Vihreät vallankäyttäjät

Eduskunta

Vihreät saavat eduskuntaan ensimmäiset kansanedustajat eduskuntaan 1980-luvulla, ja 1990-luvulla puolue vakiinnuttaa asemansa noin 10 kansanedustajan puolueena.

2000-luvun alussa puolueen kannatus jatkaa kasvuaan. Vihreät vakiinnuttavat asemansa suomalaisessa politiikassa teemoinaan vanhat tutut eli ympäristönsuojelu, tasa-arvo, demokratia ja globaali oikeudenmukaisuus. Nyt vihreän politiikan ytimessä on myös ilmasto- ja energiapolitiikka sekä kestävä sosiaaliturva. 

Vihreän liiton vuosikokous: Vihreitten vuosikokous jatkui sunnuntaina Jyväskylässä . Kokous keskeytettiin ainoastaan puoluejohdon kyselytunnin ajaksi. Kysymyksiin vastailemassa Osmo Soininvaara. LEHTIKUVA / JAAKKO AVIKAINEN / 2002 /

2010-luku alkaa musertavalla vaalitappiolla ja päättyy historiallisen korkeaan vaalitulokseen. Vihreiden politiikka laajenee mm. koulutukseen ja mielenterveyteen sekä taloudelliseen kestävyyteen. Ilmastopolitiikan rinnalla korostuu laaja-alainen luontokadon torjuminen. Perus- ja ihmisoikeudet sekä tasa-arvo säilyvät puolueen agendalla. Vihreät on laaja-alainen yleispuolue. 

2020-luvulla ilmastokriisi nousee politiikan keskiöön ja Vihreiden kansanedustajien määrä kasvaa ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen. Kriisitietoisuus ei kuitenkaan tuo Vihreille pidempiaikaista kannatuksen nousua.

Vihreiden Jani Toivola äänestää eduskunnan puhemiesvaalissa 27. huhtikuuta 2011., LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Vihreät kansanedustajat ovat monta kertaa eduskunnassa ensimmäisiä vähemmistöryhmien edustajia: Kalle Könkkölä (1987) oli ensimmäinen pyörätuolia käyttävä kansanedustaja, Pekka Haavisto (1991) ensimmäinen julkisesti seksuaalivähemmistöön kuuluva kansanedustaja, Jani Toivola (2011) oli Suomen ensimmäinen musta kansanedustaja ja Bella Forsgren (2019) ensimmäinen mustaihoinen naiskansanedustaja. 

Eduskuntavaalit 1983 

2 kansanedustajaa (oppositio)

Ensimmäiset vihreät toimijat valitaan eduskuntaan vuonna 1983 eli jo ennen puolueen perustamista. Kansanedustajiksi nousevat vammaisaktiivi Kalle Könkkölä ja Koijärvi-liikkeen kasvoina tunnettu Ville Komsi. Vaalitulos on historiallinen, sillä Könkkölä ja Komsi ovat  ensimmäiset puolueiden ulkopuolisilta listoilta valitut kansanedustajat Suomen historiassa. 

Vihreiden kansanedustajat Ville Komsi (tak. kesk.) ja Kalle Könkkölä (tak. oik.) eduskunnan istuntosalissa Helsingissä., LEHTIKUVA / HANS PAUL

Eduskuntavaalit 1987

4 kansanedustajaa (oppositio)

Ensimmäiset Vihreän puolueen ehdokkaat nousevat eduskuntaan vuoden 1987 vaaleissa. Vaalitulos on vihreille pettymys. Vaikka paikkamäärä tuplaantuu, jää ennustettu suurvoitto toteutumatta. 

Vihreiden feministien järkytykseksi eduskuntaan pääsee neljä miestä, vaikka kaikissa vaalipiireissä naiset olivat keränneet suhteessa enemmän ääniä kuin miehet. Valituiksi tulevat Pekka Haavisto, Eero Paloheimo, Erkki Pulliainen ja Osmo Soininvaara. Television vaalitentti nostaa Haaviston vihreiden äänikuninkaaksi  7 891 äänellä 

Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Pekka Haavisto maskeeraajan tuolissa. Haavisto on osallistumassa YLE:n Suureen vaalikeskusteluun 12. maaliskuuta 1987., KAI GUSTAFSSON / HS / LEHTIKUVA

Eduskuntavaalit 1991

10 kansanedustajaa (oppositio)

Vuoden 1991 eduskuntavaalit ovat Vihreiden suuret läpimurtovaalit. Näissä vaaleissa vihreiden kansanedustajien määrä nousee neljästä kymmeneen. Vaalimenestys kertoo, että äänestäjät jakavat huolen ympäristön tilasta, mutta myös laajemmasta tyytymättömyydestä perinteisiin suuriin puolueisiin. 

Vihreän liiton puheenjohtaja Heidi Hautalaa kuvataan eduskunnassa 21. marraskuuta 1991. Hautala on lopettanut syömälakkonsa, joka oli protesti Vuotoksen rakentamista vastaan., LEHTIKUVA / JAAKKO AVIKAINEN

Eduskuntavaalit 1995

9 kansanedustajaa, (hallitus) 

Vuoden 1995 vaaleissa vihreät kokevat lievän tappion menettäessään yhden kansanedustajan. Paavo Lipposen (sdp) nk. sateenkaarihallitus aloittaa toimintansa keskellä syvää 1990-luvun alun lamaa. Vihreät osallistuvat hallitukseen  ensimmäistä kertaa ja ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeriksi nimetään Pekka Haavisto. Haavistosta tulee samalla Länsi-Euroopan ensimmäinen Vihreä ministeri. 

Ympäristöministeri Pekka Haavisto vastasi Natura 2000 -suojeluhanketta koskeviin kysymyksiin, Oikealla kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki sekä maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä.
LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM

Eduskuntavaalit 1999 

11 kansanedustajaa, (hallitus, vuonna 2002 siirtyminen oppositioon)

Vihreiden hallitustaival jatkuu Paavo Lipposen (sdp) II hallituksessa. Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeriksi nousee Satu Hassi ja peruspalveluministerinä toimi osan kautta Osmo Soininvaara. Energiaratkaisut, ja erityisesti suhtautuminen ydinvoimaan, jakaa hallituspuolueita. 

Toukokuussa 2002 Vihreät eroavat hallituksesta kun viides ydinvoimala saa myönteisen periaatepäätöksen. Vihreät vastustivat periaatepäätöstä sekä periaatteellisista että strategisista syistä. Uusiutuvat energialähteet nähtiin tulevaisuuden vaihtoehtona, johon olisi Suomessakin olisi pitänyt panostaa. 

Kansanedustaja Erkki Pulliaisen haastattelu oppositioon siirtymisestä, Yle Areena A-studio.

LKS 20020526 – JYVÄSKYLÄ – Vihreän liiton vuosikokous: Vihreitten vuosikokous jatkui sunnuntaina Jyväskylässä . Kokous keskeytettiin ainoastaan puoluejohdon kyselytunnin ajaksi. Kysymyksiin vastailemassa Osmo Soininvaara. LEHTIKUVA / JAAKKO AVIKAINEN / 2002 / /, LEHTIKUVA / JAAKKO AVIKAINEN

EDUSKUNTAVAALIT 1999: Vihreän liiton Anni Sinnemäki (vas), pj Satu Hassi sekä Tuija Brax vihreitten vaalijuhlassa ravintola Kaisaniemessä Helsingissä., LEHTIKUVA / JAAKKO AVIKAINEN 

Eduskuntavaalit 2003 

14  kansanedustajaa (oppositio)

Hyvästä vaalituloksesta huolimatta Vihreitä ei oteta mukaan Vanhasen (kesk.) hallitukseen. Taustalla vaikuttaa mm. Keskustan epäluulo, jossa Vihreiden ero edellisestä hallituksesta ei helpota. 

EDUSKUNTAVAALIT 2003 / VIHREIDEN VAALIVALVOJAISET: Tuija Brax ja Heidi Hautala (oik) juhlimassa vihreiden vaalivalvojaisissa Kaisaniemessä. LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM /

Eduskuntavaalit 2007

15 kansanedustajaa (hallitus)

Vaalivoitto mahdollistaa Vihreiden paluun hallitukseen. Matti Vanhasen II hallituksessa oikeusministerinä toimii Tuija Brax ja työministerinä ensin Tarja Cronberg ja hänen luovuttuaan puolueen puheenjohtajuudesta Anni Sinnemäki. Matti Vanhasen hallitus vaihtuu Mari Kiviniemen hallitukseksi kesällä 2010, mutta hallitusohjelma ja -puolueet pysyvät  ennallaan ja Sinnemäki ja Brax jatkavat vihreinä ministereinä. 

Vanhasen II hallitus antoi rakentamisluvan jo aiemmin poliittisen hyväksynnän saaneelle ydinvoimalle. 

