmiin vain erittäin painavasta syystä.

Vihreiden periaateohjelma

Hyväksyy: puoluekokous
Aina voimassa, päivitetään 8 vuoden välein.
Periaateohjelma on puoluelain 2 §:ssä määritelty puolueen säännöistä ilmenevän tarkoituksen toteuttamiseksi laadittu, yhdistyksen toiminnassa noudatettavat periaatteet ja tavoitteet ilmaiseva yleisohjelma.
Periaateohjelma on ohjelmahierarkiassa ylimpänä. Se kuvastaa puolueen pysyväisluonteisia arvoja ja keskeisiä tavoitteita ja siten ohjaa puolueen poliittista ajattelua ja muiden ohjelmien sisältöä.
Periaateohjelma ei sisällä luvussa 3 kuvattuja linjauksia, joiden tarvitsisi löytyä teemaohjelmista. Periaateohjelman nimi on ”Vihreiden periaateohjelma” ilman vuosilukua, minkä lisäksi sillä voi olla vapaamuotoinen otsikko.

Vihreiden puolueohjelma

Hyväksyy: puoluekokous
Aina voimassa, päivitetään 4 vuoden välein.
Puolueohjelma sisältää puolueen tärkeimmät linjaukset kaikilta politiikan sektoreilta kaikilla päätöksenteon tasoilla. Se tarjoaa yleiskatsauksen vihreään politiikkaan ja sijoittuu yksityiskohtien määrässä periaateohjelman ja teemaohjelmien väliin. Ohjelman nimi on ”Vihreiden puolueohjelma” ilman vuosilukua, ja sillä voi olla vapaamuotoinen otsikko. Puolueohjelmalla on puoluekokouksen hyväksymänä vahva ohjausvaikutus vihreiden päättäjien työhön.
Puolueohjelma koostetaan ensisijaisesti teemaohjelmien linjauksista, mutta siihen voidaan sisällyttää myös uusia tai päivitettyjä linjauksia. Koska puoluekokous on päätöksenteossa puoluevaltuustoa ylempänä, voi puolueohjelma linjata teemaohjelmien yli.

Teemaohjelmat

Hyväksyy: puoluevaltuusto
Voimassa 10 vuotta julkaisusta tai viimeisimmästä kokonaispäivityksestä. Pidetään päivittämällä ajantasaisina ja voimassa.
Teemaohjelma käsittelee yhtä politiikan osa-aluetta muodostaen eheän kokonaisuuden. Teemaohjelmien tavoitteena on, että politiikan osa-alueeseen liittyvät linjaukset sekä niiden yhteinen taustoitus löytyvät helposti samasta paikasta.
Teemaohjelma sisältää linjauksia, niitä taustoittavaa leipätekstiä sekä tiivistelmän ohjelman tärkeimmistä linjauksista.
Teemaohjemista voidaan koostaa myös useita ohjelmia kattavia laajempia kokonaisuuksia.

Vaaliohjelmat

Hyväksyy: puoluevaltuusto
Voimassa hyväksymisestä tulevan vaalikauden loppuun tai seuraavan vaaliohjelman hyväksymiseen saakka
Kuhunkin vaaliin tuotetaan oma uusi vaaliohjelmansa. Vaaliohjelma kuvaa puolueen tärkeimmät tavoitteet kyseisessä vaalissa tulevalle vaalikaudelle.
Ennen vaaliohjelman valmistelua puoluehallitus päättää kampanjateemat, joista se pyytää puoluevaltuustolta kommentteja.
Vaaliohjelmaan koostetaan vaalin kannalta tärkeimmät linjaukset teemaohjelmista. Vaaliohjelmiin voidaan myös tuottaa uusia linjauksia, jotka vaaliohjelman hyväksymisen jälkeen lisätään teemaohjelmiin.
Vaaliohjelmat nimetään muodossa ”Vihreiden eduskuntavaaliohjelma 2027”, jossa mainitaan, mistä vaaleista on kyse, ja jossa vuosiluku on vaalivuosi. Lisäksi vaaliohjelmalla voi olla vapaamuotoinen otsikko.

3. Päivitettävät ohjelmat ja yhtenevät linjaukset

Ohjelmat ovat säännöllisesti päivitettäviä lukuunottamatta vaaliohjelmia, jotka luodaan uudelleen kutakin vaalia varten.
Ohjelmien perusyksikkönä toimivat linjaukset, joita ylläpidetään mahdollisimman yhdenmukaisina päivittämällä uudistettuja linjauksia myös aiemmin julkaistuihin ohjelmiin.
Periaateohjelmaa päivitetään tarpeellisilta osin kahdeksan vuoden välein ja puolueohjelmaa neljän vuoden välein.
Päivitysprosessissa tasapainotetaan sisältöjen säilyttämistä ja uudistamista siten, etteivät ohjelmat kohtuuttomasti pitene ajan myötä.
Periaateohjelmaan ja puolueohjelmaan voi myös esittää muutoksia puoluekokousaloitteella.
Jos teemaohjelmalle ei tehdä kokonaispäivitystä määräaikaan (10 v) mennessä, se vanhenee.
Kokonaispäivitys tarkoittaa, että koko ohjelma on tarkastelun alla ja sen kaikkia osia on mahdollista muuttaa.
Teemaohjelma voidaan tätä aiemmin todeta vanhentuneeksi puoluevaltuuston päätöksellä, mikäli sen sisältö ei ole enää ajan tasalla tai ohjelma korvataan toisella ohjelmalla. Puoluevaltuusto voi tehdä teemaohjelmiin myös pienempiä päivityksiä, jotka eivät vaikuta ohjelman kokonaispäivityksen määräaikaan.
Linjaus on yksi tai useampi virke, joka tiiviisti ja selkeästi ilmaisee konkreettisen poliittisen toimenpiteen tai tavoitteen.
Linjaus on itsenäisesti ymmärrettävä, vaikka sen lukisi ilman taustoittavaa tekstiä. Kun linjaukset ovat yhteneväisiä ohjelmien välillä, ei poliittisesta tavoitteesta synny epäselvyyttä.
Linjaukset esitetään ohjelmissa leipätekstistä erillisinä esimerkiksi luettelomerkeillä.
Teemaohjelmista löytyvät kaikki puolueen voimassa oleva linjaukset, eli kunkin linjauksen tulee sisältyä ainakin yhteen voimassa olevaan teemaohjelmaan.
Sama linjaus voi sisältyä useaan teemaohjelmaan.
Jos vaaliohjelmaan, puolueohjelmaan, tai esimerkiksi puoluekokousaloitteen kautta hyväksytään linjaus, jolle ei löydy vastinetta teemaohjelmasta, lisätään linjaus myös johonkin teemaohjelmaan.
Jos uuteen tai päivitettävään ohjelmaan sisällytetään linjaus, joka löytyy jo toisesta ohjelmasta, tulee uudessa linjauksessa pyrkiä mahdollisimman samankaltaiseen muotoiluun aiemman linjauksen kanssa, ellei aiempi linjaus ole puutteellisesti muotoiltu, vanhentunut tai muutoin kaipaa päivittämistä.
Ohjelmatyöryhmä tarkistaa mahdolliset ristiriitaisuudet muiden ohjelmien kanssa. Mikäli uusi linjaus eroaa aiemmasta, voi ohjelmatyöryhmä tai ohjelmatyön tukiryhmä ehdottaa puoluevaltuustolle aiempien, voimassa olevien linjausten päivittämistä vastaamaan uutta muotoilua.

4. Ohjelmatyön tukiryhmä

Puoluehallitus nimittää puoluevaltuuston kauden ajaksi ohjelmatyön tukiryhmän, joka tukee ja seuraa ohjelmatyötä.

Tukiryhmän kokoonpano: puoluevaltuuston puheenjohtajisto (3 hlö), puoluehallituksen edustaja (1 hlö), puoluetoimiston edustaja/t (1–2 hlö) sekä avoimella haulla nimettävät asiantuntijajäsenet (2–4 hlö), joilla on riittävä kokemus vihreästä ohjelmatyöstä. Puheenjohtajana toimii puoluevaltuuston puheenjohtajiston edustaja.
Puhe- ja läsnäolo-oikeus ryhmän kokouksissa on puoluesihteerillä sekä puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajistolla sekä myönnettäessä muilla henkilöillä.

Tukiryhmän tehtävät

Valmistelee puoluevaltuuston työohjelman luonnoksen valtuustolle kommentoitavaksi ja jatkotyöstön jälkeen antaa esityksensä puoluehallitukselle.
Seuraa teemaohjelmien päivitystarvetta huomioiden ohjelmien vanhenemisen ja ajankohtaisen keskustelun sekä tarvittaessa ehdottaa työohjelman päivitystä tai asiasta keskustelua valtuuston kokouksessa. Tukiryhmä myös tarkastelee ohjelmien kokonaisuutta ja pyrkii tunnistamaan tarpeita uusille ohjelmille tai ohjelmarajausten muuttamiselle.
Purkaa ohjelmien välille syntyviä ristiriitoja ehdottamalla korjauksia puoluevaltuustolle.
Ylläpitää Vihreiden ohjelmista listaa, johon kirjataan ohjelmien valmistumis- ja kokonaispäivitysvuodet, sekä vanhenemistiedot ja mahdolliset huomiot päivitystarpeista.
Ylläpitää ohjelmien muoto-ohjetta.
Seuraa ohjelmatyöryhmien toimintaa ja aikatauluja. Avustaa ja neuvoo työryhmiä ja toimii matalan kynnyksen tukena ongelmatilanteissa.
Tekee kielenhuollon ohjelmaluonnoksille ennen puoluehallituksen käsittelyä.
Käsittelee puolueen jäsenistön muutosesitykset ohjelmiin ja päättää jatkotoimenpiteistä (ks. 7.3).
Tarkistaa puoluekokouksen jälkeen, edellyttävätkö puoluekokouspäätökset muutoksia teemaohjelmiin ja päättää jatkotoimenpiteistä (ks. 7.4).
Ylläpitää ohjelmien välisiä viittauksia ja linkkejä sekä tekee tarvittaessa stilistisiä korjauksia.

