Perustulo

Perustulo

Vihreiden koko sosiaaliturvamalli: Vihreiden sosiaaliturvapoliittinen ohjelma (päivitetty 2026)

Sosiaaliturva on uudistettava, koska nykyinen ajan saatossa rakennettu sirpaleinen järjestelmä ei takaa riittävää turvaa kaikissa elämäntilanteissa, se on byrokraattinen eikä se vastaa tämän päivän työelämän tarpeisiin. Vihreiden ratkaisu on perustuloon pohjautuva sosiaaliturva. Perustuloon on mahdollista edetä kahdessa vaalikaudessa – ensin otetaan käyttöön pieni 200–300 euron perustulo ja seuraavaksi täysi perustulo.

Perustulo vähentäisi köyhyyttä ja torjuisi syrjäytymistä. Se muuttaisi sosiaaliturvajärjestelmän nykyistä yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Sosiaaliturvan tarkoitus on kannatella ja mahdollistaa, ei kyykyttää ketään. Tässä ajassa tarvitaan uudenlaista turvaa, kun työ on murroksessa ja ekokriisin torjunta edellyttää suuria yhteiskunnallisia muutoksia.

Perustulon yhdistäminen Vihreiden mallin mukaiseen osallisuusrahaan luo tasapainoisen järjestelmän, jossa perustulo antaa kattavan turvan ja osallisuusraha mahdollistaa nykyistä korkeamman perusturvan kohdentamalla sen sitä tarvitseville hilliten kokonaiskustannuksia.

Sisällys

Mikä on perustulo?
Miksi perustulo?
Vihreiden perustulomalli 2026 pähkinänkuoressa
Askeleet kohti perustuloa
Usein kysytyt kysymykset perustulosta

Mikä on perustulo?

Perustulo tarkoittaa etuutta, jota maksetaan vastikkeettomasti ja automaattisesti kaikille sosiaaliturvan piiriin kuuluville, esimerkiksi jokaiselle maassa asuvalle. Perustulo kuuluu kaikille tulotasosta riippumatta eli se on universaali etuus, kuten lapsilisä.

Useimmat perustulomallit ovat ns. osittaisen perustulon malleja, joissa perustulo korvaa osan nykyisistä perusturvaetuuksista mutta ei korkeampia täydentäviä etuuksia. Muita nimiä perustulolle ovat kansalaistulo, kansalaispalkka, kansalaisosinko ja negatiivinen tulovero.

Suomessa perustulosta on puhuttu 70-luvulta lähtien. Vihreät esitti perustuloa ensimmäisen kerran 80-luvulla ja vuonna 2007 puolue julkaisi Suomen ensimmäiset mikrosimulaatioon perustuvat vaikutus- ja kustannusarviot perustulomallille. Myös muut puolueet ovat esittäneet omia perustulomallejaan.

Perustulo on käytössä mm. Alaskassa ja Marshallinsaarilla. Lisäksi maailmalla on toteutettu lukuisia perustulokokeiluja, ja uusia tulee jatkuvasti. Suomen perustulokokeilussa (2017–2018) perustulo paransi sen saajien mielenterveyttä.

Miksi perustulo?

Perustulo on yksinkertainen tapa vähentää köyhyyttä ja tilkitä sosiaaliturvan aukkoja.

Se vähentää taloudellisen epävarmuuden aiheuttamaa stressiä, mikä lisää kansalaisten hyvinvointia ja tuo säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa.

Perustulolla työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Perustulo kohtelee kaikenlaista työtä tekeviä yhdenvertaisesti oli kyse sitten palkkatyöstä, yrittäjyydestä, apurahatyöskentelystä tai näiden yhdistelmästä. Perustulo täydentää saumattomasti pienipalkkaisten ja osa-aikatyötä tekevien toimeentuloa.

Vastikkeeton ja automaattinen perustulo vähentää byrokratiaa. Tämä vapauttaa työllisyys- ja sosiaalityön resursseja etuuskäsittelystä henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja työkyvyn edistämiseen. Samoin tuensaajalla vapautuu aikaa hyödylliseen toimintaan, kuten opiskeluun, vapaaehtoistyöhön tai läheisten hoivaamiseen.

Perustulo yksinkertaistaa monimutkaista etuusviidakkoa ja vähentää etuuksien alikäyttöä. Perustuloon ei kuulu holhous tai valvonta vaan luottamus ihmisiin. Se tukee yksilön itsenäisiä valintoja ja oman elämän hallintaa. Se ehkäisee syrjäytymistä ja vähentää raskaan toimeentulotuen tarvetta.

Perustulo vahvistaa työntekijöiden neuvotteluasemaa työmarkkinoilla, sillä varmuus toimeentulosta antaa joustoa työajan ja työnteon tapojen sovitteluun sekä mahdollistaa kieltäytymisen huonoista työehdoista. Perustulo lisää mahdollisuutta riskinottoon ja tulevaisuuden suunnittelemiseen, mikä helpottaa yrittäjyyden aloittamista.

Perustulo kaventaa varallisuuseroja ja lisää yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Perustulo on tehokas tapa kompensoida pienituloisille nousevia ympäristöveroja tai äkillisten kriisien tai talouden rakennemuutosten vaikutuksia. Perustulo kohdentaa tukea myös niille pienituloisille, jotka eivät tulojensa puolesta hyötyisi uusista verovähennyksistä.

Perustulo ei ole vain sosiaaliturvaa vaan kansalaisoikeus ja tapa jakaa yhteiskunnan hedelmiä sen jäsenille sosiaalisen osingon hengessä. Se toimii myös kompensaationa tärkeästä mutta epätasaisesti jakautuvasta palkattomasta työstä, jota yhteiskunnassa tehdään kodeissa ja kansalaisjärjestöissä.

Vihreiden perustulomalli 2026 pähkinänkuoressa

• Perustulo on kuukausittain maksettava 600 € veroton etuus jokaiselle Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvalle täysi-ikäiselle ja itsenäisesti asuvalle alaikäiselle.
• Lisäksi perustulon päälle maksetaan asuinkunnan mukaan vaihtelevaa 100–400 €/kk perustulon asumislisää, joka perustulon tavoin on veroton eikä pienene tulojen myötä. Näin perusturva huomioi alueelliset erot asumiskustannuksissa.
• Huoltajille maksetaan lapsilisää ja eläkeläisille perustulon eläkeläislisää.
• Perustulon päälle voi saada osallisuusrahaa, ansiosidonnaisia etuuksia, työeläkettä sekä viimesijaista toimeentulotukea. Perustulo ja osallisuusrahan korvaavat useimmat vähimmäismääräisistä päivärahaetuuksista (mm. yleistuki ja sairauspäiväraha), opintorahan, asumistuet sekä perustoimeentulotuen perusosan.
• Vihreiden mallissa perusturva nostetaan elämiseen riittävälle tasolle.
• Perustulo yhdessä tuloverouudistuksen kanssa parantaisi pienituloisten toimeentuloa ja säilyttäisi keskituloisten käteen jäävät tulot suunnilleen samalla tasolla. Käytännössä perustulo verotetaan keski- ja suurituloisilta takaisin.
• Perustulo rahoitetaan sen korvaamista etuuksista saatavilla säästöillä, ansiotuloveron vähennysten poistosta saatavilla verotuotoilla sekä muilla valtion verotuotoilla ja tuloilla.

Askeleet kohti perustuloa

Perustuloa kohti voidaan edetä askelin, ja monia askelia on Vihreiden ansiosta jo otettu! Seuraavia sosiaaliturvaa yksinkertaistavia ja vahvistavia toimenpiteitä voidaan toteuttaa rinnakkain eri järjestyksessä.

Hyödynnetään ja kokeillaan perustulomaisia ratkaisuja

Mahdollistetaan perustulomaisen kriisirahan maksaminen äkillisissä yhteiskunnallisissa kriisi- ja muutostilanteissa. Kriisirahan voi kohdentaa alueellisesti ja sen avulla voidaan vastata esimerkiksi äkillisiin energian hinnan nousuihin tai pandemiatilanteisiin.

