Eläinten hyvinvointilaissa askelia oikeaan suuntaan – korjattavaa jää yhä

Voimassa olevan vuonna 1996 säädetyn eläinsuojelulain päivitystä on odotettu pitkään. Viimeisen yli kahden vuosikymmenen aikana ymmärrys eläinten lajityypillisistä tarpeista on kasvanut merkittävästi. Tänä päivänä myös yhä isompi osa suomalaisista vaatii parempaa eläinten kohtelua.

Eläinten hyvinvointilain valmistelu aloitettiin viime vaalikaudella. Vaadimme hallituksessa parannuksia viime kauden versioon ja saimme niitä. Merkittävin uusi parannus pohjana olleeseen lakiluonnokseen on porsitushäkkikielto, kirurgisesta kastraatiosta luopuminen ja siirtymäaikojen lyhentäminen.

Hallituksen esitys edistää eläinten vapaata liikkumista

Eläinten näkökulmasta uuden hyvinvointilain taso jättää toivomisen varaa, se ei ole harppaus parempaan. Se pitää sisällää kuitenkin useita tärkeitä parannuksia.

Porsitushäkkien rakentaminen kielletään lailla. Käytännössä siis porsitushäkkiä ei saa esityksen mukaan Suomeen enää rakentaa. Esityksellä olemme siirtymässä kohti vapaaporsitusta, jossa emakkoa ei pidetä porsaiden syntymän jälkeen liikkumisen estävässä häkissä.

Uutta on myös, että uusia pihattonavettoja rakennettaessa investointituen ehdoksi asetetaan, että navetan yhteydessä pitää olla lehmien ulkoilualue, joko laidun tai jaloittelutarha. Käytännössä lähestulkoon kaikkien uusien navettojen rakentamiseen haetaan investointitukea, joten ehto on merkittävä.

Kenties merkittävin parannus on, että tuotantotarkoituksessa pidettävien porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luovutaan kokonaan 12 vuoden siirtymäajalla. Nykymenetelmin kirurginen kastraatio on porsaalle erittäin kivulias toimenpide.

Vuodesta 2027 alkaen kastraation yhteydessä on annettava vahvemmin kipua lievittävä paikallispuudutus, ennen kirurgisen kastraation luopumisen siirtymäaika päättyy. Seuraavan neljän vuoden aikana on tarkoitus kouluttaa sikatilalliset puudutuksen antoon.

Muita tärkeimpiä eläinten hyvinvointia edistäviä muutoksia ovat muun muassa kissarekisterin käyttöönotto, emakoiden tiineytyshäkissä pitämisen enimmäisajan lyhentämisen vauhdittaminen siirtymäaikaa typistämällä. Jatkuvan veden saannin siirtymäaikaa lyhennetään myös yhdeksästä seitsemään vuoteen. Lisäksi myös lemmikkieläinkauppaa aletaan säädellä nykyistä tarkemmin.

Myös jo aiemmin sovitut parannukset ovat edelleen mukana, esimerkiksi parsinavetoissa olevien lehmien ulkoiluaika pidentyy 60 vuorokaudesta 90 vuorokauteen ja koirien sähköpantojen käyttö sekä hallussapito kielletään.

Vihreillä tahto selvästi isompiin muutoksiin eläinten parhaaksi

Yritimme ajaa lakiin selvästi isompia muutoksia eläinten olojen parantamiseksi. Esimerkiksi eläinten itseisarvo olisi pitänyt kirjata lakipykälätasolle, kanojen ja broilerien oloja olisi pitänyt parantaa ja parsinavetoista sekä porsitushäkeistä olisi pitänyt luopua kokonaan siirtymäajalla. Lisäksi turkistarhaus tulisi lopettaa hallitusti luopumistukea ja uudelleen kouluttamistukea tarjoten. Nykyinen eläinsuojelulaki on kuitenkin niin auttamattoman vanha, että uudistus on välttämätöntä vihdoin saada voimaan.