5. Puoluevaltuuston työohjelma

Puoluevaltuusto päättää työohjelmassaan siitä, mitä ohjelmia aletaan valmistella tai päivittää valtuustokauden aikana ja millainen käsittelyaikataulu niillä on.

Ohjelmien käsittelyä aikataulutetaan myös seuraavan puoluevaltuustokauden puolelle, jotta ohjelmatyöhön ei tule katkoksia valtuustokauden vaihtuessa.
Työohjelmassa puoluevaltuusto huomioi puolueen pitkän ja lyhyen aikavälin poliittisen linjaamisen tarpeet, teemaohjelmien päivitystarpeet ja vaaliaikataulun.
Työohjelmaan kirjataan työstettävän ohjelman nimi sekä tieto, käytetäänkö hyväksymisessä pitkää vai lyhyttä menettelyä.
Teemaohjelmasta kirjataan työohjelmaan sen kuvaus, rajaus ja suunnitelma siitä, mitä ohjelmia tai ohjelmien linjauksia uusi tai päivitetty teemaohjelma korvaa.
Työohjelmassa voidaan linjata ohjelmien siirtämisestä osaksi useampia ohjelmia kattavia ohjelmakokonaisuuksia.
Ohjelmien lähetekeskustelu ja hyväksymiskäsittely aikataulutetaan niin, että ohjelman valmisteluun on riittävästi aikaa ohjelman tai päivityksen laajuus huomioiden.
Työohjelmaan sisällytetään periaateohjelman ja puolueohjelman yleiskeskustelu, vaikka puoluevaltuusto ei näitä ohjelmia hyväksy.
Vaaliohjelmat valmistuvat tyypillisesti juuri vaalien alla. Ennen vaaliohjelman valmistelua puoluevaltuusto kommentoi kampanjateemojen valintaa ja vaaliohjelman luonnos toimitetaan kampanjaryhmien käyttöön mahdollisimman varhain.
Työohjelma hyväksytään valtuuston ensimmäisessä kokouksessa, ja sitä päivitetään kauden aikana tarpeen mukaan.
Uudelle valitulle puoluevaltuustolle järjestetään mahdollisimman pian puoluekokouksen jälkeen esittely työohjelman valmistelun vaiheista.
Työohjelman luonnoksen valmistelee ohjelmatyön tukiryhmä ilman erillistä lähetekeskustelua, sillä työohjelma hyväksytään jo valtuuston aloituskokouksessa.
Valtuuston jäsenille tarjotaan mahdollisuus antaa luonnoksesta kommentteja ja heitä kannustetaan pyytämään kommentteja myös omilta taustaryhmiltään.

6. Työryhmien perustaminen ja toimeksianto

Työryhmiä perustetaan tai täydennetään, kun ohjelmia ollaan laatimassa tai päivittämässä. Puoluehallitus antaa ohjelman luonnoksen valmisteluvastuun joko aiemmin nimeämälleen kyseisen aihepiirin asiantuntijatyöryhmälle tai nimittää uuden työryhmän tätä varten.

