Ehdolla puheenjohtajaksi

Olen lähtenyt mukaan Vihreän puolueen puheenjohtajakisaan tuodakseni esille asian, jota pidän puolueen tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimpänä.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja köyhyyden vähentäminen on tuotava Vihreän politiikan keskiöön ympäristöpolitiikan rinnalle. Siellä se ei ole viime aikoina ollut.

Meille vihreille ympäristöarvot ovat pyhiä. Mutta haluan itse olla mukana sellaisessa liikkeessä, joka ei unohda yhteiskunnan heikompiosaisia.

Kärsimme vaaleissa tappion suurelta osin siksi, että menetimme neljän vuoden hallitustaipaleen aikana oman äänemme ja uskottavuutemme. Äänestäjämme toivovat, että vaalitappiomme palauttaa meidät juurillemme, idealistiseksi ja peräänantamattomaksi arvoliikkeeksi, joka kykenee tekemään myös radikaaleja avauksia luonnon- ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Meitä tarvitaan, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Politiikassa merkityksellistä ei ole vain se, mitä sanotaan, vaan myös se, mitä jätetään sanomatta. Puhumalla yksipuolisesti ympäristöstä, energiasta, taloudesta ja yhdenvertaisuudesta - vaikka ne ovatkin politiikkamme ja aatteemme kivijalkaa - menetämme suuren osan olemassaolon oikeutuksestamme ja samalla kannattajistamme, jos samalla unohdamme sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.

Kyse ei ole vain vaalimenestyksestä, vaan ennen kaikkea välttämättömyydestä tehdä inhimillistä politiikkaa. Tuloerot ovat Suomessa viime vuosina kasvaneet nopeammin kuin muissa OECD-maissa. Eriarvoisuus näkyy nuorten syrjäytymisenä ja köyhyyden syvenemisenä.

Vihreä puolue tarvitsee tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa kärkeensä poliitikon, jolle politiikan keskiössä - yhdenvertaisina kirkastettujen ympäristötavoitteiden kanssa - ovat juuri sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tuloerojen kaventaminen ja köyhyyden vähentäminen.

Olen kohtuullisen tavallinen itähelsinkiläinen äiti, vaikka olenkin koulutukseltani kirjallisuuden tohtori ja nyt toisen kauden kansanedustaja. Saan kiitosta siitä, että minua on helppo lähestyä, puhun ymmärrettävästi ja teen johdonmukaista politiikkaa. Minulla on kaksi kouluikäistä lasta ja olen naimisissa teatterijohtaja Atro Kahiluodon kanssa. Olen asunut yli kymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea ja Itä-Stadissa vuodesta 1996. Miinukseksi laskettakoon, etten ole asunut Lapissa. Tilannetta kompensoi se, että aviomieheni on Rovaniemen kaupunginteatterin johtaja.

Olen toisen kauden kansanedustaja. Puheenjohtajuuden lisäksi olen ehdolla myös puolueen varapuheenjohtajaksi.

Osaamiseeni ja ansioihini voi tutustua paremmin nettisivuillani www.outialanko.fi

Outin blogi puheenjohtajakisaan asettumisesta

Mauno Joukamaa: "Miksi äänestän Outi Alanko-Kahiluotoa?"

Jaa sivu: