Yhdenver­tai­suus­suun­ni­telma

Vihreiden yhdenvertaisuussuunnitelma yhdistyksille, henkilöstölle, luottamushenkilöille ja vapaaehtoisille

Hyväksytty puoluehallituksessa 15.4.2016

1. LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET

Vihreiden tavoitteena on maailma, jossa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen sisältyvät oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikkien ihmisten kohdalla. Vihreiden periaateohjelmaan (2012) määriteltynä perusarvona on vapaus kaikille, jolla tarkoitetaan, että ihmisillä tulee olla oikeus elää haluamallaan tavalla, kunhan ei rajoita toisen oikeutta samaan tai vahingoita eläimiä tai ympäristöä. Vapaus lisää onnellisuutta ja osallisuutta parantamalla ihmisten edellytyksiä päättää elämästään ja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen eri tavoin. Toisena perusarvona on välittäminen muista ihmisistä: kaiken toiminnan tulee olla oikeudenmukaista niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Julkisen vallan tulee huolehtia ihmisten elämän edellytyksistä, hyvinvoinnista ja yhdenvertaisuudesta.

Tämän yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on muodostaa selkeät pelisäännöt tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle ja kehittämiselle niin Vihreiden palkatun henkilökunnan kuin vapaaehtoistenkin toimijoiden kohdalla. Vihreiden yleisenä tavoitteena on tarjota henkilöstölleen ja aktiiveilleen turvallinen työympäristö sekä avoin, tasa-arvoinen ja motivoiva järjestöilmapiiri, joiden puitteissa henkilöstö, aktiivit, jäsenet ja tukijat voivat toimia joustavasti ja hyvässä yhteistyössä.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on Vihreiden arvojen ja toiminnan edun mukaista. Kyse on oikeudenmukaisuuden toteuttamisen lisäksi henkilöstön ja järjestön voimavarojen paremmasta käytöstä – tasa-arvo ja yhdenvertaisuus merkitsevät järjestölle tietojen, kokemuksen sekä erilaisten ominaisuuksien ja taitojen laajempaa hyödyntämistä. Aktiivisella ja tuloksellisella tasa-arvotyöllä voidaan myötävaikuttaa myönteisen mielikuvan syntymiseen järjestöstä.

Vihreät noudattaa toiminnassaan tasa-arvolakia ja yhdenvertaisuuslakia sekä niihin liittyviä säädöksiä. Yhdenvertaisuussuunnitelma on tehty yhdessä henkilöstön ja jäsenistön kanssa ja se vahvistetaan valtuuskunnan kokouksessa. Valtuuskunta vahvistaa myös siihen myöhemmin tulevat muutokset ja tarkennukset. Ohjelma pyritään tarkistamaan vähintään neljän vuoden välein. Ohjelma on alun perin laadittu henkilöstöä ja jäsenistöä konsultoiden vuonna 2013. Ohjelman laatiminen perustuu vuoden 2012 puoluekokouksessa hyväksyttyyn aloitteeseen.

2. LAINSÄÄDÄNTÖ JA KESKEISET MÄÄRITELMÄT

Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Laissa on säädetty niistä tavoitteista, keinoista ja kielloista, joilla tasa-arvoa edistetään.

Tasa-arvolain mukaan jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan tulee mm. 1) toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä; 2) edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen; 3) edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa; 4) kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille; 5) helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin; ja 6) toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Sen mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kummankin lain puitteissa epätasa-arvoisella kohtelulla tai syrjinnällä tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä.

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sukupuoleen perustuva häirintä taas tarkoittaa vastaavaa henkilön sukupuoleen liittyvää käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista.

3. YHDENVERTAISUUDEN EDELLYTYKSET JA NIIHIN LIITTYVÄT RISKIT

3.1 Ikä

Ikäsyrjinnällä tarkoitetaan ikään perustuvaa syrjintää ja sen kohteena voivat olla minkä ikäiset ihmiset tahansa. Ikäsyrjintä on yleensä helpointa tunnistaa sen kohdistuessa nuoriin tai ikääntyneisiin ihmisiin, mutta sitä voi ilmetä myös tilanteissa, joissa henkilö poikkeaa selvästi muun ryhmän ikäjakaumasta tai elämäntilanteesta.

Ikäsyrjintä perustuu monesti virheellisiin tietoihin tai ennakkoluuloihin eri ikävaiheista tai ikääntymisestä, joten oikea tieto auttaa ehkäisemään ikäsyrjintää.

Järjestössä on aina eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Perheen, harrastusten ja työn yhteen sovittaminen voi olla haasteellista niin nuorille kuin vanhemmillekin ihmisille, esimerkiksi hoitoa vaativien pienten lasten tai ikääntyvien vanhempien takia. Erilaisten lähtökohtien huomiointi ja joustavuus järjestelyissä takaa kaikille mahdollisuuden osallistua toimintaan heille sopivalla tavalla.

Vihreissä:

• Arvostamme eri-ikäisiä ihmisiä sekä heidän vahvuuksiaan. Ymmärrämme heidän erilaisia haasteitaan.
• Luomme suotuisan ilmapiirin eri-ikäisten vapaaehtoistoimijoiden ja työntekijöiden kohtaamiselle.
• Emme aseta ketään eri asemaan vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Pyrimme tarjoamaan lastenhoitopalvelua puoluekokouksen yhteydessä.
• Tarjoamme työnantajana joustavuutta työaikojen yhteensovittamisessa eri-ikäisten työntekijöiden elämäntilanteeseen, esimerkiksi pienten lasten vanhempien aikarajoitteisiin.

3.2 Sukupuoli

Vihreät on feministinen puolue. Vihreä feminismi on kaikkien sukupuolten tasa-arvon lisäämistä. Se pohjaa ajatukseen, että maailmassa on sukupuolittuneita ja epätasa-arvoistavia rakenteita, joita pitää purkaa.

Vihreä feminismi tunnustaa, että kaikki päätökset kohdistuvat ihmisiin, joilla on sukupuoli, ja että päätökset ja niiden vaikutukset eivät kohdistu tasaisesti eri sukupuoliin. Tasa-arvopolitiikka ei ole

vihreille hyvien aikojen ylellisyyttä, jota tehdään silloin, kun on varaa. Sukupuolten tasa-arvo on perustavaa laatua oleva ja luovuttamaton tavoite kaikkina aikoina ja kaikissa tilanteissa.

Uskottavaa tasa-arvopolitiikkaa voidaan tehdä vain silloin, kun politiikassakin noudatetaan tasa-arvoa. Merkittäviin luottamustehtäviin ihmisiä valittaessa on pidettävä huoli siitä, että paikat jaetaan

oikeudenmukaisesti eri sukupuolten kesken.

Vihreissä:

• Edellytämme, että päätöksenteossa arvioidaan päätösten sukupuolivaikutukset. Haluamme itse näyttää esimerkkiä tekemällä sukupuolivaikutusten arvioinnin omille poliittisille esityksillemme aina kun mahdollista.
• Pidämme huolta, että puolueen tehtäviin nimetään tasapuolisesti eri sukupuolten edustajia. Noudatamme puolueen sääntöjen kiintiöperiaatteen henkeä myös niissä nimityksissä, joissa puolueen säännöt eivät sitä erikseen edellytä.
• Tarkkailemme puoluekokouksissa pidettyjen puheenvuorojen sukupuolittuneisuutta ja pyrimme puheenvuorolistalla huolehtimaan että ääneen ääneen pääsevät eri sukupuolten edustajat.

3.3 Sukupuolen moninaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen

Tavallisesti kaikilla ihmisillä on sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen. Sukupuoli on muun muassa juridinen, biologinen, sosiaalinen sekä omaan kokemukseen perustuva kokonaisuus. Sukupuoli ei ole vain mies tai nainen, vaan se voi olla molempia yhtä aikaa, jotain siltä väliltä tai jotain ihan muuta. Jotkut myös kokevat, että heillä ei ole sukupuolta lainkaan. Oikeus omaan sukupuoli-identiteettiin ja sen ilmaisuun haluamallaan tavalla ovat jokaisen perusoikeuksia.

Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan yleensä transihmisiä (transsukupuoliset, transvestiitit ja transgenderit / muunsukupuoliset) ja intersukupuolisia. Sukupuoli-identiteetin lisäksi myös sukupuolen ilmaisu voi erota juridisesta sukupuolesta. Sukupuolen ilmaisu sisältää kaiken yksilön toiminnan ja käyttäytymisen, jolla hän ilmaisee itselleen ja muille olevansa nainen, mies tai jotain muuta.

Siitä, mitä sukupuolta ihminen on, ei voi päätellä hänen seksuaalista suuntautumistaan. Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, keneen henkilö tuntee vetovoimaa emotionaalisesti tai eroottisesti. Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen kuuluvat homot, lesbot, biseksuaalit ja heterot. Lisäksi moninaisuuteen kuuluu vähemmän tunnettu transsuuntautuneisuus, joka tarkoittaa henkilön kokemaa vetovoimaa transihmisiin.

Sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä ilmenee esimerkiksi väheksymisenä, asiattomina kommentteina tai häirintänä. Se voi ilmetä huomaamattomammin myös heteronormatiivisena ajattelutapana, jonka mukaan maailmassa ajatellaan olevan vain kahdenlaisia ihmisiä: heteronaisia ja -miehiä. Sukupuoleen ja sukupuolten välisiin eroihin liittyvien stereotyyppisten käsitysten aktiivinen muuttaminen ja sukupuolen moninaisuuden korostaminen ovat tärkeä osa yhdenvertaisuuden edistämistä.

Vihreissä:

• Kunnioitamme jokaisen oikeutta määritellä itse tai jättää määrittelemättä sukupuolensa. Jokaisella on oikeus kertoa tai olla kertomatta ihmissuhteistaan ja seksuaalisesta suuntautumisestaan. Lomakkeilla ja muissa vastaavissa tilanteissa, joissa kysymme ihmisten sukupuolta, emme rajoita vaihtoehtoja vain kahteen.
• Kohtelemme kaikkia toimijoita yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti riippumatta heidän sukupuolestaan tai sukupuolen ilmaisustaan.
• Ylläpidämme ehdotonta nollatoleranssia kaiken sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän suhteen.
• Rakennamme tietoisesti hyväksyvää, avointa ja sallivaa ilmapiiriä.

3.4 Uskonto, vakaumus ja mielipide

Uskonnonvapaus on perusoikeus, johon kuuluu vapaus uskoa ja vapaus olla uskomatta. Ihmisellä on siis sekä positiivinen vapaus harjoittaa uskontoa että negatiivinen vapaus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen. Käytännössä positiivinen uskonnonvapaus tarkoittaa esimerkiksi oikeutta rukoilemiseen tai omasta uskostaan kertomiseen. Negatiivinen uskonnonvapaus taas ilmenee esimerkiksi siten, ettei kenenkään tarvitse osallistua oman vakaumuksen vastaiseen uskonnonharjoittamiseen.

Vakaumuksen ja mielipiteen käsitteeseen sisältyy monenlaisia eettisiä ja yhteiskunnallisia arvopohjia. Syrjintä vakaumuksen perusteella tarkoittaa ihmisen elämänkatsomuksellisten arvojen ja mielipiteen vapauden loukkaamista. Se on laissa kiellettyä, minkä lisäksi kiellettyä on myös oman syrjivän käytöksen perusteleminen vakaumuksella.

Vihreissä:

• Kunnioitamme ihmisten erilaisia elämäntapoja ja -arvoja. Suhtaudumme erilaisiin vakaumuksiin yhdenvertaisesti.
• Ilmapiiri on avoin ja suvaitseva erilaisia vakaumuksia kohtaan.
• Rohkaisemme kaikkia toiminnassa mukana olevia elämänkatsomuksellisten arvojen väliseen vuoropuheluun.

3.5 Etninen tai kansallinen tausta, kansalaisuus ja kieli

Kansainvälistymisen ja maahanmuuton johdosta etniseltä taustaltaan, kansalaisuudeltaan ja kieleltään erilaiset ihmiset kohtaavat yhä enemmän.

Etnisyydellä viitataan yhteisöllisyyden tapoihin, jotka mielletään tyypillisiksi tietylle ryhmälle, kansanosalle tai kansalle. Etnisen ryhmän perustana voi olla esimerkiksi yhteinen kieli, uskonto, alkuperämaa tai kulttuurinen perintö. Etninen ja kulttuurinen tausta kuuluvat henkilön identiteettiin ja ohjaavat tämän tapaa olla ja toimia suhteessa itseen, toisiin ja ympäristöön.

Kansalaisuus sen sijaan merkitsee yksilön jäsenyyttä tietyn valtion kansalaisyhteisössä. Kansalaisuuteen liittyy oikeus osallistua poliittisesti valtion toimintaan. Kansalaisuuden puuttuminen tai vieraan valtion kansalaisuus ei kuitenkaan saa estää tai haitata osallistumista työelämään tai kansalaistoimintaan henkilön asuinmaassa. Vaalilaki asettaa joitakin rajoituksia ulkomaalaisten vaalikelpoisuuteen.

Suomessa puhutaan yli 120:a kieltä, joista kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi. Lainsäädännöllä on lisäksi turvattu saamen, romanin ja viittomakielen käyttäjien oikeudet käyttää ja ylläpitää omaa kieltään. Muiden kielten käyttäjien asemaa ja osallistumismahdollisuuksia voidaan usein merkittävästi parantaa tarjoamalla tietoa ja materiaaleja jollakin maailman valtakielistä, esim. englanniksi, venäjäksi tai espanjaksi.

Vihreissä:

• Kaikki ovat samanarvoisia etnisestä taustastaan, kansalaisuudestaan tai kielestään riippumatta. Kaikkien oikeutta etniseen ja kulttuuriseen identiteettiin kunnioitetaan.
• Emme salli rasismia ja etnistä syrjintää. Tunnistamme syrjintätapaukset ja puutumme niihin välittömästi.
• Edistämme monimuotoisuutta arvostavaa toimintakulttuuria.
• Kehitämme käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa puolueen ruotsinkielisiä palveluja. Tarjoamme tärkeimmiksi arvioituja materiaaleja tai palveluja muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Saamen-, englannin- ja venäjänkieliset materiaalit ovat tärkeysjärjestyksessä päällimmäiset. Lisäksi pyrimme tarjoamaan materiaalia selkosuomeksi. Painopisteenä ovat jäsenyysasioiden hoitamiseen liittyvät palvelut sekä keskeiset vaalimateriaalit.

3.6 Vammaisuus ja terveydentila

Vammaisuus kuvaa rajoitteita, joiden vuoksi henkilö ei pysty toimimaan täysipainoisesti yhteiskunnan rakennetussa tai sosiaalisessa ympäristössä. Vaikka sen lähtökohtana on yksilön fyysinen tai psyykkinen erilaisuus, on vammaisuus ennen kaikkea yhteiskunnallinen ilmiö, joka syntyy ympäristön asettamien vaatimusten ja esteiden, ihmisten asenteiden sekä yksilöllisten toimintaedellytysten törmätessä. Ihmisillä voi vammaisuuden tai sairauden takia olla erilaisia tapoja liikkua, toimia, kommunikoida ja ymmärtää. Yhdenvertaisuus toteutuu, kun osallistuminen ja omalla tavalla toimiminen on kaikille mahdollista.

Vammainen tai sairas henkilö saattaa tarvita apuvälineitä tai avustajaa. Apuvälineiden käyttäjällä on oltava mahdollisuus osallistua täysipainoisesti ja toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Hyvin suunniteltu ja fyysisesti esteetön ympäristö sekä valmiudet erityisjärjestelyihin vähentävät vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa haittaa. Vammaisella on kuitenkin oikeus päättää, pyytääkö hän apua tai erityisjärjestelyjä. Ei tule olettaa, että kaikki vammaiset tarvitsevat apua kaikissa tilanteissa.

Vihreissä:

• Emme syrji ketään vamman tai terveydentilan perusteella. Ihmisten kohtelu on yhdenvertaista ja asiallista, on sitten kyse psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta tai vammasta.
• Toimintaan osallistuvilla puolueaktiiveilla on oikeus päättää, mitä he kertovat muille terveydentilastaan tai vammastaan.
• Tuemme vihreää kenttää esteettömyyden huomioimiseen toiminnassa. Pidämme esillä Vihreät Vaivaset ry:n laatimaa ohjeistusta esteettömien tilaisuuksien ja esteettömän toiminnan järjestämisestä.

4. YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVONÄKÖKULMAT HENKILÖSTÖSUUNNITTELUSSA

Vihreiden toimistolla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Ohjelma kattaa seuraavat toiminnan osa-alueet:

• Johtamisen tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus
• Palkatun henkilöstön rekrytointi
• Sisäinen työkierto ja uralla eteneminen, eri sukupuolten tasapuolinen sijoittuminen tehtäviin
• Työehdot ja palkkaus
• Palkatun henkilöstön työolot ja työssä kehittyminen
• Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen
• Sukupuolisen syrjinnän kielto ja ennaltaehkäisy

4.1 Johtamisen tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat luonnollinen osa järjestön johtamista, ja erityisesti johdon tulee sitoutua niiden edistämiseen. Hyvän johtamisen avulla tuetaan ja kannustetaan henkilöstöä ja jäsenistöä tasapuolisesti vastuunottoon, urakiertoon, koulutukseen, tietojen ja taitojen laaja-alaiseen käyttöön sekä hyviin tuloksiin. Esihenkilöillä on keskeinen asema henkilöstösuunnitelman toteuttajina, työyhteisön kehittäjinä sekä työilmapiiriin ja asenteisiin vaikuttajina.

Yhdenvertaisuussuunnitelman lähtökohtana on yksilön oikeudenmukainen kohtelu. Jokaista Vihreiden työntekijää arvostetaan yksilönä riippumatta sukupuolesta, elämänkatsomuksesta, koulutuksesta, iästä, mielipiteestä tai mistä tahansa henkilökohtaisesta ominaisuudesta. Vastapalkatuilla työntekijöillä on yhdenvertainen asema toiminnassa.

Naisille ja miehille taataan puolueen kaikilla tasoilla tasavertaiset osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet valmistelussa ja päätöksenteossa. Suunnittelu-, valmistelu- ja muihin vastaaviin työryhmiin valitaan osallistujat niin, ettei tapahdu mitään syrjintää sukupuolen, iän, poliittisen kannan tai muun syrjiväksi luettavan kriteerin perusteella.

Vapaaehtoistoimintaa koordinoivien henkilöiden on huolehdittava siitä, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuu toiminnan suunnittelussa sen kaikilla osa-alueilla mm. vastuunjaon, osallistumismahdollisuuksien, mielipiteen ilmaisun ja palautteen annon osalta. Jokainen toiminnassa mukana oleva puolestaan on itse vastuussa siitä, ettei toiminnallaan syyllisty syrjivään käytökseen.

Henkilöstön tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta pyritään vahvistamaan säännöllisellä kommunikoinnilla, koulutus- ja kehitysmahdollisuuksilla sekä vuosittaisilla kehitys- ja palautekeskusteluilla.

4.2 Rekrytointi ja työkierto

Henkilöstösuunnittelulla ja rekrytoinnilla edistetään henkilöstörakenteen kehittymistä tasa-arvoiseen ja monimuotoiseen suuntaan. Työtehtävien ja työpaikkailmoitusten tulee edistää eri sukupuolten tasapuolista hakeutumista ja sijoittumista eri tehtäviin. Työpaikkailmoituksessa vältetään sellaisten ominaisuuksien korostamista, joita pidetään tietylle sukupuolelle tyypillisinä ominaisuuksina. Lisäksi Vihreissä vältetään kokonaan sukupuoleen viittaavia tehtävänimikkeitä.

Henkilöstölle taataan sukupuolesta riippumatta tasavertaiset mahdollisuudet uralla etenemiseen ja siirtymiseen vaativampiin tehtäviin sisäisen työkierron kautta. Yhtenä henkilökunnan sisäisen liikkuvuuden tavoitteena on, että työyhteisössä on eri sukupuolia mahdollisimman tasapuolisesti. Kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua uralla etenemistä tukevaan henkilöstökoulutukseen.

Jäsenrekrytointia tehdään ja osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan eri puolilla Suomea. Monipuolinen viestintä (monta kanavaa, monta erilaista kohderyhmää) edesauttaa erilaisten ihmisten osallistumista toimintaan. Lähtökohtaisesti jokaisella Vihreiden toiminnasta kiinnostuneella on oltava mahdollisuus osallistua toimintaan ainakin jollakin tavalla ilman, että sitä rajaa asuinpaikkakunta, koulutus, sukupuoli, kieli tai muu vastaava seikka.

Suomen- ja ruotsinkielisillä on oltava mahdollisuus osallistua toimintaan yhdenvertaisesti (tarvittaessa erikoisjärjestelyin), samoin kotimaisia kieliä huonosti osaaville henkilöille on pyrittävä järjestämään mahdollisuus mielekkääseen vapaaehtoistoimintaan.

4.3 Työehdot ja palkkaus

Samasta tai työn keskeisiltä osilta samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka, jos työntekijät ovat yhtä päteviä. Puoluehallitus ja puoluesihteeri vastaavat samapalkkaisuuden toteutumisesta. Tiedot Vihreiden palkoista ja palkkaluokista ovat julkisia.

4.4 Työolot ja työssä kehittyminen

Työoloja kehitetään siten, että ne turvaavat kaikinpuolisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen. Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu on tärkeää henkilöstön ja jäsenistön henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta. Työ- ja sijaisjärjestelyin huolehditaan mm. siitä, että perhevapaista johtuvat poissaolot eivät kohtuuttomasti kuormita työssä olevaa henkilöstöä.

Raskaana olevien työntekijöiden työolosuhteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Raskaana oleva ei saa tehdä työtä, joka aiheuttaa vaaraa sikiön tai äidin terveydelle. Raskauden aiheuttamat vaatimukset otetaan huomioon myös työaikajärjestelyissä. Työterveyshuolto kartoittaa tarvittaessa fyysisesti ja psyykkisesti rasittavia töitä sekä tekee niiden osalta parannus- ja kehittämisehdotuksia.

Työ- ja sosiaalitilat, työvälineet ja työtilojen varustelu järjestetään sellaisiksi, että ne eivät ole esteenä tasa-arvon toteutumiselle. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden työhön pääsyn, työssä selviämisen ja työuralla etenemisen turvaamiseksi. Kohtuullinen mukauttaminen tarkoittaa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta rasitetta työnantajalle, ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Henkilöstön koulutussuunnitelmat laaditaan siten, että ne tukevat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Niissä huomioidaan myös tulevat työtehtävät, uralla eteneminen ja valmiudet kehittää vapaaehtoistoimintaa. Koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä otetaan huomioon ihmisten erilaiset koulutustarpeet ja mahdollisuudet osallistua koulutukseen esimerkiksi työtehtävien luonteen ja perhevelvoitteiden vuoksi. Sijaisjärjestelyt eivät saa olla esteenä koulutukseen hakeutumisessa.

Vapaaehtoistoiminnan muotojen pitää soveltua yhdenvertaisesti kaikille riippumatta henkilöön liittyvistä ominaisuuksista. Vapaaehtoistoiminnassa (esim. yhteisissä kokouksissa ja tilaisuuksissa) on huolehdittava, että valitut vapaaehtoistoiminnan muodot ja kokoontumispaikat soveltuvat mm. liikuntarajoitteisille ja raskaana oleville henkilöille.

4.5 Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Vihreiden henkilöstösuunnittelussa varaudutaan sekä miesten että naisten perhevapaiden käyttöön. Työntekijöille myönnetään oman tai puolison lapsen syntyessä ja varttuessa samat perhepoliittiset vapaat ja etuudet puolison sukupuolesta riippumatta. Mahdollisten uudelleenorganisointien ja henkilöstöjärjestelyjen yhteydessä otetaan huomioon tasapuolisesti myös ne henkilöt, jotka perhevapaiden vuoksi ovat tilapäisesti poissa työelämästä.

Ottamalla työajan sijoittelussa huomioon henkilöstön tarpeet parannetaan mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Tätä helpottavat esimerkiksi joustavat vuosiloma-, työstävapautus- ja työaikajärjestelyt. Perhevapaalta tai muulta pitkältä vapaalta palaavalle henkilölle järjestetään lisäksi tarvittaessa työhön perehdyttämistä ja täydennyskoulutusta.

Vihreissä pyritään myös aktiivisesti kehittämään sellaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja, jotka edesauttavat vapaaehtoistoiminnan ja perhe-elämän yhteensovittamista. Toiminnassa pyritään huomioimaan eri-ikäisten ja erilaisessa elämäntilanteessa olevien tarpeet mm. kokoontumisaikojen ja -kertojen suhteen. Tarvittaessa ryhmä voi yhdessä päättää sisäisistä ratkaisuista mm. lastenhoitajan palkkaamisen suhteen, jos se selkeästi edesauttaa ryhmän toimintaa, eikä kuormita kohtuuttomasti lapsettomia henkilöitä.

4.6 Sukupuolisen syrjinnän kielto ja ennaltaehkäisy

Kaikki välillinen ja välitön sukupuoleen perustuva syrjintä on kielletty ja Vihreissä suhtaudutaan erittäin vakavasti kaikkiin siihen viittaaviin tapauksiin.

Esihenkilön tai lähiesihenkilön tulee huolehtia siitä, että kukaan työntekijä tai vapaaehtoinen ei joudu minkäänlaisen syrjinnän tai sukupuolisen tai seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Jokaisen työntekijän ja aktiivin pitää puolestaan itse vastata siitä, ettei omalla toiminnallaan aiheuta syrjintätilanteita.

Vihreät puuttuu kaikkiin sukupuoliseen syrjintään viittaaviin tapauksiin lain puitteissa ja välittömästi, kun sukupuolisen häirinnän kohteeksi joutunut on saattanut asian työnantajan tai vapaaehtoistoiminnasta vastaavan henkilön tietoon.

5. TOIMINNAN ESTEETTÖMYYS

Esteettömyys mahdollistaa osatyökykyisten ihmisten osallistumisen työelämään ja järjestötoimintaan edellytystensä mukaisesti. Esteettömässä järjestössä tilat ovat helposti saavutettavissa ja muunneltavissa erilaisia käyttäjiä ajatellen. Toiminnan organisoinnissa huomioidaan ihmisten yksilölliset ominaisuudet. Esteettömässä järjestössä kaikki toimijat ovat tasa-arvoisia ja jokainen saa apua tarvittaessa.

5.1 Sijainti ja tilat

Vihreiden toimisto sijaitsee hyvien julkisten liikenneyhteyksien läheisyydessä. Omaa pysäköintialuetta tai invapaikkoja ei kuitenkaan ole. Toimiston työntekijöiden joustava työaika ja etätyömahdollisuus mahdollistavat ruuhka-aikojen välttämisen ja työmatkojen minimoimisen.

Toimisto on helppokulkuinen ja kynnyksetön avokonttori, jonka kaikkiin tiloihin pääsee pyörätuolilla. Ulko-ovissa ei ole avausautomatiikkaa, joten ovien avaamisessa avustetaan tarpeen mukaan. Piiri- ja kaupunkijärjestöjen toimistotiloissa esteettömyys vaihtelee.

Toimistokalusteet ovat liikuteltavia ja säädettäviä, minkä lisäksi erilaisia ergonomisia apu- ja tukivälineitä hankitaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Sekä toimiston yleisvalaistus että työpisteiden kohdevalaistus ovat riittävän voimakkaita ja tasaisia. Ääniympäristöltään toimisto on rauhallinen, vaikka puheäänistä muodostuva taustahäly voikin satunnaisesti nousta häiritseväksi. Kokouksille ja keskusteluille on varattu omia tiloja, joita voi tarvittaessa käyttää myös hiljaiseen työskentelyyn.

5.2 Materiaalit ja tiedotus

Tiedottamisessa ja materiaalintuotannossa kiinnitetään huomiota valittujen kanavien ja esitystapojen esteettömyyteen ja varmistetaan aistirajoitteisten henkilöiden pääsy sisältöihin. Verkkosivuilla ja sähköisissä aineistoissa suositaan näkövammaisten käyttämien apuvälineiden kanssa yhteensopivaa tekniikkaa. Tarvittaessa luodaan rinnakkaiset materiaalit eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Selkokielisyys palvelee yleensä muitakin kuin erityisryhmiä. Kaikessa tiedotuksessa pyritään ilmaisun selkeyteen sekä kiinnitetään huomiota tekstin johdonmukaisuuteen ja loogiseen etenemiseen.

Vihreiden yhdistysten tueksi on puolueen extranet-palvelussa jaossa Vihreät Vaivaiset ry:n tuottama Esteetön vihreä yhdistys -ohjeistus.

5.3 Tilaisuudet

Jo tilaisuutta suunniteltaessa varaudutaan vammaisten osallistumiseen ja huolehditaan sen edellytyksistä. Tämä vaatii joustavuutta ja valmiutta poiketa rutiineista, mutta ei välttämättä työllistä tavallista enempää. Tilaisuudesta tiedotettaessa kerrotaan myös tapahtumapaikan esteettömyydestä – tai mahdollisista esteistä – ja annetaan vastuuhenkilön yhteystiedot esim. sisäänpääsyjärjestelyistä sopimiseksi.

Tapahtumia ja tilaisuuksia järjestettäessä pyritään käyttämään ensisijaisesti tiloja, joihin on myös liikuntarajoitteisilla esteetön pääsy ja joissa on inva-wc. Vammaisen henkilön avustajalla on aina vapaa ja maksuton pääsy kaikkiin Vihreiden järjestämiin tapahtumiin.

Tilaisuuksiin voidaan harkinnan mukaan järjestää viittomakielinen tai kirjoitustulkkaus kuulovammaisille.

6. TASA-ARVOON JA YHDENVERTAISUUTEEN LIITTYVIEN ONGELMIEN RATKAISEMINEN

Mahdollisissa yksittäisissä tasa-arvon tai yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaustilanteissa asiasta on kerrottava eteenpäin mahdollisimman pian ja se selvitetään ensisijaisesti esihenkilön tai ryhmäsihteerin tai muun ko. vapaaehtoistoiminnan muodosta vastaavan henkilön kanssa.

Jos asia vaatii lisäkäsittelyä, luottamushenkilö tai toiminnanjohtaja voi käsitellä asian. Asia käsitellään aina luottamuksellisesti.

7. TASA-ARVO-JA YHDENVERTAISUUSOHJELMAN TIEDOTTAMINEN

Yhdenvertaisuussuunnitelmasta kerrotaan jokaiselle uudelle työntekijälle perehdyttämisen yhteydessä. Se on aina koko henkilöstön saatavilla toimiston yhteisissä tiedostoissa.

Yhdenvertaisuussuunnitelma on julkinen. Puolue huolehtii asiaan liittyvästä tiedottamisesta tarpeen mukaan.

8. LÄHTEET

www.yhdenvertaisuus.fi

www.seta.fi

www.ihmisoikeudet.net

www.ttl.fi

Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi (Sisäasiainministeriö SM003:00/2009) Yhdenvertaisuussuunnittelun opas (Sisäasiainministeriön julkaisu 10/2010)

Yhdenvertainen Metropolia – Yhdenvertaisuusohjelma opiskelijoille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille sekä hakijoille