Puoluehallitus perustaa työryhmien kokoonpanon valintaa varten valintaryhmän. Valintaryhmään kuuluvat puoluehallituksen edustaja(t), puoluevaltuuston puheenjohtajiston edustaja sekä puoluetoimiston edustaja.
Puoluehallitus valitsee periaateohjelman ja puolueohjelman työryhmien puheenjohtajat. Valintaryhmä valitsee muiden ohjelmien työryhmien puheenjohtajat.
Työryhmän valinta toteutetaan vaiheittain siten, että ensin valitaan puheenjohtajat ja tämän jälkeen jäsenet. Valintansa jälkeen puheenjohtajat tekevät valintaryhmälle pohjaesityksen muista työryhmään valittavista jäsenistä. Valintaryhmä päättää lopullisesta kokoonpanosta, joka annetaan tiedoksi puoluehallitukselle.
Työryhmät nimitetään liukuvasti siten, että työryhmä ehtii ajoissa järjestäytyä ja valmistautua ohjelman lähetekeskusteluun.
Työryhmillä on lähtökohtaisesti kaksi puheenjohtajaa, mutta poikkeustilanteissa voi olla myös yksi. Teemaohjelmia koskeviin työryhmiin puheenjohtajat valitaan avoimen haun kautta.
Teemaohjelmia koskeviin työryhmiin puheenjohtajat valitaan avoimen haun kautta, mutta poikkeuksellisessa tilanteessa voidaan käyttää muunlaistakin valintatapaa. Periaateohjelman, puolueohjelman ja vaaliohjelmien työryhmiin puheenjohtajat voidaan kutsua suoraan tai valita avoimella haulla puoluehallituksen päätöksen mukaisesti.
Työryhmän jäseniksi voivat hakea kaikki puolueen jäsenet avoimen haun kautta, mutta erityistapauksissa puoluehallitus voi päättää myös suljetusta hausta, esimerkiksi työryhmiä täydennettäessä.
Jäsenten valinnassa huomioidaan yksittäisten hakijoiden asiantuntijuuden lisäksi koko työryhmän tasapainoisuus sukupuoli- ja ikäjakauman, alueellisen edustavuuden, ohjelmatyön kokemuksen (sekä uusia, että kokeneita) ja muiden ohjelmatyöhön vaikuttavien tekijöiden osalta. Lisäksi jäsenten valinnassa pyritään siihen, että jokaisessa työryhmässä olisi ainakin yksi puoluevaltuuston jäsen, joka voi toimia linkkinä työryhmän ja valtuuston välillä.
Aloittaessaan toimintansa työryhmät sopivat ohjelmatyön tukiryhmän kanssa ohjelman valmistelun käytännöistä.
Ohjelmatyöryhmän kausi päättyy valtuustokauden lopussa, ellei toisin sovita. Ohjelman hyväksymisen jälkeen työryhmä toimii aiheen asiantuntijaryhmänä.
Puoluehallitus nimeää valtuustokauden ajaksi asiantuntijatyöryhmiä tärkeiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomistaan aihepiireistä. Asiantuntijatyöryhmät nimitetään samalla tavalla kuin ohjelmatyöryhmät.
Asiantuntijatyöryhmät seuraavat ja tukevat ohjelmatyötä muun muassa kommentoimalla ohjelmaluonnoksia oman aihepiirinsä näkökulmasta.

7. Ohjelmien valmistelu ja hyväksyminen

Tässä esitetty ohjelmaprosessi koskee puoluevaltuuston hyväksymiä ohjelmia. Periaateohjelman ja puolueohjelman hyväksyminen tapahtuu puoluekokouksessa, eikä niiden prosessia käsitellä tässä ohjesäännössä. Soveltuvin osin tässä kuvattuja menettelytapoja hyödynnetään kuitenkin myös puolueohjelman ja periaateohjelman valmisteluun.

7.1 Ohjelmaprosessin vaiheet

Ohjelman laajuudesta riippuen puoluevaltuusto voi käyttää pitkää tai lyhyttä hyväksymismenettelyä. Uudet teemaohjelmat ja ohjelmien kokonaispäivitykset käsitellään pitkällä hyväksymismenettelyllä. Puoluevaltuuston työohjelman, vaaliohjelmien ja pienten ohjelmapäivitysten kohdalla käytetään lyhyttä hyväksymismenettelyä.

Molemmissa menettelyissä ohjelmaa käsitellään valtuuston lähetekeskustelussa ja hyväksymiskokouksessa, joiden välissä on kommentointikierros. Pitkässä menettelyssä ennen hyväksymiskokousta on lisäksi yleiskeskustelu, joka käydään valtuuston kokouksessa tai iltakoulussa. Pitkässä menettelyssä muutoskäsittelytyöryhmä (ks. 7.2) kokoontuu ensimmäisen kerran jo ennen hyväksymiskokousta. Lyhyessä menettelyssä näin toimitaan vain tarvittaessa, jos muutoskäsittelytyöryhmä on perustettu sitä varten ennen hyväksymiskokousta.

Lähetekeskustelu

Ohjelmatyöryhmän nimeämisen jälkeen puoluevaltuuston kokouksessa järjestetään lähetekeskustelu, jossa valtuusto evästää työryhmää.
Työryhmä tuottaa lähetekeskustelun pohjaksi luettelon ohjelmassa tai sen päivityksessä käsiteltävistä teemoista sekä keskeiset kysymykset, joihin valtuustolta pyydetään ohjausta. Työryhmän tulee toimittaa lähetekeskustelun materiaalit puoluevaltuustolle viimeistään viikkoa ennen kokousta.
Työryhmä voi riittävän ajoissa ja hyvin perustellen ehdottaa valtuustolle muutoksia työohjelmassa määriteltyyn toimeksiantoon.

