Puoluekokous 2022: esityslista

Kokouksen aluksi kuullaan Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen ja Joensuun Vihreät ry:n puheenjohtaja Ninni Saarisen tervehdykset.

Esitys:

Puolueen puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela avaa kokouksen 21.5.2022 klo 10.10.

Esitykset:
Valitaan kokouksen puheenjohtajiksi Hannele Autti ja Ville Tynkkynen.
Valitaan kokouksen sihteeriksi Risto Kankaanpää.
Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Katja Legeza ja Anne Moilanen.
Valitaan ääntenlaskijoiden puheenjohtajaksi Tekla Kosonen.

Sääntöjen 24 § mukaan ”Sääntömääräinen puoluekokous pidetään vuosittain puoluehallituksen määräämänä ajankohtana. Puoluehallituksen on toimitettava kirjallinen kokouskutsu kaikille puolueen jäsenyhdistyksille ja kannatusjäsenille postittamalla se viimeistään kolme viikkoa ennen puoluekokousta. Puoluekokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu.”

Virallinen kokouskutsu ja esityslista on lähetetty sähköpostilla jäsenyhdistyksille 24. huhtikuuta 2022.

Äänivaltaiset edustajat

Puoluekokouksessa on 402 äänivaltaista kokousedustajaa. Jäsenyhdistyksen saama äänivaltaisten edustajien lukumäärä pohjautuu edellisenä kalenterivuonna maksettuihin jäsenmaksuihin ja jakautuu yhdistysten kesken sääntöjen 23 §:n mukaisesti. On syytä huomata, että henkilö voi toimia vain yhden jäsenyhdistyksen äänivaltaisena edustajana.

Puoluehallitus on vahvistanut jäsenyhdistysten jäsenmaksumäärät vuodelta 2021 kokouksessaan 29.1.2022. Jäsenyhdistyksen saama äänivaltaisten edustajien lukumäärä on ilmoitettu yhdistyksille 31.1.2022. Lukumäärät löytyvät puoluekokouksen nettisivulta  www.vihreat.fi/puoluekokous/.

Esitys:

Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Hallitus on kokouksessaan 22.4.2022 päättänyt esittää esityslistan hyväksymistä. Puoluekokouksissa on käytössä oheinen menettelytapajärjestys.

Menettelytapajärjestys

1. Ääni- ja esitysoikeus. Jäsenyhdistysten valtuuttamien äänivaltaisten kokousedustajien on ilmoittauduttava saapuessaan ja poistuessaan kokouspaikalta. Äänioikeuden käyttäminen (kokousedustajan ja varaedustajan välillä) määräytyy näiden ilmoitusten mukaisesti.

Kokouksessa esitysoikeus on äänivaltaisilla kokousedustajilla ja puoluehallituksella. Puheoikeus on muillakin läsnäolijoilla, mutta puheenjohtaja voi rajoittaa sitä aikataulu- tai muista syistä.

2. Puheenvuorot. Puheenvuoron voi pyytää vain käsittelyssä olevaan asiakohtaan, paitsi poliittisessa yleiskeskustelussa, jossa puheenvuoron voi pyytää etukäteen. Kokousedustajien puheenvuorojen pituus on enintään kaksi minuuttia.

3. Esitykset. Esitykset on jätettävä kirjallisena kokouksen sihteeristölle. Esityksissä on oltava esittäjän nimi. Jos esitystä ei ole jätetty kirjallisena, sitä ei käsitellä, ellei puheenjohtaja toisin ilmoita.

Esitykset on tehtävä asian käsittelyn aikana. Puoluekokouksen asettamalla työryhmällä on oikeus muokata esityksiä, mutta työryhmässä ei voida tehdä uusia esityksiä. Työryhmän esitys on jatkokäsittelyn pohjaesitys. Jatkokäsittelyssä voidaan esittää alkuperäistä pohjaesitystä, mikäli työryhmä on tehnyt korvaavan esityksen. Kokouksen puheenjohtaja voi sallia alkuperäisen esityksen ja työryhmän esityksen yhdistävän muotoilun ottamisen käsittelyyn.

4. Työryhmät. Kokous asettaa tarvittaessa seuraavat työryhmät, nimeää kullekin puheenjohtajan ja sihteerin sekä päättää työryhmän toimialasta:

A. Poliittinen aloitetyöryhmä, joka käsittelee poliittiset puoluekokousaloitteet.

B. Järjestöaloitteiden työryhmä, joka käsittelee järjestölliset puoluekokousaloitteet sekä muut mahdolliset järjestölliset asiat.

C. Muut mahdolliset työryhmät, joiden toimiala on tarkemmin määriteltävä.

Työryhmien tehtävänä on tuoda kokoukselle päätösesitykset.

Esitykset:

Hyväksytään kokouksen esityslista ja menettelytapajärjestys.