Korvataan ruoan alennettu verokanta kaikille Suomessa asuville kuukausittain maksettavalla ALV-palautuksella, jonka suuruus on määrätty prosentti arvonlisäveron arvioidusta kertymästä. Näin tuki kohdentuu paremmin pienituloisille kuin nykyinen laaja verotuki. ALV-palautus voidaan korvata myöhemmin perustulolla.

Annetaan laissa kunnille mahdollisuus maksaa kunnan asukkaille kunnallista perustuloa (kuntalaistuloa). Tämä antaisi kunnille tehokkaan sosiaalipoliittisen työkalun. Kunnallinen perustulo on kunnan itsensä maksama, joten se ei aiheuta suoria kustannuksia valtiolle. Kunnallinen perustulo mahdollistaa matalan perustulon kokeilun etenkin korkeiden asumiskustannusten kunnissa.

Otetaan käyttöön kuukausittainen 200–300 euron vastikkeeton ja veroton perustulo

Pieni 200–300 euron perustulo voidaan rahoittaa osittain nykyisiä ansiotulon verovähennyksiä pienentämällä ja poistamalla, mikä samalla yksinkertaistaa verotusta. Perusturva tulee nostaa riittävälle tasolle, mutta painotettaessa rakenteellista uudistamista, voidaan kustannussyistä samalla laskea nykyisiä etuuksia, kuten yleistukea. Perustuloa voidaan kasvattaa asteittain, kun verovähennyksiä pienennetään ja verotusta uudistetaan.

Tutustu 260 euron perustulon mikrosimulaatiolaskelmaan.

Yhtenäistetään monimutkaista sosiaaliturvaa kattavaksi turvaverkoksi

Nykyisten etuuksien yhtenäistäminen ja yhdistäminen yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää ja helpottaa perustulon käyttöönottoa. Vihreät yhdistäisivät työttömyyden ajalta maksettavaan yleistukeen seuraavassa vaiheessa sairauspäivärahan, kuntoutustuen ja kuntoutusrahan.

Perustuloon kuuluu myös ajatus universalismista eli kaikille yhteisistä etuuksista. Siksi myös ansiosidonnainen turva tulisi laajentaa jokaiselle. Tämä voidaan tehdä lisäämällä yleistukeen ansiosidonnainen osa ja tuomalla kaikki työn muodot saman sosiaaliturvan piiriin. Näin esimerkiksi yrittäjät, freelancerit ja apurahansaajat saavat saman turvan kuin palkansaajat. Etuuksien käsittelyä tulee automatisoida ja järjestelmää yksinkertaistaa esimerkiksi hyödyntämällä tulorekisteriä.

Vähemmän pakkoa ja sanktioita, enemmän palveluita

Nykyistä sosiaaliturvaa voidaan uudistaa kohti perustuloa lieventämällä tukien myöntökriteereitä niin, ettei tuen tarpeessa olevan tarvitse täyttää kohtuuttomia edellytyksiä perustoimeentulonsa turvaamiseksi. Esimerkiksi työttömyysturvan karensseista tulee luopua ja opintotuen opintopistevaatimuksia keventää. Nykyisessä järjestelmässä etuuksien saaminen on usein sidottu tiettyihin palveluihin. Tämä kytkös tulee purkaa. Palveluihin osallistuminen toimii parhaiten, kun se on ihmiselle aidosti hyödyllistä eikä pakon sanelemaa.

Täysi 600 euron perustulo ja työnteosta aina kannattavaa

Nostetaan perustulo asteittain tasolle 600 euroa. Lasketaan muiden etuuksien tasoa ja päivitetään ansiotuloverotusta niin, että keskituloisille jää käteen suunnilleen saman verran tuloja ja pienituloisille turvataan riittävä perustoimeentulo. Huolehditaan, että ansiotuloverotus ja etuuksien tulosovittelu kannustaa aina työntekoon. Ensivaiheessa palautetaan suojaosat, jotka mahdollistavat osa-aikaisen työskentelyn ilman pelkoa tukien välittömästä leikkaantumisesta. Perustulon vaiheittaisen käyttöönoton rinnalla korvataan monimutkaiset verovähennykset selkeillä ja progression säilyttävillä veroportailla.