Kommentointikierros

Työryhmä kirjoittaa lähetekeskustelun evästämänä kommentointikierrokselle lähetettävän luonnoksen ohjelmasta. Kommentointikierrosta varten luonnoksen tulee olla suhteellisen valmis ja siitä on selvittävä olennaiset linjaukset, joita työryhmä esittää tai päivittää.
Työryhmä sopii ohjelmatyön tukiryhmän kanssa kommentointiaikataulusta ja -käytännöistä.
Luonnos on lähetettävä kommentoitavaksi viimeistään:
– Pitkässä hyväksymiskäsittelyssä 4 viikkoa ennen puoluevaltuuston yleiskeskustelua.
– Lyhyessä hyväksymiskäsittelyssä 5 viikkoa ennen puoluehallituksen kokousta, joka käsittelee luonnoksen ennen puoluevaltuustoa.
Kommentointi pidetään auki vähintään kaksi viikkoa.
Puoluetoimisto lähettää luonnoksen kommentoitavaksi puoluevaltuustolle, eduskuntaryhmälle, järjestökokonaisuuksille (piirit, liitot ja valtakunnalliset) sekä muille ohjelma- ja asiantuntijatyöryhmille.
Lisäksi työryhmä voi halutessaan avata kommentoinnin puolueen jäsenistölle, jolloin kommentteja pyydetään jäsenkirjeen kautta.
Työryhmän tulee tarjota eduskuntaryhmälle sähköisen kommentoinnin lisäksi mahdollisuus erilliseen tilaisuuteen, jossa edustajat ja eduskuntaryhmän työntekijät voivat kommentoida esitystä suullisesti.
Valtuuston jäsenillä on velvollisuus kerätä taustaryhmiltään ajatuksia kommentoinnin ja päätöksenteon tueksi esimerkiksi järjestämällä keskustelutilaisuuden.
Ohjelmaluonnosta käsitellään julkisena vasta, kun se on lähetetty valtuuston kokouksen esityslistan liitteenä. Ei-julkisen luonnoksen voi lähettää kommenteille suljetulle jäsenlistalle (esim. yhdistyksen tai hallituksen jäsenet) tai ulkoisille sidosryhmille.
Puolueen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä tekee ohjelmalle sukupuoli-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutusten arvioinnin kommenttikierroksen aikana. Myös muut puolueen asiantuntijatyöryhmät kommentoivat ohjelmaluonnosta vastuualueensa näkökulmasta.
Tarvittaessa voidaan järjestää useampi kommentointikierros sekä muita tilaisuuksia palautteen keräämistä varten.

Yleiskeskustelu (koskee vain pitkää menettelyä)

Jos ohjelma hyväksytään pitkän menettelyn mukaisesti, työryhmä työstää kommentointikierroksen palautteen pohjalta uuden lähes valmiin luonnoksen ohjelmasta käytävään yleiskeskusteluun, joka järjestetään hyväksymiskokousta edeltävässä valtuuston kokouksessa tai erillisessä iltakoulussa. Työryhmä toimittaa uuden luonnoksen valtuustolle viimeistään viikkoa ennen yleiskeskustelua.
Yleiskeskustelussa työryhmä esittelee uuden luonnoksen korostaen merkittävimpiä uusia linjoja ja linjanmuutoksia sekä asioita, jotka kommentointikierroksella herättivät keskustelua.
Jos yleiskeskustelu käydään osana valtuuston kokousta, perustetaan yleiskeskustelun päätteeksi ohjelmalle muutoskäsittelytyöryhmä (ks. 7.2).

Puoluehallituksen käsittely ja muutosesitysten tekeminen

Työryhmä työstää ohjelmasta lopullisen esityksensä puoluehallitukselle. Työryhmä sopii ohjelmatyön tukiryhmän kanssa esityksen kielenhuollosta siten, että kielenhuollettu versio on ajoissa valmis puoluehallitukselle toimitettavaksi.
Työryhmä voi esittää myös muiden teemaohjelmien linjausten muuttamista tai poistamista, jotta ne olisivat linjassa uuden tai päivitettävän ohjelman kanssa.
Puoluehallitus käsittelee ohjelman, tekee tarpeellisiksi katsomansa muutokset ja antaa pohjaesityksen valtuustolle. Puoluehallitus voi poikkeustapauksissa palauttaa ohjelmaluonnoksen takaisin valmisteluun, jos se poikkeaa merkittävästi sisällöltään tai laadultaan odotuksista.
Puoluetoimisto lähettää puoluehallituksen hyväksymän pohjaesityksen puoluevaltuustolle, piiri- ja liittohallituksille ja valtakunnallisten henkilöjäsenyhdistysten hallituksille ja eduskuntaryhmälle mahdollisimman pian mutta viimeistään 2 viikkoa ennen puoluevaltuuston kokousta.
Puoluevaltuuston jäsenet ja varajäsenet voivat tehdä puoluehallituksen pohjaesitykseen muutosesityksiä sähköisellä lomakkeella, joka avataan samalla, kun pohjaesitys lähetetään.
Muutosesityslomake on auki puoluevaltuuston hyväksymiskokouksessa ohjelmasta käytävän keskustelun loppuun asti.