5.1 Kokouksen käytännön asiat, mm. häirintäyhdyshenkilöt.

Esitys:

Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi.

Avauspuheenvuorot käyttävät:

– puolueen puheenjohtaja Maria Ohisalo

– puolueen puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela

– vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne

– Vihreän europarlamenttiryhmän jäsen Ville Niinistö.

Esitys:

Merkitään avauspuheenvuorot tiedoksi.

Puoluekokous on vuonna 2014 strategia-asiakirjan käsittelyn yhteydessä hyväksynyt periaatteen: ”Joka neljäs vuosi, eduskuntavaaleja edeltävässä puoluekokouksessa, hyväksytään puolueen poliittinen ohjelma. Se on yleispoliittinen, konkreettisia tavoitteita esittelevä ohjelma seuraavalle eduskuntavaalikaudelle.” Siten poliittinen ohjelma hyväksytään tässä puoluekokouksessa.

Puoluehallitus on 19.6.2021 ja 14.8.2021 nimennyt poliittisen ohjelman työryhmän valmistelmaan ohjelman puoluekokoukselle: puheenjohtajat Jenni Pitko ja Oras Tynkkynen, jäsenet Fatim Diarra, Kaisa Hernberg, Leevi Hänninen, Mira Isomäki, Lukas Korpelainen, Eveliina Laakso, Konsta Lindi, Anna-Stiina Lundqvist, Rauli Mickelsson, Selinä Nera, Janne Peltola, Anne Roponen, Peppi Seppälä.

Erillisenä liitteenä puoluekokouksen tiedostokansiossa (www.vihreat.fi/puoluekokous) on esitys uudeksi poliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelman alussa on selostettu ohjelman valmisteluprosessia.

Puoluehallitus päätti kokouksessaan 22.4. esittää ohjelmaa puoluekokouksen hyväksyttäväksi. Tieto ohjelmasta lähetettiin jäsenyhdistysten ilmoittamille kokousedustajille ja kehotettiin tekemään muutosesitykset ohjelmaan viimeistään 10.5. nettilomakkeella www.vihreat.fi/ohjelman-muutosesitys. Tehdyt muutosesitykset ovat nähtävissä koosteena sivulla www.vihreat.fi/ohjelmaesitykset.

Puoluehallituksen nimeämä 40-jäseninen työryhmä (kokoonpano alempana esitys-kohdassa) käsittelee muutosesitykset kokouksessa 14.5. Työryhmän esityksestä tiedotetaan tämän jälkeen. Työryhmän esitys on uusi pohjaesitys ja se käsitellään puoluekokouksessa sunnuntaina.

Työryhmän puheenjohtajat Jenni Pitko ja Oras Tynkkynen esittelevät ohjelman sekä työryhmän kokouksen 14.5. esityksen etukäteen tehtyjen muutosesitysten osalta.

Muutosesitykset löytyvät kokouksen nettisivulta taulukkona, jossa tehdyt esitykset ovat rivijärjestyksessä. Kunkin esityksen kohdalle on merkitty työryhmän esitys tehdyn muutoksen suhteen:

• hyv: työryhmä esittää esitystä hyväksyttäväksi
• hyl: työryhmä esittää esitystä hylättäväksi
• muut: työryhmä esittää esitystä hyväksyttäväksi muutettuna

Mikäli työryhmässä vähintään 1/3 määrävähemmistö on kannattanut vaihtoehtoista esitystä, tuodaan kaksi esitystä suoraan äänestettäväksi siten, että työryhmän enemmistön kannattama on JAA ja määrävähemmistön kannattama EI.

Työryhmän esitys on uusi pohjaesitys. Äänestettäessä esityksistä pohjaesitys on JAA ja vastakkainen esitys EI. Näiden käsittely on sunnuntaina § 14 kohdalla.

Mikäli jo tehtyjen muutosesitysten lisäksi ilmenee vielä tarvetta tehdä lisäesityksiä, voi ne tehdä tässä kohden.

Ohjelmaan tehtyjä muutosesityksiä käsittelemään asetetaan menettelytapajärjestyksen 5 C -kohdan mukaisesti erillinen työryhmä, jonka jäsenet valitaan vakiintuneen käytännön mukaisesti:

Puoluekokouksessa ohjelmaan tehtäviä muutosesityksiä käsittelevään työryhmään nimetään 40 jäsentä. Esitys jäsenistä pyydetään piirijärjestöiltä ja valtakunnallisilta liittomuotoisilta järjestöiltä sekä valtakunnallisilta henkilöjäsenyhdistyksiltä. Paikat jaetaan järjestökokonaisuuksille niiden kokousedustajamäärien suhteessa. Jako toimitetaan jakamalla kunkin järjestön ja sen jäsenjärjestöjen edustajien lukumäärä yhteenlasketulla edustajamäärällä ja kertomalla saatu luku luvulla 40. Kullekin järjestölle tulee laskutoimituksen osoittamaa kokonaislukua vastaava paikkamäärä. Jos kaikki paikat eivät tule näin jaetuiksi, loput paikat jaetaan järjestöjen kesken laskutoimituksen osoittamien lukujen desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Viimeisen paikan tasatilanteessa paikallisyhdistysten jäsenmäärä ratkaisee.