Yksilökohtaistetaan sosiaaliturva

Vihreiden sosiaaliturvamallissa kotitalouskohtaiset tuet yksilökohtaistetaan ja esimerkiksi yleinen asumistuki korvataan lopulta perustulon asumislisällä. Tätä ennen yleisestä asumistuesta tehdään yksilökohtainen niin, etteivät asuinkumppanin tulot vaikuta tukeen. Myös perheen lasten väliset sisarkorotukset tai -alennukset tulee poistaa siten, että etuus on aina saman suuruinen per lapsi riippumatta sisarusten lukumäärästä tai sisarusjärjestyksestä.

Usein kysytyt kysymykset perustulosta

Eikö perustulo ole kallis? Miten paljon perustulo maksaa ja miten se rahoitetaan?

Itse perustulon kustannus olisi vuodessa useita miljardeja euroja, mutta suurin osa tästä summasta käytännössä verotetaan takaisin tuloverojen kautta, jolloin perustulon nettokustannus on huomattavasti maltillisempi. Kustannusneutraaleissa malleissa perustulon nettokustannukset katetaan muista etuuksista saatavilla säästöillä sekä tuloveron kiristyksillä. Jotta työnteko olisi aina kannattavaa, on kuitenkin perusteltua rahoittaa perustuloa myös muilla valtion verotuotoilla ja tuloilla. Vihreiden mielestä köyhyyden torjunta saa myös maksaa. Voidaankin kysyä: onko meillä varaa köyhyyteen ja sen aiheuttamiin ongelmiin?

Vihreät on laskenut ensivaiheen perustulolle hintalapun: 800 miljoonaa euroa. (Linkki laskelmaan.) Kustannukset laskevat vielä huomattavasti, jos perustulolla korvataan opintoraha. Perustulon tasoa voidaan sitten arvioida ja nostaa asteittain ja hallitusti.

Perustulo on suuri uudistus, jonka tarkka hintalappu riippuu monesta tekijästä, kuten muihin etuuksiin tehtävistä muutoksista ja verotuksen uudistamisesta. Vihreiden sosiaaliturvamallin vahvuus on, että selkeän etuuskokonaisuuden myötä tulevaisuudessa on helpompi hallita sosiaaliturvan kustannuksia esimerkiksi muuttamalla perustulon ja syyperusteisen osallisuusrahan välistä painotusta.

Eivätkö ihmiset jää kotiin tai vähennä työntekoa, jos heille annetaan ilmaista rahaa?

Työnteko on kannattavaa, vaikka saisi perustuloa. Pelkällä perustulolla ja asumislisällä eläminen olisi sen verran niukkaa, että se ei ole useimmille houkuttelevaa. Yleisesti ottaen ihmiset haluavat tehdä töitä, opiskella tai muuten käyttää aikaansa merkitykselliseen ja hyödylliseen tekemiseen. Kaikissa sosiaaliturvajärjestelmissä voi esiintyä rajallisesti ”vapaamatkustamista”, eikä siihen liika keskittyminen ole järkevää, jos järjestelmästä tehdään siksi huonompi kaikille muille.

Osalle ihmisistä perustulo saattaa antaa mahdollisuuden käyttää enemmän aikaa esim. perheen kanssa, läheisten hoivaan tai omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, mikä on sekin myönteistä.

Jätetäänkö perustulon saajat heitteille ja ilman palveluita?

Syrjäytyminen ja työttömyys ovat vakavia ongelmia, mutta ne eivät ratkea heikentämällä perusturvaa vaan tarjoamalla parempia tukipalveluita, takaamalla opiskelupaikan ja lisäämällä työpaikkoja. Paras tapa kehittää palveluita on tehdä niistä aidosti asiakkaille hyödyllisiä ja huolehtia niiden riittävyydestä ja resursoinnista. Kun palvelut eivät ole sidottu tiettyyn etuuteen, on helpompi ohjata ihmiset juuri heille tarpeellisten palvelujen piiriin. Vihreiden mallissa osallisuusrahalla voidaan tukea tuensaajien osallistumista esim. työllistymistä edistävään toimintaan.