Ohjelman hyväksymiskokous

Valtuuston ensimmäisenä kokouspäivänä ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja(t) esittelevät ohjelmaluonnoksen korostaen merkittävimpiä uusia linjoja ja linjanmuutoksia sekä käyvät läpi mielipiteitä jakaneet kysymykset.
Asiasta käydään salikeskustelu, jonka aikana valtuuston jäsenet voivat vielä tehdä uusia muutosesityksiä tai esittää ohjelman palauttamista valmisteluun.
Salikeskustelun päätteeksi perustetaan muutoskäsittelytyöryhmä tai mikäli sellainen on perustettu jo aiemmin sitä voidaan täydentää (ks. 7.2).
Valtuuston kokouspäivän päätyttyä muutoskäsittelytyöryhmä kokoontuu käsittelemään uudet sekä aiemmin ratkaisematta jääneet muutosesitykset ja antaa puoluevaltuustolle pohjaesityksensä.
Toisena kokouspäivänä muutoskäsittelytyöryhmän puheenjohtajat esittelevät muutoskäsittelytyöryhmän pohjaesityksen muutosesityksiin. He käyvät läpi erityisesti äänestykseen tulevat esitykset ja esittävät perustelunsa keskeisimpiin kohtiin. Asiasta ei käydä salikeskustelua, mutta muutoskäsittelytyöryhmän mahdollisesti valitsemat debatoijat pitävät lyhyet puheenvuoronsa.
Muutoskäsittelytyöryhmän esittelyn jälkeen valtuusto äänestää muutosesityksistä käyttäen muutoskäsittelytyöryhmän pohjaesitystä.

7.2 Muutoskäsittelytyöryhmä

Puoluevaltuusto tai tarvittaessa puoluehallitus perustaa muutoskäsittelytyöryhmän, nimeää muutoskäsittelytyöryhmän, joka käsittelee ohjelmaan tulleet muutosesitykset ja tekee niistä pohjaesityksen valtuustolle. Muutoskäsittelytyöryhmää voidaan tarvita käsittelemään muitakin asiakohtia kuin ohjelmia.

Muutoskäsittelytyöryhmä lyhyessä ja pitkässä hyväksymiskäsittelyssä

Lyhyessä menettelyssä muutoskäsittelytyöryhmä perustetaan samassa puoluevaltuuston kokouksessa, missä ohjelma hyväksytään ja työryhmä kokoustaa vain yhden kerran (valtuuston ensimmäisen kokouspäivän päätyttyä).
Pitkässä menettelyssä muutoskäsittelytyöryhmä perustetaan ohjelman hyväksymistä edeltävässä puoluevaltuuston kokouksessa ja sitä voidaan täydentää hyväksymiskokouksessa.
Poikkeustilanteissa myös puoluehallitus voi perustaa muutoskäsittelytyöryhmän.
Pitkässä menettelyssä muutoskäsittelytyöryhmä kokoontuu vähintään kerran ohjelman hyväksymiskokousta edeltävällä viikolla käsittelemään siihen mennessä tulleet muutosesitykset sekä uudelleen hyväksymiskokouksen yhteydessä käsittelemään uudet sekä aiemmin ratkaisematta jääneet muutosesitykset. Kompromissien muotoilemiseksi työryhmän jäsenet voivat muodostaa pienryhmiä ja konsultoida ulkopuolisia henkilöitä kokousten välissä.
Ennen muutoskäsittelytyöryhmän kokousten alkua ohjelmatyöryhmän puheenjohtajat laativat saapuneisiin muutosesityksiin pohjaesitykset, jotka nopeuttavat kokousten etenemistä ja mahdollistavat keskittymisen vaikeimpiin kiistakysymyksiin.

Muutoskäsittelytyöryhmän valinta ja menettelytavat

Muutoskäsittelytyöryhmän puheenjohtajana toimii yksi tai molemmat ohjelmaluonnoksen valmistelleen työryhmän puheenjohtajista tai puoluevaltuuston puheenjohtajiston nimeämät 1-2 muuta henkilöä. Puoluevaltuuston puheenjohtajisto nimeää ryhmälle vähintään yhden sihteerin.
Äänivaltaisia muutoskäsittelytyöryhmän kokouksissa ovat puoluevaltuuston jäsenet sekä työryhmän puheenjohtaja/t. Varajäsen on äänivaltainen jos hänen varsinainen jäsenensä ei ole paikalla.
Puhe- ja läsnäolo-oikeus työryhmässä on puolueen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, puoluesihteerillä, Vihreän eduskuntaryhmän jäsenillä sekä puoluetta edustavilla Euroopan parlamentin jäsenillä, puoluehallituksen jäsenillä, puoluehallituksen järjestökokonaisuuksien plo-edustajilla, puoluetta edustavilla valtioneuvoston jäsenillä, ohjelmaa valmistelleen työryhmän jäsenillä sekä ohjelmatyön tukiryhmän jäsenillä.
Puoluevaltuusto voi harkintansa mukaan myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille.
Äänivaltaa käyttääkseen puoluevaltuuston jäsenten ja varajäsenten on ilmoittauduttava työryhmään etukäteen. Puhe- ja läsnäolo-oikeudelliset voivat osallistua ilmoittautumatta. Työryhmään valitaan lähtökohtaisesti kaikki, joilla on oikeus osallistua.
Muutoskäsittelytyöryhmä käsittelee kaikki määräaikaan mennessä toimitetut muutosesitykset. Työryhmä voi oman harkintansa mukaan käsitellä tai jättää käsittelemättä määräajan jälkeen tulleet muutosesitykset.
Työryhmän esitys on muotoa hyväksytään, hylätään tai hyväksytään muutettuna. Näistä viimeinen tarkoittaa työryhmän muokkaamaa versiota.
Jos työryhmän äänivaltaisten jäsenten kanta on jakautunut, tuodaan puoluevaltuustolle pohjaesityksenä enemmistön kanta. Jos enemmistön kanta ei saavuta työryhmässä 2/3 määräenemmistöä läsnäolevista äänioikeutetuista, tuodaan valtuustolle äänestettäväksi kilpaileva kanta enemmistön kantaa vastaan.
Valtuuston informoimiseksi ja äänestysten helpottamiseksi työryhmän sihteeri kirjaa esityksiin äänestysvaihtoehdot jo valmiiksi: kumpi esitys on JAA ja kumpi EI. Työryhmän enemmistön kannan mukainen vaihtoehto merkitään JAA:ksi. Sihteeri kirjaa myös lyhyet perustelut esitysten perään tarpeellisiksi katsomiinsa kohtiin. Työryhmä voi halutessaan myös päättää jättää näkyviin työryhmässä käytyjen äänestysten luvut.
Alkuperäinen esittäjä voi missä tahansa käsittelyn vaiheessa vetää esityksensä pois käsittelystä. Esitystä ei voi käsitellä jos alkuperäinen esittäjä vastustaa sen käsittelyä.
Työryhmä ei voi tehdä muutoksia, jotka eivät liity tehtyihin muutosesityksiin. Jos muutosesityksen hyväksyminen edellyttää muutoksia muihinkin kuin esitettyyn kohtaan tekstiä, voi työryhmä sisällyttää nämä esitykseensä.
Oleellisimmissa kiistakysymyksissä työryhmä voi valita kaksi debatoijaa, jotka pitävät valtuuston kokouksessa tiiviit perustelupuheenvuorot oman kantansa puolesta.

7.3 Teemaohjelmien muuttaminen jäsenistön muutosesitysten kautta

Puolueen jäsenet voivat tehdä muutosesityksiä kaikkiin voimassa oleviin teemaohjelmiin.

Esityksellä on oltava vähintään neljän Vihreiden jäsenen tuki, jotta se otetaan käsittelyyn. Allekirjoittaneiden henkilöiden nimet liitetään mukaan esityksiin.
Jäsenistön muutosesityksiä ei voi tehdä alle vuosi sitten hyväksyttyihin tai kokonaispäivitettyihin ohjelmiin. Puoluevaltuusto voi tehdä muutoksia myös tuoreempiin ohjelmiin.
Muutosesityksiä voi jättää milloin vain.
Ohjelmatyön tukiryhmä käsittelee jäsenistön muutosesitykset ja tuo ne puoluevaltuuston kokoukselle käsiteltäväksi omana esityslistan kohtanaan. Ennen tätä tukiryhmä kielenhuoltaa esitykset. Tukiryhmä myös tarkistaa ne mahdollisten ohjelmallisten ristiriitaisuuksien tmv. varalta ja laatii näihin ratkaisuehdotukset. Puoluevaltuuston kokouksen ensimmäisenä päivänä tukiryhmä esittelee jäsenistön esitykset, tukiryhmän huomiot sekä mahdolliset ratkaisuehdotukset valtuustolle ristiriitojen ja muiden ongelmien purkamiseksi. Jos jäsenistön esityksiin tulee muutosesityksiä, perustetaan tarvittaessa niiden käsittelyä varten muutoskäsittelytyöryhmä, jonka esityksen pohjalta puoluevaltuusto tekee lopullisen päätöksen.
Jos muutosesityksen käsittelyyn ei ole valtuustokaudella aikaa, tukiryhmä voi siirtää sen käsittelyn seuraavalle valtuustolle ja tukiryhmälle.
Jos jäsenistöltä tuleva muutosesitys on asiaton, tukiryhmä voi suoraan hylätä esityksen ennen sen lähettämistä jatkokäsittelyyn.

7.4 Puoluekokouksen ja -valtuuston päättämien kantojen tuominen teemaohjelmiin

Jos puoluekokous tekee puolueohjelman tai puoluekokousaloitteen hyväksymisen yhteydessä tai muutoin linjauksen, joka puuttuu teemaohjelmista tai on ristiriidassa teemaohjelmien linjausten kanssa, tulee teemaohjelmat näiltä osin päivittää noudattaen puoluekokouksen päätöstä.
Vastaavalla tavalla toimitaan myös, mikäli puoluevaltuusto tekee ohjelmien ulkopuolella erillisen linjauksen.
Tukiryhmä tekee tarvittavat muutokset tai lisäykset joko suoraan teemaohjelmiin tai valmistelee valtuuston kokoukseen pohjaesitykset muutoksille. Ohjausryhmä voi konsultoida olemassa olevaa Vihreiden työryhmää tai muita asiantuntijoita. Suoraan tehdyt muutokset tuodaan ilmoitusasiana puoluevaltuuston kokoukseen.
Linjausten poisvalitseminen puolueohjelmaa päivitettäessä ei poista niitä teemaohjelmista. Jos puoluekokous haluaa puolueen luopuvan kokonaan tietystä voimassa olevasta linjauksesta, täytyy puoluekokouksen tehdä siitä erillinen päätös.
Puoluekokousaloitteen kautta päätetyn poliittisen linjan velvoittavuus muuta ohjelmatyötä kohtaan on voimassa neljä vuotta tai siihen asti, kunnes puoluekokous päättää samasta asiasta toisin.

8. Ohjelmien viestintä ja jalkauttaminen

Ohjelmien jalkauttaminen ja viestintä ovat ohjelmatyön vaikuttavuuden kannalta merkittävässä roolissa lisäämässä ohjelmien hyödyntämistä ja näkyvyyttä. Ohjelmatyöryhmän on tärkeää olla aktiivinen vielä tässäkin vaiheessa prosessia. Alla kuvatuin toimin varmistetaan, että kaikki kiinnostuneet voivat helposti hyödyntää ohjelmien sisältöä, eivätkä ne jää vain teksteiksi verkkosivuille. Ohjelmien on tarkoitus olla käytännön työkaluja esimerkiksi viestintään ja koulutukseen. Kun ohjelmat ovat puoluekentälle tuttuja, näkyvät niiden linjaukset paremmin puolueen harjoittamassa politiikassa.

Viestinnän suunnittelu ja vastuut

Kun puoluehallitus on hyväksynyt ohjelman pohjaesityksen, puolueen viestintätoimijat käyvät esityksen läpi ja suunnittelevat ohjelmatyöryhmän puheenjohtajien kanssa, miten hyväksytyn ohjelman julkistus viestitään ja millainen poliittinen avaus sen pohjalle voidaan rakentaa. Tässä yhteydessä sovitaan myös mahdollisesta ohjelman selko- ja/tai monikielisen version tai tiivistelmän laatimisesta.
Puolueen viestintätoimijat viestivät ohjelman hyväksymisestä julkisuuteen ja lisäävät hyväksytyn ohjelman puolueen nettisivuille.

Ohjelman jalkauttaminen vihreään vaikuttamiseen ja ohjelmatyöryhmän rooli

Työryhmä järjestää uuden tai päivitetyn ohjelman sisällöstä vähintään yhden perehdytyksen puolueen aktiiveille ja poliitikoille.
Työryhmän on hyvä tuottaa hyväksytyn ohjelman pohjalta sen hyödyntämistä helpottavia materiaaleja. Näitä voivat olla esimerkiksi tiivistelmä, kalvoesitys, valtuustoaloite- tai kannanottopohja.
Kaikista puolueen ohjelmissa käsiteltävistä teemoista ja linjauksista järjestetään tarpeen mukaan koulutuksia ja esittelyjä puolueen aktiiveille ja poliitikoille.

Ohjelmien julkaisu ja saatavuus

Kaikki voimassa olevat ohjelmat esitetään puolueen verkkosivuilla helposti löydettävissä ja selkeänä kokonaisuutena erillään vanhentuneista ja arkistoiduista ohjelmista.
Vanhentuneet ohjelmat sekä ohjelmien vanhat versiot ovat avoimesti saatavilla ja tarkasteltavissa verkossa.
Ohjelmat julkaistaan Creative Commons 0 -lisenssillä, mikä mahdollistaa niiden vapaan käytön ja muokkauksen.