Puoluehallitus esittää, että täksi työryhmäksi nimetään sama työryhmä joka on käsitellyt ennen kokousta tehdyt muutosesitykset.

Esitys:

Nimetään työryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä muutosesitykset ja tuoda niiden osalta päätösesitykset kokoukselle.

Nimetään työryhmän puheenjohtajaksi Jenni Pitko ja Oras Tynkkynen, sihteereiksi Sarianna Mankki ja Simo Raittila sekä jäseniksi piiri- ja liittojärjestöjen esittämät henkilöt:

Helsinki (6) Eekku Aromaa, Arno Kotro, Susanna Airola, Lukas Korpelainen, Tuula Mohamud, Petri Parrukoski (varalla Coel Thomas, Akseli Rouvari)
Häme (2) Satu Heinonen, Saku Salminen
Kaakkois-Suomi (2) Ninni Kuparinen, Petri Pietiläinen (Antti Van Wonterghem)
Keski-Suomi (1) Leevi Hänninen (Emilia Lakka)
Lappi (1) Ida Lassila
Oulun piiri (1) Pekka Elonheimo (Kari Tuhkanen)
Pirkanmaa (3) Teppo Hoikkala, Elisa Kivistö-Orjatsalo, Jaakko Stenhäll
Satakunta (1) Sakari Aalto
Savo-Karjala (1) Anne Roponen
Uusimaa (6) valitaan 26.4.
Vaasa (1) Juha Tuomikoski
Varsinais-Suomi (3) Kalle Aerikkala, Mirva Salonen, NN
Vihreät nuoret (3) Jami Haavisto, Konsta Lindi, Selinä Nera
Vihreät Naiset (4) Bella Forsgren, Merja Kähkönen, Minttu Massinen, Marika Paavilainen (NN)
Viite (3) Jussi-Pekka Teini, Janne Peltola, Antti ”Jogi” Poikola (Petri Viglione)
valtakunnalliset (2) Henry Scheinin, Auni-Marja Vilavaara (1. Sanna-Kaisa Patjas, 2. Anni Teerikangas)

Kokoustauko klo 13.00–15.00.

Viereisen yliopiston tiloissa on lounasmahdollisuus sekä kokouksen oheistilaisuuksia.

Poliittiseen keskusteluun voi pyytää puheenvuoroja nettilomakkeella: http://bit.ly/viherpuhe Puheenvuoropyyntöön on merkittävä puheenvuoron aihe. Puheenvuoropyynnöt käsitellään teemoittain. Lisäksi puheenvuorojen lukumäärän perusteella määritellään maksimipuheaika, joka on 2 minuuttia tai vähemmän. On syytä huomata, että vain osa puheenvuoroista ehditään käyttää lauantain kuluessa.

Poliittinen keskustelu jatkuu sunnuntaina.

Keskeytetään § 8 käsittely noin klo 15.45 ja jatketaan sunnuntaina.

Vihreän liiton sääntöjen 26 § mukaan:

”Aloitteita puoluekokoukselle voivat tehdä puolueen jäsenyhdistyksen henkilöjäsen, yksittäinen jäsenyhdistys, puoluehallitus, puoluehallituksen asettama työryhmä, puoluevaltuuskunta, Vihreän liiton eduskuntaryhmä ja Vihreän liiton valtuuskunta Euroopan parlamentissa. Kukin jäsenyhdistyksen henkilöjäsen voi tehdä vain yhden aloitteen.

Puoluekokoukselle tarkoitetut aloitteet on toimitettava puoluehallitukselle 54 vuorokautta ennen puoluekokousta. Määräaikana saapuneista, puoluekokouksen esityslistalle otettavista aloitteista on puoluehallituksen annettava lausuntonsa, joihin tulee sisältyä esitykset aloitteiden johdosta tehtäviksi puoluekokouksen päätöksiksi. Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen niistä antamat lausunnot lähetetään puoluekokoukseen ilmoitetuille äänivaltaisille edustajille ja puolueen jäsenyhdistyksille viimeistään kolme viikkoa ennen puoluekokouksen alkamista.

Puoluekokouksen käsittelyyn haluttavia viime hetkellä ajankohtaisiksi tulleita aloitteita voi toimittaa tämän aikamäärän jälkeen vielä puoluehallitukselle, joka voi harkintansa mukaan tuoda esityksiä ja aloitteita suoraan kokoukseen. Puoluevaltuuskunnalla on oikeus myös antaa aloite-ehdotuksia puoluehallituksen käsiteltäväksi puoluekokousta edeltävässä kokouksessaan määräajasta riippumatta.”

Määräaikana, 54 päivää ennen puoluekokousta aloitteita tuli yhteensä 21. Aloitteet sekä puoluehallituksen niihin antamat lausunnot ja päätösesitykset ovat sivulla www.vihreat.fi/puoluekokous.

Aloitteet käsitellään järjestyksessä yksi kerrallaan. Muutosesitykset päätösesityksiin on tehtävä kirjallisena tämän pykälän käsittelyn aikana. Puheenvuoropyyntöihin on merkittävä sen aloitteen numero, jota puheenvuoro koskee. Puheenvuoroja kaikkia aloitteita koskien voi pyytää heti pykälän käsittelyn alusta alkaen.

Kaikki aloitteita koskevat päätökset tehdään § 12 kohdalla. Puoluehallituksen päätösesitystä ei siis hyväksytä tässä kohden, vaikka siihen ei tehtäisikään muutosesitystä.

Asiakohdan käsittely keskeytetään kahvitauon ajaksi 16.15 – 16.45.

Esitykset:

Käydään keskustelu ja tarvittaessa tehdään muutosesitykset aloitteiden päätösesityksiin.

Perustetaan menettelytapajärjestyksen kohdan 5 A mukaisesti poliittinen aloitetyöryhmä käsittelemään aloitteisiin tehtyjä muutosesityksiä ja valitaan sen puheenjohtajaksi Hanna Holopainen ja sihteeriksi Tero Suoniemi.

Perustetaan menettelytapajärjestyksen kohdan 5 B mukaisesti järjestöaloitteiden työryhmä käsittelemään aloitteisiin tehtyjä muutosesityksiä ja valitaan sen puheenjohtajaksi Amanda Pasanen ja sihteeriksi Katja Hintikainen.

Kokousedustajat voivat osallistua työryhmiin ilman erillistä ilmoittautumista.

Työryhmät kokoontuvat Hotelli Kimmelissä klo 18.00 alkaen. (Jos kokous venyy, työryhmät aloittavat myöhemmin, noin 18.30.)

Puolueen säännöt määräävät jäsenmaksuista:

– – – – – – –

10 § Jäsenmaksut ja muut maksut

Jäsenyhdistysten jäsenmaksut puolueelle

Jäsenyhdistyksiltä kannetaan jäsenmaksua kustakin yhdistyksen henkilöjäsenestä jäljempänä kuvatulla tavalla.

Niiltä puolueen jäsenyhdistyksiltä, joilla ei ole henkilöjäseniä, ei kanneta jäsenmaksua.

Henkilöjäsenten jäsenmaksut

Jäsenyhdistyksen henkilöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, joka sisältää sekä henkilöjäsenen jäsenmaksun jäsenyhdistykselle että jäsenyhdistyksen jäsenmaksun puolueelle kyseisestä henkilöjäsenestä.

Henkilöjäsenten maksamaa jäsenmaksua kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta henkilöjäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi.

Puoluekokous päättää vuosittain:

– perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden

– perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta jäsenyhdistykselle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin.

Mikäli jäsenyhdistys ei ole säännöissään siirtänyt jäsenmaksuista päättämistä puoluekokouksen tehtäväksi, puoluekokous päättää vain yhdistykseltä puolueelle tulevan jäsenmaksuosuuden suuruuden.

Kannatusjäsenmaksut

Puolueen kannatusjäsenet maksavat vuosittain kannatusjäsenmaksun, jonka suuruuden päättää puoluekokous.

– – – – – – –

Puoluehallitus päätti kokouksessaan 22.4.2022 esittää, että jäsenmaksusummat ja niiden jako säilyisivät ennallaan.

Esitykset:

1) Päätetään, että vuonna 2023 perusjäsenmaksu on 35 euroa ja alennettu jäsenmaksu 15 euroa.

2) Päätetään, että vuonna 2023 kannatusjäsenmaksu on 300 euroa. Mikäli kuitenkin 13 §:n käsittelyssä hyväksytään sääntömuutos, jossa kannatusjäsenyydestä luovutaan, ei kannatusjäsenmaksua enää ole käytössä.

3) Päätetään, että jäsenmaksut jakautuvat siten, että

a) kun jäsenmaksu maksetaan jonkin piirijärjestön jäsenenä olevalle perusyhdistykselle tai kunnallisjärjestölle, niin maksu jakautuu seuraavasti:

• jäsenyhdistys 40 %
• piirijärjestö 10 %
• puolue 50 %

b) Kun jäsenmaksu maksetaan jollekin muulle yhdistykselle (liittojärjestön paikallisyhdistykset, liittojärjestöt, valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset), niin maksu jakautuu seuraavasti:

• yhdistys 50 %
• puolue 50 %

Puoluehallitus on 22.4.2022 päättänyt esittää alla olevia sääntömuutosesityksiä 11.1–11.12.

