Suomen luonnon pelastuspaketti Suomen luonnon pelastuspaketti

Suomalaiset rakastavat tämän maan luontoa. Velvollisuutemme on vaalia sitä ja antaa se eteenpäin paremmassa kunnossa kuin olemme sen itse saaneet. Luonnon monimuotoisuus on ihmisen elinehto.

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikentymisen vuoteen 2020 mennessä osana YK:n biodiversiteettisopimusta. Kesällä 2017 Sipilän hallitus kuitenkin totesi, ettei Suomi pidä tästä tavoitteesta kiinni. Sen sijaan Sipilän hallitus on leikannut luonnonsuojelusta suhteessa enemmän kuin miltään muulta alalta. Samalla metsähakkuita aiotaan lisätä massiivisesti.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää pikaisia toimia.
 


10 keinoa Suomen luonnon monimuotoisuuden pelastamiseksi
 

1. Palautetaan luonnonsuojelun rahoitus

Ilman kattavaa luonnonsuojelualueiden verkostoa ei ole mahdollista pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä eri luontotyypeissä. Sipilän hallitus on leikannut luonnonsuojelusta suhteessa enemmän kuin miltään muulta alalta - luonnonsuojelualueiden hankintaan tarkoitetuista rahoista noin kaksi kolmasosaa. Tämä on vienyt pohjaa useiden suojeluohjelmien toteuttamiselta. Se on myös hidastanut vanhojen suojeluohjelmien (Natura) loppuunsaattamista. Luonnonsuojelun rahoitus tulee palauttaa vähintään vuoden 2015 tasolle.

2. Lisätään suojeltujen metsien määrää

Suomen luonnon monimuotoisuuden on tutkimusten mukaan arvioitu vähenevän seuraavan 50 vuoden aikana, vaikka metsälajien uhanalaisuuden lisääntyminen on toistaiseksi saatu pysähtymään. Lisää suojelualueita tarvitaan erityisesti Etelä-Suomeen. Vapaaehtoisen Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSO:n rahoitus tulee nostaa riittävälle tasolle, jotta sen tavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2021 mennessä. Monimuotoisuuden turvaamisessa tärkeässä asemassa on myös talousmetsien käsittely, sillä metsistämme vain 12 % on suojelumetsiä.

3. Vähennetään metsähakkuiden määrää

Hallituksen tavoite on lisätä metsähakkuita voimakkaasti. Tämä vähentää tutkijoiden mukaan metsien sitoman hiilidioksidin määrää niin paljon, että Suomen kokonaispäästöt eivät vähene lainkaan vuoteen 2030 mennessä. Metsien tulee antaa kasvattaa hiilivarastojaan ja käyttää puuta pitkäikäisiin tuotteisiin kuten rakentamiseen. Metsähakkuissa monimuotoisuus tulee huomioida esimerkiksi jättämällä säästöpuita, aluskasvillisuutta ja kannot hakkuualueille. Lahoamaan jätetyt kaatuneet puut ovat arvokkaita elinpaikkoja tuhansille lahopuussa viihtyville metsälajeille.

4. Toteutetaan kansallinen soidensuojeluohjelma

Suomen suot ovat kansallisomaisuutta, ja niiden suojeluun tarvitaan meistä jokaista. Vihreiden tavoite on toteuttaa edellisen hallituksen suunnittelema soidensuojeluohjelma 100 000 hehtaarin arvokkaan suoluonnon pelastamiseksi. Erityisesti Etelä-Suomen viimeisillä suoluonnon rippeillä on kiire. Kyse on ihmisten viimeisistä virkistys- ja lakkasoista sekä uhanalaisten eläimien ja kasvien elinympäristöistä.

5. Suojellaan Suomen vaelluskaloja

Vuoden 2016 alusta voimaan astunut kalastuslaki oli selkeä parannus uhanalaisten kalalajien asemaan. Uuden kalastuslain lisäksi myös kansallinen kalatiestrategian täytäntöönpanossa on kiirehdittävä, jotta vaelluskalakantojen tilaa saadaan paranemaan. Suomen lukuisista vesivoimalaitoksista suurin osa on pieniä ja energiantuotannon kannalta lähes merkityksettömiä. Vesilakia on muutettava niin, että kalatalousvelvoite lisätään myös niiden vesivoimalaitosten vesilupiin, joista se tällä hetkellä puuttuu. Viimeisiä vapaita virtavesiä on suojeltava ja puheet koskiensuojelulain avaamisesta lopetettava.

6. Vähennetään Itämeren ravinnekuormitusta

Itämeri on vähävetinen sisämeri, jota rasittavat noin 85 miljoonan ihmisen jätevedet ja laajoilta maatalousalueilta huuhtoutuvat ravinteet. Maatalous on yksi suurimmista Itämeren kuormittajista ja siksi tukijärjestelmää tulee uudistaa. Tukien tulee kannustaa ekologisesti kestävämpään tuotantoon ja ekosysteemipalveluiden säilyttämiseen. Huolehditaan öljykuljetusten ja meriliikenteen turvallisuudesta ja vähennetään onnettomuuksien riskiä.

7. Suojellaan Suomen uhanalaiset eläimet

Uhanalaisten lajien suojelun tehostaminen on välttämätöntä pyrittäessä pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Uhanalaisia lajeja ei suojella niitä metsästämällä. Salametsästyksen rangaistuskäytäntöjä on kovennettava. Porotalouden ja uhanalaisten petojen yhteensovittamiseksi on etsittävä muita vaihtoehtoisia keinoja. Metsästyslainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että uhanalaisten lintulajien metsästäminen olisi automaattisesti kiellettyä. Saimaannorpan suojelua on tehostettava.

8. Karsitaan pois ympäristölle haitalliset tuet

Joka vuosi valtio myöntää useita miljardeja euroa tukia, jotka ovat ympäristön kannalta haitallisia. Näitä ovat esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tuet. Tehottomat ja ympäristölle haitalliset tuet tulee poistaa siirtymäajan kuluessa porrastetusti. Samalla ohjataan Suomea ilmastoedelläkävijyyteen ja uusiin, kestäviin elinkeinoihin.

9. Torjutaan ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutos on elinympäristöjen häviämisen jälkeen suurin uhka luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Ilmastonmuutoksen rajoittaminen alle kahteen asteeseen on meidän sukupolvemme tehtävä. Tämä tarkoittaa kestävästituotetun uusiutuvan energian lisäämistä, energiatehokkuuden parantamista, henkilö- ja joukkoliikenteen sähköistämiseen sekä fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen ja turpeen käytön alasajamista. Vihreiden omassa energiavisiossa tavoitellaan hiilineutraalia Suomea 2030-luvulla.

10. Turvataan ehjä ympäristöhallinto maakuntauudistuksessa

Hallituksen suunnittelema maakuntauudistus uhkaa heikentää ympäristöhallintoa pirstomalla jo nyt pieniä luonnonsuojelun resursseja maakuntien ja valtion lupa- ja valvontaviraston välille. Toimivien yksiköiden jakaminen on riski ja yksinäinen luonnonsuojeluvirkamies voi olla heikoilla maakuntahallinnossa. Nykyiset ELYn piiriin kuuluvat luonnonsuojelutehtävät on syytä siirtää kokonaisuudessa uudelle valtion lupa- ja valvontavirastolle.

 

Tiedote paketin julkaisusta >

 

Jaa sivu: