Hallituksen on peruttava aktiivimalli ja päivähoidon heikennykset
Sipilän hallituksen mielestä on ilmeisesti oikein kiusata työttömien lapsia siitä, että heidän vanhempansa ovat työttömiä. Aktiivimalli koskee myös työttömiä, joiden lapsilta Sipilän hallitus on ensin vienyt oikeuden kokopäivähoitoon. Jos työtön vanhempi ei voi päivähoitopaikan puuttumisen takia ottaa työtä vastaan, perheeltä leikataan työttömyysturvaa. Näin työttömän lasta kuritetaan kaksinkertaisesti. Ensin hänestä tehdään päivähoidossa heittopussi. Sen jälkeen leikataan perheen tuloja.
On surullista ja järkyttävää, miten hallitus kääntää selkänsä lasten oikeuksille. Hallitukselta puuttuu kokonaan kyky asettua heikomman asemaan.
Vuoden alusta Suomen työttömyysturvassa otettiin käyttöön aktiivimalli, jonka mukaan työttömän on täytettävä niin sanottu aktiivisuusehto. Ehdon täyttymistä tarkastellaan kolmen kuukauden välein.
Hallitus ei sisällyttänyt lakiesitykseensä aktiivimallista minkäänlaista lapsivaikutuksen arviointia. Kuitenkin lapsiperheessä työllistyminen ja työn vastaanottaminen vaikuttavat vahvasti lapsenvarhaiskasvatus- ja hoitojärjestelyihin. Huoltajan työllistyessä lapselle tulee etsiä osapäiväisen varhaiskasvatuksen toiminnan sijaan joko kokopäiväinen hoitopaikka tai kokonaan uusi hoitopaikka, jos lapsi ei lainkaan osallistu varhaiskasvatuspalveluihin.
Se, ettei aktiivimallia säädettäessä ole tehty lapsivaikutusten arviointia, paljastaa hallituksen piittaamattomuuden perheiden arkea ja lasten hyvinvointia kohtaan.
Aktiivimallia säädettäessä ei ole millään tavalla otettu huomioon sen vaikutuksia lasten varhaiskasvatukseen ja päivähoidon järjestelyihin. Ei ole viitsitty pohtia, miten kunnissa voidaan vastata aktiivimallista johtuvaan päivähoitotarpeen kasvuun, kun hallitus on ensin lakkauttanut työttömien lasten oikeuden kokopäivähoitoon.
Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisen hallitus rajasi vuonna 2016 lasten subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon siten, että lapsella on oikeus päivähoitoon/varhaiskasvatukseen vain 20 tuntia viikossa, jos lapsen vanhemmat ovat työttömiä tai muusta syystä kotona. Samalla hoito- ja kasvatushenkilöstön ja yli 3-vuotiaiden lasten välistä suhdelukua nostettiin 1:7:stä 1:8:aan.
Hallituksen tekemät muutokset päivähoitolakiin eivät ainoastaan rangaisseet työttömien lapsia siitä, että heidän vanhempansa ovat työttömiä. Hallitus myös kasvatti hoitoryhmien kokoa ja heikensi päivähoidon laatua: lakimuutos merkitsi päiväkodin lapsiryhmän koon suurentumista vähintään 21 lapsesta 24 lapseen.
Useimmissa kunnissa päiväkodin ns. osapäiväisessä toiminnassa ja kokopäiväisessä toiminnassa olevat lapset toimivat samassa lapsiryhmässä. Tällä matematiikalla lapsiryhmäkoko voi osan päivää olla jopa 30 lasta. Jättisuuret ryhmät heikentävät lasten hyvinvointia ja kuormittavat kohtuuttomasti päivähoidon henkilöstöä.
Oulun yliopiston joulukuussa 2017 julkaisemassa tutkimuksessa arviointiin vuoden 2015 varhaiskasvatuslain ja siihen 2016 tehtyjen muutosten vaikutuksia varhaiskasvatukseen. Selvityksen mukaan ryhmäkoot ovat kasvaneet ja lasten vaihtuvuus ryhmissä on kasvanut. Selvitys osoittaa karusti, ettei lainsäädäntö enää turvaa riittävällä tavalla kaikkien lasten kasvun, kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä.
Aikuisten työelämää suojelee mm. yhteistoimintamenettely, mutta aktiivimalli voi pahimmillaan tehdä lapsesta heittopussin. Malli voi toisaalta myös lisätä lapsiperheköyhyyttä, jos perhe haluaa suojella lastaan satunnaisilta hoitojärjestelyiltä ja vaihtuvilta hoitopaikoilta ja hoitoryhmiltä.
Lapsen hoidon ja varhaiskasvatusjärjestelyillä on merkittävä vaikutus lapsen koko hyvinvointiin ja myöhempään kehitykseen. Lapsen varhaiskasvatusjärjestelyissä pitää ottaa huomioon lapsen etu ja lapsen oikeus hyvään luotettavaan ja suunnitelmalliseen varhaiskasvatukseen ja hoitoon. Hallituksen on peruttava paitsi kohtuuton ja työttömiä rankaiseva aktiivimalli, myös päivähoitoon tehdyt rankat leikkaukset. Lasten asettaminen eriarvoiseen asemaan vanhempien työn perusteella on yksinkertaisesti väärin.
Lue täältä kirjallinen kysymykseni työttömyysturvan muutosten eli aktiivimallin vaikutuksista lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen järjestelyihin, laatuun ja lasten oikeuksiin.