Taustaa

Viime vuoden puoluekokous teki aloitteita käsitellessään seuraavan päätöksen: Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen asettamaan työryhmän selvittämään puoluehallituksen ja puoluevaltuuskunnan tarvittavaa kokoa ja valintaperusteita, jotta piirit ja valtakunnalliset järjestöt huomioidaan tasapuolisesti ja valmistelemaan tätä koskevan sääntömuutosesityksen seuraavalle puoluekokoukselle. Työryhmän tulee kuulla piiri- ja liittojärjestöjä sekä valtakunnallisia henkilöjäsenyhdistyksiä laajasti valmistelussa.

Tältä pohjalta puoluehallitus perusti 1.10.2021 sääntötyöryhmän, jonka puheenjohtajana toimi Juha Attenberg ja jäsen nimettiin jokaisesta piiri- ja liittojärjestöstä sekä valtakunnallisten henkilöjäsenyhdistysten järjestökokonaisuudesta. Sihteerinä toimi järjestöpäällikkö Katja Hintikainen.

Sääntötyöryhmän tehtävänä oli käsitellä puoluekokouksen aloitepäätöksen mukaisia sekä järjestökokonaisuuksien välisissä aiemmissa neuvotteluissa esiin nousseita mahdollisia sääntömuutostarpeita, ja valmistella mahdolliset sääntömuutosesitykset puoluehallitukselle. Lisäksi puoluehallitus antoi sääntötyöryhmälle oikeuden tarkastella myös muita mahdollisia sääntömuutostarpeita. Työryhmä on kokoontunut kuudesti syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.

Puoluevaltuuskunnan osalta työryhmä ei esittänyt sen kokoa tai valintaperusteita muutettavaksi, mutta nimi esitetään muutettavaksi puoluevaltuustoksi. Myöskään puoluekokouksen äänivaltaisten edustajien määräytymisperusteisiin työryhmä ei esittänyt muutosta. Puoluehallituksen valintatavan osalta työryhmä ei löytänyt yksimielistä näkemystä. Työryhmän valmistelun pohjalta puoluehallitus on päätynyt esittämään seuraavia sääntömuutoksia.

Puoluesihteeri Veli Liikanen esittelee asiaa.

Esitykset käsitellään järjestyksessä. Puheenvuoropyyntöihin on merkittävä alakohdan numero, esim. 11.5.

Puolueen voimassa olevat säännöt: www.vihreat.fi/puolueen-saannot

11.1 Kuntavaalit-termi. Muutetaan kunnallisvaalit muotoon kuntavaalit.

Perustelu: Termi on muuttunut vaalilain uudistuksessa.

Sääntökirjaus: Sääntöjen 12 § 1 mom 2. kohdassa muutetaan “kunnallisvaalien” muotoon “kuntavaalien”.

11.2 Hyvinvointialuejärjestöjen nimeäminen. Lisätään puoluehallituksen tehtäviin piirijärjestöjen nimeämisen lisäksi hyvinvointialuejärjestöjen nimeäminen. “Nimeämisellä” viitataan tässä vaalilain määräykseen siitä, että puolue nimeää sen yhdistyksen, jolla on oikeus asettaa ehdokkaita vaaleihin (vaalilaki 116 §, 143 d §). “Hyvinvointialuejärjestöstä” käytetään vaalilaissa termiä “puolueen henkilöjäseniä hyvinvointialueella edustava yhdistys”, joka on syytä laittaa myös sääntöihin.

Perustelu: Aluevaalien tultua mukaan kansallisiin vaaleihin on eduskuntavaalien tapaan tarpeen laittaa asiasta määräys sääntöihin.

Sääntökirjaus: Sääntöjen § 14 1 mom 15. kohtaan lisätään puoluehallituksen tehtäviin: “nimetä piirijärjestöt ja puolueen henkilöjäseniä hyvinvointialueella edustavat yhdistykset.”

11.3 Eurovaalien vaalijärjestys. Poistetaan valtuuskunnan tehtävistä äänestys- ja vaalijärjestyksen hyväksyminen eurovaaleihin.

Perustelu: Vaalijärjestykselle ei ole varsinaista tarvetta, kun sääntöjen 14 § mukaan hallituksen tehtävänä on nimetä eurovaaliehdokkaat.

Sääntökirjaus: Poistetaan 17 § 1 mom. 4. kohdasta “ja Euroopan parlamentin vaaleihin”

11.4 Valtuuskunnan kokouksista päättäminen. Poistetaan ”Muutoin puoluevaltuuskunta kokoontuu itse päättämänsä kokousaikataulun mukaisesti.” (säännöt 18 §)

Perustelu: Tämä on virheellinen sääntökohta, koska 14 §:ssä on määritelty puoluehallituksen tehtäviin: “päättää puoluevaltuuskunnan kokousten aika ja paikka, kutsua puoluevaltuuskunta koolle sääntöjen määräysten mukaisesti, valmistella puoluevaltuuskunnan kokoukset”.

Sääntökirjaus: Poistetaan 18 § 1 momentin viimeinen virke: “Muutoin puoluevaltuuskunta kokoontuu itse päättämänsä kokousaikataulun mukaisesti.”

11.5 Tilintarkastusasiakirjat. Poistetaan määräys toimittaa tilinpäätös ja muut asiakirjat viimeistään kolme viikkoa ennen tilinpäätöksen vahvistamista tilintarkastajille.

Perustelu: Määräys on tilintarkastuslain 2 luvun 4 § vastainen: laki edellyttää paperien toimittamista kuukautta ennen vahvistavaa kokousta.

Sääntökirjaus: Poistetaan 6 § 1 mom. toinen virke. Jäljelle jää “Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.”

11.6 Ministerien läsnäolo-oikeus. Annetaan sääntöjen nojalla läsnäolo-oikeus puoluehallituksen ja puoluevaltuuskunnan kokoukseen sekä yhteiskokoukseen myös ministereille. Muutos on käytännössä vähäinen, koska ministerit yleensä ovat kansanedustajia, joilla jo on läsnäolo-oikeus.
Nykysäännöt: “Puoluesihteerillä ja puoluevaltuuskunnan puheenjohtajistolla on puoluehallituksen kokouksessa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Vihreän eduskuntaryhmän jäsenillä sekä puoluetta edustavilla Euroopan parlamentin jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus puoluehallituksen kokouksissa.” (§ 13) /// “Puolueen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, puoluesihteerillä, Vihreän eduskuntaryhmän jäsenillä sekä puoluetta edustavilla Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuskunnan kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Puoluehallituksen jäsenillä on puoluevaltuuskunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.” (§ 16) /// “Yhteiskokouksessa on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus myös puoluehallituksen jäsenillä, puoluesihteerillä sekä eduskuntaryhmän pääsihteerillä. Puolueen ja eduskuntaryhmän vakinaisilla työntekijöillä sekä kansanedustajien avustajilla on yhteiskokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.” (§ 32)

Perustelu: On luontevaa antaa läsnäolo-oikeus erikseen myös ministereille, koska he eivät aina ole kansanedustajia.

Sääntökirjaus: Lisätään “puoluetta edustavilla valtioneuvoston jäsenillä” läsnäolo- ja puheoikeutettujen listaan seuraaviin kohtiin: 13 § 8 mom (puoluehallitus); 16 § 7 mom (puoluevaltuuskunta) ja läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeutettujen listaan kohdassa 32 § 4 mom (yhteiskokous).

11.7 Henkilöstön luottamusvaltuutetun läsnäolo- ja puheoikeus puoluehallituksen kokouksissa. Kirjataan sääntöihin.

Perustelu: Laki yhteistoiminnasta yrityksissä määrittelee henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeuksia. Laki ei suoranaisesti edellytä läsnäolo- ja puheoikeuden myöntämistä hallituksen kokouksiin, mutta tämä on perusteltu ja hyvä käytäntö, joka on käytössä useissa järjestöissä.

Sääntökirjaus: Lisätään 13 § 8 mom läsnäolo- ja puheoikeutettujen listaan “henkilöstön valitsemalla luottamusvaltuutetulla”.

11.8 Siirtoäänivaalin muutokset. Siirretään tarkempi siirtoäänivaalin määrittely erilliseen vaalijärjestykseen, jonka puoluekokous hyväksyy. Samalla korjataan siirtoäänivaalin laskentasääntöjen ongelma.

Perustelu: Nykysäännöissä voidaan päätyä vaalissa umpikujaan. Lisäksi “Tarkasteltavat äänestysliput” -kohta vaalitavan kuvauksessa on tarpeeton ja voidaan poistaa. Sääntöjen kuvaus vaalitavasta on varsin yksityiskohtainen ja se voidaan siirtää erilliseen vaalijärjestykseen, jonka puoluekokous hyväksyy.

Sääntökirjaus: Sääntöjen § 21 muutetaan kuulumaan: “Puoluekokouksessa käytävissä vaaleissa noudatetaan puoluekokouksen hyväksymässä vaalijärjestyksessä määriteltyä siirtoäänivaalitapaa. Muissa puolueen sisäisissä vaaleissa vaalit käydään kuten näiden sääntöjen 33 §:ssä on määrätty.” Nykysääntöjen 21a – 21d § siirretään erilliseen vaalijärjestykseen 21b-kohta muutettuna. Hyväksytään erillinen vaalijärjestys. (Esitys vaalijärjestyksestä: erillinen liite.)

11.9 Avustettu äänestäminen. Lisätään määräys avustetusta äänestämisestä.

Perustelu: Teknisissä virhetilanteissa tai saavutettavuusongelmissa saattaa olla tarpeen käyttää manuaalista varajärjestelmää. Ääniä on kerätty puhelimitse vuoden 2021 puoluekokouksessa. Tällainen järjestely on ongelmallinen, koska se ei anna äänestäjälle takuita siitä että hänen äänensä on kirjattu uurnaan oikein. Pahimmassa tapauksessa järjestelmää voidaan väärinkäyttää.

Sääntökirjaus: Lisätään uusi 36 § Avustettu äänestäminen

Puoluekokouksessa ja puoluevaltuuskunnassa/puoluevaltuustossa voidaan käyttää avustettua äänestystapaa. Avustetussa äänestyksessä puheenjohtajan nimeämät tekniset sihteerit voivat varmistaa äänioikeutetun henkilöllisyyden, vastaanottaa äänioikeutetun äänestyspäätöksen suullisesti tai kirjallisesti ja laittaa hänen puolestaan vaalilipun uurnaan. Kahden teknisen sihteerin tulee ottaa erikseen vastaan äänestäjän äänestyspäätös ja täyttää yhdessä äänestyslippu. Äänestäjän ja teknisten sihteerien nimet kirjoitetaan äänestyspöytäkirjaan, joka toimitetaan ääntenlaskijoille.

11.10 Puoluevaltuuskunnasta puoluevaltuusto. Muutetaan puoluevaltuuskunnan nimeksi puoluevaltuusto.

Perustelu: Toimielimen nimi muilla puolueilla on puoluevaltuusto. Vihreä liitto perustettiin alun perin yhdistykseksi (1987), jossa valtuuskunta toimi yhdistyksen hallituksena, joka edusti laajaa aatteellista jäsenyhdistyskenttää. Vihreän liiton päätettyä rekisteröityä puolueeksi (1988) ja erillisen puoluehallituksen perustamisen (1994) myötä ei ole erityistä perustetta pysyä valtuuskunta-nimessä.
Sääntökirjaus: Muutetaan puoluevaltuuskunta-termit puoluevaltuustoksi kauttaaltaan (§ 6, 8, 9, 13, 14, 16, 17, 18, 19, 20, 26, 28, 30, 32).

11.11 Määräaika ehdokkaiden esittämiselle puolueen luottamustehtäviin. Määrätään, että ehdokkaat puoluekokouksessa valittaviin luottamustehtäviin on nimettävä ennen puoluekokousta siten, että puoluehallitus määrittelee määräajan (esimerkiksi viikko ennen puoluekokousta).

Perustelu: Puoluedemokratian kannalta on hyvä, että ehdokkaat luottamustehtäviin ovat tiedossa hyvissä ajoin ennen puoluekokousta, jotta jäsenyhdistyksillä ja niiden äänivaltaisilla kokousedustajilla on aikaa tutustua ehdokkaisiin ja harkita äänestyskäyttäytymistään. Nykysääntöjen antama mahdollisuus nimetä ehdokkaita vielä puoluekokouksessa pohjautuu lähinnä siihen, että valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset saattoivat aiemmin pitää vuosikokouksensa juuri ennen puoluekokousta (jopa samana aamuna) ja valita siellä ehdokkaita luottamustehtäviin. Nykyiset etäkokousmahdollisuudet antavat mahdollisuuden pitää yhdistyksen yleiskokous muutoinkin hyvissä ajoin ennen puoluekokousta.

Sääntökirjaus: 20 § 2 momentin virkkeessä “Vaalikelpoisia puoluehallitukseen ja -valtuuskuntaan sekä puoluesihteeriksi ovat henkilöt, joita jokin jäsenyhdistys on esittänyt kyseisen toimielimen jäseneksi puoluekokoukseen mennessä.” muutetaan loppu kuulumaan “… jäseneksi puoluehallituksen määräämään määräaikaan mennessä”. Lisäksi poistetaan momentin viimeinen virke “Puoluekokouksessa voidaan nimetä myös muita ehdokkaita”.

11.12 Kannatusjäsenyyden poisto. Poistetaan kannatusjäsenyys säännöistä. Kannatusjäsenyys on määritelty 8 §:ssä: “Puolueen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityishenkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta. Kannatusjäsenen hyväksymisestä ja erottamisesta päättää puoluehallitus.”

Perustelu: Käytännössä puolueella ei ole ikinä ollut kannatusjäseniä eikä niitä/heitä ole erityisesti yritetty saadakaan. Yksityishenkilöiden rahallinen tuki on suositeltu annettavan yksittäisinä lahjoituksina tai säännöllisinä kuukausilahjoituksina.

Sääntökirjaus: Poistetaan 8 §:n maininta kannatusjäsenistä, 10 §:n maininta kannatusjäsenmaksuista sekä 19 § 1 mom 4. kohdan 3. alakohta.

Esitys:Käydään keskustelu sääntömuutoksista. Mahdolliset muutosesitykset puoluehallituksen esityksiin käsitellään järjestöaloitteiden työryhmässä, joka on nimetty 9 § käsittelyn päätteeksi.

Kokous keskeytetään. Kokous jatkuu sunnuntaina klo 10.00.

Tehdään kaikki aloitteita koskevat päätökset. Ellei päätösesitykseen ole tehty muutosesitystä, hyväksytään puoluehallituksen päätösesitys. Puoluehallituksen päätösesitykset selviävät aloiteliitteestä (kokouksen tiedostokansiossa ja kokouksen nettisivulla).

Työryhmien puheenjohtajat Hanna Holopainen ja Amanda Pasanen tarvittaessa esittelevät työryhmiensä esitykset. Työryhmän esitys on uusi pohjaesitys, jos se poikkeaa puoluehallituksen alkuperäisestä esityksestä.

Esitys:

Tehdään aloitteita koskevat päätökset puoluehallituksen esitysten tai aloitetyöryhmien esitysten mukaisesti.

Käsitellään puoluehallituksen tai järjestöaloitteiden työryhmän esitykset sääntömuutoksista. Mikäli työryhmän esitys poikkeaa puoluehallituksen esityksestä, on työryhmän esitys uusi pohjaesitys.

Sääntömuutosesitykset on selostettu esityslistan § 11 kohdalla.

Esitys:

Hyväksytään seuraavia asioita koskevat sääntöjen muutokset:

1 Kuntavaalit-termi
2 Hyvinvointialuejärjestöjen nimeäminen
3 Eurovaalien vaalijärjestys
4 Valtuuskunnan kokouksista päättäminen
5 Tilintarkastusasiakirjat
6 Ministerien läsnäolo-oikeus
7 Henkilöstön luottamusvaltuutetun läsnäolo- ja puheoikeus puoluehallituksen kokouksissa
8 Siirtoäänivaalin muutokset ja vaalijärjestyksen hyväksyminen (erillinen liite)
9 Avustettu äänestäminen
10 Puoluevaltuuskunnasta puoluevaltuusto
11 Määräaika ehdokkaiden esittämiselle puolueen luottamustehtäviin
12 Kannatusjäsenyyden poisto.

Periaateohjelmatyöryhmän puheenjohtajat Jenni Pitko ja Oras Tynkkynen esittelevät työryhmän esityksen tehtyjen muutosesitysten osalta.

Muutosesitykset jaetaan taulukkona, jossa tehdyt esitykset ovat rivijärjestyksessä. Kunkin esityksen kohdalle on merkitty työryhmän esitys tehdyn muutoksen suhteen:

• hyv: työryhmä esittää esitystä hyväksyttäväksi
• hyl: työryhmä esittää esitystä hylättäväksi
• muut: työryhmä esittää esitystä hyväksyttäväksi muutettuna

Mikäli työryhmässä vähintään 1/3 määrävähemmistö on kannattanut vaihtoehtoista esitystä, tuodaan kaksi esitystä suoraan äänestettäväksi siten, että työryhmän enemmistön kannattama on JAA ja määrävähemmistön kannattama EI.

Työryhmän esitys on uusi pohjaesitys. Äänestettäessä esityksistä pohjaesitys on JAA ja vastakkainen esitys EI.

Muutokset käydään läpi yksi kerrallaan. Jos äänivaltainen edustaja haluaa tehdä työryhmän esityksestä poikkeavan esityksen (alkuperäinen pohja muutoksen sijasta, tehty esitys työryhmän muokkaaman esityksen sijasta tms.), tulee edustajan ilmoittaa näin kyseisessä kohdassa, jolloin suoritetaan äänestys.

Kokouksen puheenjohtaja ohjeistaa esitysten tekemisessä ja äänestysten suorittamisessa.

Esitys:

Hyväksytään uusi poliittinen ohjelma.

Jatketaan lauantaina keskeytynyttä poliittista yleiskeskustelua.

Esitys:

Merkitään keskustelu tiedoksi.

Klo 12.15 kokous keskeytetään vuoden järjestöaktiivien palkitsemisen sekä lounastauon ajaksi.

Kokous jatkuu klo 13.30.

Käsitellään mahdolliset muut esille tulevat asiat.

Kokous päätetään sunnuntaina klo 15 mennessä.