600 euron perustulo on liian matala elämiseen. Vihreiden malliin jäisi edelleen syyperusteisia ja harkinnavaraisia tukia, joten vähentääkö se byrokratiaa?

Vihreiden sosiaaliturvamalli on huomattavasti nykyistä sosiaaliturvaa selkeämpi ja siihen kuuluu vähemmän erilaisia tukimuotoja. Mielestämme sosiaaliturvaa tulee yksinkertaistaa mutta ei siihen pisteeseen asti, että järjestelmä ei enää kykene huomioimaan erilaisia elämäntilanteita.

Vihreiden mallissa perustulon päälle saisi vastikkeetta ja automaattisesti 100–400 euron asumislisää, jolloin nämä yhdessä vastaavat jo nykyisen yleistuen ja yleisen asumistuen tasoa. Tämän päälle voi hakea yleistukea muistuttavaa osallisuusrahaa, jolloin perusturvan taso kokonaisuutena nousee nykyisestä. Perustulon asumislisä mahdollistaa asumiskustannusten alueellisten erojen huomioimisen.

Minimitoimeentulon vain osittainkin kattava perustulo auttaa esim. pienituloisia palkansaajia ja yrittäjiä, jolloin byrokraattisemmat etuudet ja palvelut voidaan kohdentaa enemmän tukea tarvitseville. Perustulo ja osallisuusraha yhdessä ovat paras kokonaisratkaisu, jossa perustulo parantaa perusturvan kattavuutta vähentäen samalla byrokratiaa ja osallisuusraha mahdollistaa nykyistä korkeamman perusturvan tason kohdentamalla sen sitä tarvitseville. Samalla sosiaaliturvamenoja on helpompi hallita.

Eikö negatiivinen tulovero olisi helpompi toteuttaa kuin perustulo, jotta ei tarvitse ensin maksaa kaikille perustuloa, joka sitten ”verotetaan” useimmilta pois?

Negatiivisen tuloveron idea on, että tukea maksetaan vain, jos henkilön tulot jäävät alle tietyn tason, jolloin tulonsiirtoja maksetaan ja veroja kerätään nimellisesti vähemmän kuin perustulomallissa. Laskennallisesti perustulon ja negatiivisen tuloveron vaikutukset ja kustannukset ovat kuitenkin identtiset, eli kyse on saman lopputuloksen kahdesta eri toteutustavasta.

Vihreiden mielestä perustulo on näistä kahdesta yksinkertaisempi ja luotettavampi malli. Negatiivisen tuloveron mallissa tuki maksetaan takautuvasti tulorekisterin avulla, mikä voi aiheuttaa viiveitä ja virheitä tuen maksatuksessa. Lisäksi esimerkiksi kuukausittain laskettava negatiivinen tulovero on vaikea sovittaa yhteen vuositasolla toimivan verotuksen kanssa, mikä mutkistaisi etenkin yrittäjien tilannetta.

Kannustaako perustulo äitejä jäämään kotiin hoitamaan lapsia?

Toisin kuin kotihoidon tuki perustulon saamista ei ole sidottu lasten kotona hoitamiseen, joten vanhemmat ovat vapaita käymään töissä ilman perusturvan menettämistä. Perustulo tuo joustoa kunkin perheen tarpeisiin ja helpottaa osa-aikatyön tekemistä, opiskelua ja ammattitaidon ylläpitämistä myös kotona lapsia hoitavalle vanhemmalle.

Saisivatko maahanmuuttajat perustuloa?

Suomalainen sosiaaliturva on pääosin asumisperusteista. Vihreiden mallissa perustuloa voi saada muun sosiaaliturvan tavoin kaikki maassa vakinaisesti asuvat, ja myös muualta Suomeen tulevat ovat oikeutettuja täysimääräiseen tukeen ilman syrjiviä kansalaisuus-, kielitaito- tai asumisaikavaatimuksia. Vastaavasti suomalainen ei saa perustuloa, jos hän ei asu vakinaisesti Suomessa.