Oikeusministeri Tuija Brax (edessä vas.), työministeri Tarja Cronberg, kulttuuriministeri Stefan Wallin, opetusministeri Sari Sarkomaa (takana vas.), maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors ja peruspalveluministeri Paula Risikko eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 2. lokakuuta 2008., LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Eduskuntavaalit 2011

10 kansanedustajaa (hallitus)

Vuonna 2011 puolue kokee musertavan vaalitappion menettäessään viisi paikkaa eli kolmanneksen paikoistaan. Tästä huolimatta puolue osallistuu vaiheikkaiden neuvottelujen päätteeksi Jyrki Kataisen ja myöhemmin Alexander Stubbin hallituksiin, joissa ympäristöministerinä toimii Ville Niinistö. Omistajaohjaus- ja kehitysministerinä toimii ensin Heidi Hautala ja hänen jälkeensä Pekka Haavisto. 

Vihreät jättää hallituksen toistamiseen syyskuussa 2014 kun hallitus hyväksyy Fennovoiman ydinvoimaluvan muutoksen. Yksi Vihreiden ehto hallitukseen lähdettäessä oli ollut se, ettei ydinvoimalle myönnetä uusia lupia. 

Vihreiden kehitys- ja omistajaohjausministeri Pekka Haavisto, puheenjohtaja ympäristöministeri Ville Niinistö, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto ja puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja Jaakko Stenhäll puoluevaltuuskunnan kokouksessa Seinäjoella 20. syyskuuta 2014. Vihreät jättivät eroilmoituksensa hallituksesta., LEHTIKUVA / TIMO AALTO

Linkki yhteiskokouksen tiedotteeseen:
https://drive.google.com/drive/folders/10racJTIwvLR_-Cv5zSvpxVLelCZqKF6V 

Eduskuntavaalit 2015 

15 kansanedustajaa (oppositio)

Hyvästä vaalituloksesta huolimatta Vihreät eivät osallistu Sipilän oikeistohallitukseseen, jossa olivat mukana myös Keskusta ja perussuomalaiset. Vihreiden esittämät tavoitteet ovat hyvin kaukana hallitukseen otettujen puolueiden tavoitteista. 

Vihreiden tehtäväksi oppositiossa jää mm. hallituksen mittavien leikkausten ja Eurooppa-politiikan kritisointi. Hallituksen tapa hoitaa vuosien 2015-2016 suurta maahanmuuttoa saa osakseen kritiikkiä ja nostaa ihmisoikeudet Vihreän politiikan keskiöön. 

Kansanedustajiksi valitut vihreät Emma Kari (kesk. vas.) ja Yanar Ozan juhlivat vaalitulosta puolueen eduskuntavaalien vaalivalvojaisissa Tavastialla Helsingissä LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Eduskuntavaalit 2019

20 kansanedustajaa (hallitus)

Vuoden 2019 vaaleissa vihreiden kannatus kasvaa edelleen ja puolue saa eduskuntaan kaksikymmentä kansanedustajaa, mikä on toistaiseksi puolueen korkein vaalitulos. Vihreät lähtevät mukaan mukana SDP-vetoiseen viiden puolueen hallitukseen (pääministerinä ensin Antti Rinne, sitten Sanna Marin). 

Vihreät kansanedustajat – Bella Forsgren, Iiris Suomela, Emma Kari ja Maria Ohisalo – matkalla hallitusneuvotteluihin 2019.

Vihreinä ministereinä  toimivat Maria Ohisalo (sisäministerinä ja ympäristöministerinä), Pekka Haavisto (ulkoministerinä), Krista Mikkonen (ympäristöministerinä ja sisäministerinä) ja Emma Kari (ympäristöministerinä). 

Vihreiden ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vas), kansanedustaja Emma Kari ja sisäministeri Maria Ohisalo eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 18. marraskuuta 2021., LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Eduskuntavaalit 2023 

15 kansanedustajaa (oppositio)

Selkeä vaalitappio vie vihreät oppositioon. Vihreät kritisoivat Orpon johtaman oikeistohallitusta mm. massiivista huonosti kohdennetuista leikkauksista, luonnonsuojelusta, ilmastopolitiikasta ja rasismista. 

Vihreiden Sofia Virta puhui eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 15. lokakuuta 2024. Istunnossa käytiin välikysymyskeskustelu, jonka aiheena oli opposition esittämä välikysymys palkkatasa-arvosta., LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Hallitus 

Hallitukseen Vihreät osallistuivat ensimmäistä kertaa keskellä 1990-luvun lamaa vuonna 1995. Tämä vauhdittaa Vihreiden muutosta yleispuolueeksi. Ensimmäisenä ministeriä, ympäristöministerin salkulla, toimii Pekka Haavisto. Vihreät ovat osallistuneet hallitukseen vuoteen 2025 mennessä viisi kertaa ja lähteneet hallituksesta kesken hallituskauden kaksi kertaa. 

Puolueen kasvu ympäristöpuolueesta yleispuolueeksi näkyy myös ministerisalkuissa. Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerin lisäksi Vihreillä on eri hallituksissa mm. peruspalveluministeri, työministeri, oikeusministeri, sisäministeri ja ulkoministeri. 

Vihreät ministerit hallituksessa

Kuva hallitusneuvotteluista vuodelta 1995. Kuvassa vasemmalta oikealle Osmo Soininvaara, Satu Hassi, Pekka Haavisto, Tuija Brax ja Katariina Poskiparta. 

Lipponen I (1995-1999): 

• ympäristöministeri Pekka Haavisto 

Lipponen II (1999-2002): 

• ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi, peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (RKP:n kanssa jaettu ministerikausi)
• hallituksesta lähdettiin kesken hallituskauden

Vanhanen II/Kiviniemi (2007-2011): 

• työministeri Tarja Cronberg/Anni Sinnemäki, oikeusministeri Tuija Brax 

Katainen/Stubb (2011-2014): 

• ympäristöministeri Ville Niinistö, kehitys- ja omistajaohjausministeri Heidi Hautala/Pekka Haavisto 
• hallituksesta lähdettiin kesken hallituskauden

Rinne/Marin (2019-2023): 

• sisäministeri Maria Ohisalo/Krista Mikkonen, ulkoministeri Pekka Haavisto, ympäristöministeri Krista Mikkonen/Emma Kari/Maria Ohisalo

Kunnat ja alueet

Vihreät menestyivät kunnallisvaaleissa kohtuullisesti suurimmissa taajamissa jo 1980-luvulla ennen puolueeksi organisoitumista. 

Vuoden 1984 kunnallisvaalit olivat vihreän liikkeen läpimurto. Vihreitä valtuutettuja valittiin noin viiteenkymmeneen valtuustoon. Heitä yhdisti korkea koulutus ja huoli ympäristön tilasta vaikka edustettuna olivat myös muut vaihtoehtoliikkeet. Moni ei samaistunut perinteisiin puolueisiin ja etsivät uutta tapaa vaikuttaa. 

Kansanedustaja Ville Komsi (vihr) iloitsee vihreiden kunnallisvaalivalvojaisissa Lepakossa Helsingissä 22. lokakuuta 1984., LEHTIKUVA / MARJA SEPPÄNEN-HELIN

Kuntatasolla merkittävät olivat myös vuoden 1992 kunnallisvaalit. Näissä vaaleissa Vihreä puolue teki läpimurron kunnissa kautta maan. 

Vuoden 2017 kuntavaaleissa puolueen kannatus kunnissa siirtyi uudelle kymmenluvulle: 12,5 %:n kannatus toi 534 valtuustopaikkaa. Vuoden 2021 vaaleissa vastaavasti 10,6 % kannatus toi 433 valtuutettua.

Ensimmäisissä aluevaaleissa (2022) Vihreät saavat 7,4% äänistä ja 90 paikkaa aluevaltuustoissa. 

Presidentti

Vihreä liitto osallistuu myös presidentinvaaleihin ja asettaa tai tukee ehdokkaita, jotka saavuttavat merkittävää näkyvyyttä ja kannatusta. 

Vihreiden ensimmäinen presidenttiehdokas asetetaan vuoden 2000 vaaleissa. Heidi Hautala saa ensimmäisellä kierroksella 3,3 % äänistä, mikä on merkittävä saavutus puolueelle ja antaa sille lisäänäkyvyyttä kansallisella tasolla. Hautala on ehdokkaana myös vuoden 2006 presidentinvaaleissa.

Vihreiden presidenttiehdokas Heidi Hautalan kampanjakirja ” Rakennetaan reilua maailmaa ” julkaistiin keskiviikkona Helsingissä . LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Pekka Haavisto on Vihreiden presidenttiehdokkaana kolmesti. Vuoden 2012 vaaleissa hän saavuttaa ensimmäisellä kierroksella 18,7 % äänistä ja pääsee toiselle kierrokselle, jossa häviää  Sauli Niinistölle saaden kuitenkin 37,4 % äänistä. 

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto ja puoliso Nexar Antonio Flores presidentinvaalien toisen kierroksen vaalivalvojaisissa ennakkoäänten tulosten ratkettua, Tavastialla, Helsingissä 5. helmikuuta 2012. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Vuoden 2018 vaaleissa Haavisto saa ensimmäisellä kierroksella 12,4 % äänistä. Toista kierrosta ei ole, koska Niinistö valitaan presidentiksi suoraan ensimmäisellä kierroksella. 

Vuoden 2024 presidentinvaalissa Pekka Haavisto on toisella kierroksella vastaehdokkaanaan Alexander Stubb. Hän saa 48,4 % annetuista äänistä, yhteensä 1 476548 ääntä. Tasavallan presidentiksi valitaan  Alexander Stubb 51,6 %:n kannatuksella.

Euroopan unionin parlamentti

Vihreät europarlamentaarikot ovat EU-jäsenyyden alusta lähtien (1995) merkittävä ja aktiivinen osa suomalaista europarlamentaarikkojen joukkoa. 

Vuosina 1995–2024 Suomesta valitaan yhteensä seitsemän Vihreää europarlamentaarikkoa. Vuonna 1995 europarlamentaarikot nimetään eduskuntaryhmien keskuudesta ilman erillistä vaalia. 

Ensimmäiseksi suomalaiseksi Vihreäksi MEP:ksi nimitetään Heidi Hautala, joka tekeekin pitkän uran europarlamentissa. Hautala on vuosina 1995-2024 parlamentin jäsenenä yhtä lukuun ottamatta kaikkina parlamenttikausina. Se tekee yhteensä 16 vuotta ja kuusi kautta.

MEP Heidi Hautala kertoi TTIP – moniulotteisen kauppa- ja investointisopimuksen vaikutuksista tiedotustilaisuudessa 12. joulukuuta 2014., AL / LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Muita Vihreitä europarlamentaarikkoja ovat Matti Wuori, Uma Aaltonen, Tarja Cronberg, Satu Hassi, Ville Niinistö, Alviina Alametsä ja Maria Ohisalo.

Vaalitulokset kaikissa vaaleissa

Kuntavaalit

Kunnallisvaalit 1984:
Ehdokkaita asetettiin 69 kunnassa, yhteensä 334 ehdokasta.
Valtuutettuja meni läpi 49 kunnassa yhteensä 101 henkilöä.
Vihreiden äänisaalis 76 441 ääntä (2,8 %; kunnissa, joissa ehdokkaita 6,4 %).

Kunnallisvaalit 1988:
Vihreä liitto rp:n listat: 4 208 ääntä (0,2 %)
Vihreät yhteislistat 57 373 ääntä (2,2 %)
Ehdokkaita asetettiin n. 72 kunnassa. Vihreä liitto rp:n ehdokkaita oli yhteensä 48 ja vihreiden yhteislistojen ehdokkaita 430. Valtuutettuja tuli 55 kunnassa, yhteensä 100 valtuutettua
(Vihreät olivat monessa kunnassa sitoutumattomilla yhteislistoilla. Nämä puuttuvat oheisista luvuista.)

Kunnallisvaalit 1992:
Ehdokkaita asetettiin 209 kunnassa (1 257 ehdokasta)
Tulos: 184 787 ääntä (6,9 %) ja 343 valtuutettua 140 kunnassa

Kunnallisvaalit 1996:
Ehdokkaita asetettiin 179 kunnassa (1 476 ehdokasta)
Tulos: 148 743 ääntä (6,3 %) ja 291 valtuutettua 122 kunnassa
Vaalien www-sivut

Kunnallisvaalit 2000:
Ehdokkaita asetettiin 180 kunnassa (1 614 ehdokasta: 819 naista ja 795 miestä).
Tulos: 171 707 ääntä (7,7 %) ja 338 valtuutettua (198 naista, 140 miestä) 128 kunnassa.
Vaalien www-sivut ja tarkemmat tulokset

Kunnallisvaalit 2004:
Ehdokkaita asetettiin 186 kunnassa (1 828 ehdokasta: 967 naista ja 861 miestä).
Tulos: 175 933 ääntä (7,4 %) ja 314 valtuutettua (198 naista, 116 miestä) 128 kunnassa.
Vaalien www-sivut ja tarkemmat tulokset

Kunnallisvaalit 2008:
Ehdokkaita asetettiin 182 kunnassa (2 192 ehdokasta: 1 245 naista ja 947 miestä).
Tulos: 228 277 ääntä (8,9 %) ja 370 valtuutettua (237 naista, 133 miestä) 135 kunnassa.

Kunnallisvaalit 2012:
Ehdokkaita asetettiin 186 kunnassa, yhteensä 2 299 ehdokasta, joista naisia 56,8 %. Tarkempia tietoja Tilastokeskukselta.
Tulos: 213 100 ääntä (8,5 %) ja 323 valtuutettua 126 kunnassa.

Kuntavaalit 2017:
Ehdokkaita asetettiin 189 kunnassa, yhteensä 2 600 ehdokasta, joista naisia 58 % (1 505).
Tulos: 320 237 ääntä (12,5 %) ja 534 valtuutettua 153 kunnassa

Kuntavaalit 2021:
Ehdokkaita asetettiin 203 kunnassa, yhteensä 2 803 ehdokasta.
Tulos: 259 104 ääntä (10,6 %) ja 433 valtuutettua 146 kunnassa

Eduskuntavaalit

Tietoja vanhoista kansanedustajista löytyy eduskunnan sivuilta.

Eduskuntavaalit 1983:
Ehdokkaita asetettiin 7 vaalipiirissä 14:stä, yhteensä 45 ehdokasta.
Tulos: 43 754 ääntä (1,4 %) – 2 kansanedustajaa
kansanedustajiksi Kalle Könkkölä (Helsinki) ja Ville Komsi (Uusimaa)

Eduskuntavaalit 1987:
Ehdokkaita asetettiin kaikissa vaalipiireissä.
Tulos: 115 988 ääntä (4,0 %) – 4 kansanedustajaa
kansanedustajiksi Pekka Haavisto, Osmo Soininvaara (Helsinki), Eero Paloheimo (Uusimaa) ja Erkki Pulliainen (Oulu)

Eduskuntavaalit 1991:
Ensimmäiset eduskuntavaalit rekisteröitynä puolueena.
Tulos: 185 894 ääntä (6,8 %) – 10 kansanedustajaa
kansanedustajiksi Heidi Hautala, Pekka Haavisto ja Hannele Luukkainen (Helsinki), Ulla Anttila, Paavo Nikula ja Eero Paloheimo (Uusimaa), Pekka Räty (Häme E), Satu Hassi (Häme P), Tuija Maaret Pykäläinen (Kymi) ja Erkki Pulliainen (Oulu)

Eduskuntavaalit 1995:
Tulos: 181 198 ääntä (6,5 %) – 9 kansanedustajaa
kansanedustajiksi Tuija Brax, Irina Krohn ja Osmo Soininvaara (Helsinki), Ulla Anttila ja Paavo Nikula (Uusimaa), Janina Andersson (Turku E), Satu Hassi (Häme P), Tuija Maaret Pykäläinen (Kymi) ja Erkki Pulliainen (Oulu). Vuonna 1998 Nikula valittiin oikeuskansleriksi ja hänen paikalleen Eduskuntaan nousi Rauha-Maria Mertjärvi.

Eduskuntavaalit 1999:
Tulos: 194 846 ääntä (7,3 %) – 11 kansanedustajaa
kansanedustajiksi Tuija Brax, Irina Krohn, Osmo Soininvaara ja Anni Sinnemäki (Helsinki), Ulla Anttila, Merikukka Forsius ja Rauha-Maria Mertjärvi (Uusimaa), Janina Andersson (Varsinais-Suomi), Satu Hassi (Pirkanmaa), Kirsi Ojansuu (Häme) ja Erkki Pulliainen (Oulu)
Vaalien www-sivut

Eduskuntavaalit 2003:
Tulos: 223 564 ääntä (8,0 %) – 14 kansanedustajaa
kansanedustajiksi Tuija Brax, Irina Krohn, Osmo Soininvaara ja Anni Sinnemäki (Helsinki), Ulla Anttila, Heidi Hautala, Merikukka Forsius ja Jyrki Kasvi (Uusimaa), Janina Andersson (Varsinais-Suomi), Satu Hassi, Rosa Meriläinen (Pirkanmaa), Kirsi Ojansuu (Häme), Tarja Cronberg (Pohjois-Karjala) ja Erkki Pulliainen (Oulu).
Kesken kauden eduskuntaan nousivat Oras Tynkkynen (Hassin tilalle hänen siirryttyään Euroopan parlamenttiin) ja Johanna Sumuvuori (Krohnin tilalle hänen siirryttyän Suomen elokuvasäätiöön).
Vihreiden ehdokkaiden äänimäärät
Ehdokaslistat ja tulokset

Eduskuntavaalit 2007
Tulos: 234 429 ääntä (8,5 %) – 15 kansanedustajaa
kansanedustajiksi Tuija Brax, Anni Sinnemäki, Pekka Haavisto, Johanna Sumuvuori ja Outi Alanko-Kahiluoto (Helsinki), Heidi Hautala, Jyrki Kasvi, Johanna Karimäki ja Merikukka Forsius (Uusimaa), Janina Andersson ja Ville Niinistö (Varsinais-Suomi), Oras Tynkkynen (Pirkanmaa), Kirsi Ojansuu (Häme), Heli Järvinen (Etelä-Savo) ja Erkki Pulliainen (Oulu).

Vaalikauden aikana Forsius siirtyi Kokoomuksen eduskuntaryhmään.

Eduskuntavaalit 2011:
Tulos: 213 172 ääntä (7,3 %) – 10 kansanedustajaa
kansanedustajiksi Outi Alanko-Kahiluoto, Pekka Haavisto, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara (Helsinki), Tuija Brax, Johanna Karimäki, Jani Toivola (Uusimaa), Ville Niinistö (Varsinais-Suomi), Oras Tynkkynen (Pirkanmaa) ja Satu Haapanen (Oulu).

Eduskuntavaalit 2015:
Tulos: 253 102 ääntä (8,5 %) – 15 kansanedustajaa
kansanedustajiksi Outi Alanko-Kahiluoto, Pekka Haavisto, Emma Kari, Antero Vartia, Ozan Yanar (Helsinki), Johanna Karimäki, Jyrki Kasvi, Jani Toivola (Uusimaa), Ville Niinistö (Varsinais-Suomi), Satu Hassi, Olli-Poika Parviainen (Pirkanmaa), Hanna Halmeenpää (Oulun piiri), Touko Aalto (Keski-Suomi), Krista Mikkonen (Savo-Karjala) ja Heli Järvinen (Kaakkois-Suomi).

Eduskuntavaalit 2019:
Tulos: 354 194 ääntä (11,5 %) – 20 kansanedustajaa
kansanedustajiksi Outi Alanko-Kahiluoto, Pekka Haavisto, Atte Harjanne, Mari Holopainen, Emma Kari, Maria Ohisalo (Helsinki), Tiina Elo, Inka Hopsu, Saara Hyrkkö, Noora Koponen, Pirkka-Pekka Petelius (Uusimaa), Sofia Virta (Varsinais-Suomi), Mirka Soinikoski (Häme), Satu Hassi, Iiris Suomela (Pirkanmaa), Jenni Pitko (Oulun piiri), Bella Forsgrén (Keski-Suomi), Krista Mikkonen (Savo-Karjala), Hanna Holopainen, Heli Järvinen (Kaakkois-Suomi).

Eduskuntavaalit 2023:
Tulos: 217 795 ääntä (7,0 %) – 13 kansanedustajaa
kansanedustajiksi Fatim Diarra, Pekka Haavisto, Atte Harjanne, Maria Ohisalo (Helsinki), Tiina Elo, Inka Hopsu, Saara Hyrkkö (Uusimaa), Sofia Virta (Varsinais-Suomi), Oras Tynkkynen (Pirkanmaa), Jenni Pitko (Oulun piiri), Bella Forsgrén (Keski-Suomi), Krista Mikkonen (Savo-Karjala), Hanna Holopainen (Kaakkois-Suomi).

Euroopan parlamentin vaalit

Eurovaalit 1996:
Tulos: 170 670 ääntä (7,6 %) ja 1 edustaja (Heidi Hautala)
Vaalien www-sivut

Eurovaalit 1999:
Tulos: 166 801 ääntä (13,4 %) ja 2 edustajaa (Hautala ja Matti Wuori)
Vaalien www-sivut

Eurovaalit 2004:
Tulos: 172 644 ääntä (10,4 %) ja 1 edustaja (Satu Hassi)

Eurovaalit 2009:
Tulos: 206 439 ääntä (12,4 %) ja 2 edustajaa (Hassi ja Hautala)

Eurovaalit 2014:
Tulos: 161 263 ääntä (9,3 %) ja 1 edustaja (Hautala)

Eurovaalit 2019:
Tulos: 292 892 ääntä (16,0 %) ja 2 edustajaa (Hautala ja Ville Niinistö), lisäksi ns. Brexit-varapaikalle Alviina Alametsä, joka siirtyi europarlamenttiin 1.2.2020

Eurovaalit 2024:
Tulos: 206 332 ääntä (11,3 %) ja 2 edustajaa (Ville Niinistö, Maria Ohisalo)

Presidentinvaalit

Presidentinvaalit 2000:
Vihreän liiton ehdokkaana oli Heidi Hautala, joka sai vaalien ensimmäisellä kierroksella 3,3 % äänistä (100 740 ääntä). Muiden ehdokkaiden ääniosuudet: Tarja Halonen (SDP) 40,0 %, Esko Aho (Kesk) 34,4 %, Riitta Uosukainen (KOK) 12,8 %, Elisabeth Rehn (RKP) 7,9 %, Ilkka Hakalehto (PER) 1,0 %, Risto Kuisma (REM) 0,6 %. Toisella kierroksella Halonen voitti Ahon 51,6 % – 48.4 %.
Vaalien www-sivut

Presidentinvaalit 2006:

Ehdokkaana oli Heidi Hautala, joka sai vaalien ensimmäisellä kierroksella 3,5 % äänistä (105 248 ääntä). Muiden ehdokkaiden osuudet: Tarja Halonen (SDP + Vas) 46,4 %, Sauli Niinistö (KOK) 24,1 %, Matti Vanhanen (Kesk) 18,6 %, Timo Soini (Per) 3,4 %, Bjarne Kallis (KD) 2,0 %, Henrik Lax (RKP) 1,6 %, Arto Lahti (sit) 0,4 %. Vaalien www-sivut

Presidentinvaalit 2012:

Ehdokkaana oli Pekka Haavisto, joka sai vaalien toisella kierroksella 37,4 % äänistä (1 077 425 ääntä). Presidentiksi valittiin Sauli Niinistö (Kok) 62,6 %:n ääniosuudella. Ensimmäisen kierroksen tulokset: Niinistö 37,0 %, Haavisto 18,8 %, Paavo Väyrynen (Kesk) 17,5 %, Timo Soini (PS) 9,4 %, Paavo Lipponen (SDP) 6,7 %, Paavo Arhinmäki (Vas) 5,5 %, Eva Biaudet (RKP) 2,7 %, Sari Essayah (KD) 2,5 %.

Presidentinvaalit 2018:

Ehdokkaana oli Pekka Haavisto, joka sai vaalien ensimmäisellä kierroksella 12,4 % äänistä (371 254 ääntä). Presidentiksi valittiin Sauli Niinistö (Kok) 62,6 %:n ääniosuudella. Ensimmäisen ja ainoan kierroksen tulokset: Niinistö 62,6 %, Haavisto 12,4 %, Laura Huhtasaari (PS) 6,9 %, Paavo Väyrynen (its.) 6,2 %, Matti Vanhanen (Kesk) 4,1 %, Tuula Haatainen (SDP) 3,2 %, Merja Kyllönen (Vas) 3,0 %, Nils Torvalds (RKP) 1,5 %.

Presidentinvaalit 2024:

Vihreät tuki valitsijayhdistyksen (Mahdollisuuksien Suomi 2030 ry) ehdolle asettamaa Pekka Haavistoa.  Haavisto sai vaalien toisella kierroksella 48,4 % äänistä (1 476 634 ääntä). Presidentiksi valittiin Alexander Stubb (Kok) 51,6 %:n ääniosuudella. Ensimmäisen kierroksen tulokset: Stubb 27,2 %, Haavisto 25,8 %, Jussi Halla-aho (PS) 19,0 %, Olli Rehn (vy, kesk) 15,3 %, Li Andersson (vas) 4,9 %, Jutta Urpilainen (SDP) 4,3 %, Sari Essayah (KD) 1,5 %, Mika Aaltola (vy) 1,5 %, Harry Harkimo (Liike Nyt) 0,5 %.

Aluevaalit

Aluevaalit 2022:

Ehdokkaita oli 1 073 (naisia noin 59 %, miehiä noin 41 % ja muita alle 1 %). Tulos: 137 221 ääntä (7,4 %) ja 90 aluevaltuutettua (15 miestä, 75 naista).

https://www.vihreat.fi/vihreiden-vaalimenestys/