Kestävä elvytys vaatii ilmastotoimia, koulutukseen panostamista ja feminismiä

Korona on ajanut yhteiskunnan ja sitä myötä talouden syvään kriisiin, josta ei nousta ilman kestävää elvytystä. Tehokkainta on vähentää päästöjä ja köyhyyttä samaan aikaan kuin talous nostetaan takaisin jaloilleen.

Koronakriisi koettelee meitä kaikkia ennennäkemättömällä tavalla. On vielä hämärän peitossa, että kuinka kauan ja kuinka rajuna kriisi jatkuu. Selvää kuitenkin on, että koronan jälkeen maailma ei tule olemaan ennallaan. Kriisistä nouseminen vaatii mittavaa uudelleenrakennustyötä niin talouden kuin yhteiskunnan muiden osa-alueiden saralla.

Uudelleenrakennuksen myötä tulee varmistaa, että me kestämme myös tulevat kriisit entistä paremmin. Tämä vaatii reilun muutoksen periaatteiden mukaista vihreää elvytystä, joka tähtää päästöjen ja köyhyyden vähentämiseen samanaikaisesti. Ilmastonmuutosta ja eriarvoisuutta kiihdyttävä fossiilitalous on hyvin hutera ja riskialtis pohja hyvinvointivaltiolle. Siksi fossiilitaloudesta on syytä pyrkiä eroon.

Vihreä elvytys nojaa viidelle periaatteelle:

1. Ilmastokriisin hillintä

Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt mittavia kriisejä ympäri maailman niin hirmumyrskyjen kiihtymisen kuin äärimmäisen kuivuuden ja metsäpalojen kautta. Ilmaston lämpeneminen on syytä pitää alle 1,5 asteessa, jotta pahemmilta katastrofeilta vältytään jatkossa. Tämä vaatii nopeita päästövähennyksiä. Siksi elvytyksen nimissä ei pidä tukea yhtäkään ilmastoa tuhoavaa hanketta. Muuten vedämme mattoa lasten ja nuorten tulevaisuuden alta.

Vihreä elvytys nojaa isoihin ilmastoinvestointeihin: päästöttömään liikenteeseen, puhtaaseen energiaan ja energiaremontteihin. Näin tuodaan yhä useammalle suomalaiselle työtä sekä mahdollisuus arjen kestäviin valintoihin.

2. Hyvinvoinnin turvaaminen jokaiselle

Korona-kriisi on vetänyt maton monien jalkojen alta. Siksi yksi elvytyksen tärkeimmistä tehtävistä on turvata ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi sekä torjua eriarvoisuuden kasvua.

Nyt kannattaa ottaa askeleita kohti perustuloa, jotta jatkossa saamme turvattua jokaiselle ihmiselle toimeentulon myös äkillisissä kriiseissä. Ketään ei saa jättää yksin sairautensa tai ahdistuksensa kanssa, ja siksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa on syytä vahvistaa etenkin mielenterveyspalveluiden osalta. Näin vahvistetaan myös työllisyyttä, sillä mielenterveysongelmat ovat Suomen yleisin syy työkyvyttömyyteen.

Selvää on, että talous ei nouse ilman selkeitä panostuksia ihmisten hyvinvointiin.

3. Koulutukseen panostaminen

Koulutukseen panostaminen parantaa ihmisten hyvinvointia, kohentaa työllisyyttä ja tuottavuutta sekä edistää yhdenvertaisuutta. Etenkin koronakriisin kaltaisen mullistuksen jälkeen on syytä huolehtia, että jokainen pysyy mukana muuttuvan maailman kehityksessä. Tarvitaan aidosti maksuton koulutus ja koulutuspolku, joka jatkuu jokaisella viisivuotiaista aikuisuuteen asti. Tämä tarkoittaa, että peruskoulun lisäksi myös yli 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksesta, toisen asteen koulutuksesta ja jatkuvasta oppimisesta on tehtävä opiskelijalle maksutonta.

Korkeakoulujen aloituspaikkoja on syytä lisätä, sillä Suomen tulevaisuus rakentuu korkealle osaamiselle. Koulutustason nostaminen on yksi tehokkaimmista tavoista lisätä työn tuottavuutta ja pienentää ihmisen riskiä joutua työttömäksi. Kyse on siis hyvin kustannustehokkaasta tavasta kohentaa talouden tilaa.

4. Globaali solidaarisuus

Pandemia ei ole ohi Suomessa ennen kuin se on taltutettu koko maailmassa. Lähtökohta on hälyttävän heikko: maailmassa on noin kolme miljardia ihmistä, joilla ei ole edes mahdollisuutta pestä käsiään saippualla kotona. Siksi ihmisoikeuksien puolustamisesta ja kehitysyhteistyöstä ei tule tinkiä. Muuten olemme itsekin pian jälleen pulassa, kun pandemiaa ei saada tukahdutettua.

Maailman ja etenkin Euroopan toipuminen koronasta on keskeinen edellytys myös Suomen talouden elpymiselle. Suomi on pieni, vientivetoinen avotalous, joka ei elvy yksinään. 60 % Suomen viennistä suuntautuu EU-alueelle, joten EU-elvytystoimet ovat erityisen keskeisiä meidän tulevaisuutemme kannalta.

5. Feminismi

Korona ei ole kohdellut kaikkia meistä samalla tavalla. Naisvaltaisten alojen pienipalkkaiset työntekijät niin terveydenhuollossa kuin päiväkodeissa ja kouluissa on laitettu koville kriisin myötä. Samalla miesten riski sairastua vakavasti ja menehtyä koronaan on osoittautunut muita korkeammaksi. Moni sukupuolivähemmistöön kuuluva on menettänyt pääsyn esimerkiksi sukupuolen korjaamiseen liittyviin välttämättömiin terveyspalveluihin. Muutenkin monet vähemmistöryhmät ovat ajautuneet entistä haavoittuvampaan asemaan koronan myötä.

Koronan jälkeen on erityisen tärkeää rakentaa yhdenvertaista, oikeudenmukaista ja syrjinnästä vapaata tulevaisuutta kaikille meistä. Sukupuolittuneita palkka- ja terveyseroja on kurottava umpeen määrätietoisesti. Rasismiin, seksismiin ja muuhun syrjintään on syytä puuttua tiukasti. Näin vapautetaan ihmiset elämään itsensä näköistä elämää ja tekemään töitä aidosti yhteisen, kestävämmän tulevaisuuden eteen.