Kokoomus syventäisi pienituloisten ja opiskelijoiden köyhyyttä

Viimeisen viikon aikana julkaistiin oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit, eli kuvaukset siitä, mihin puolueet käyttäisivät yhteiset rahat, jos ne olisivat vallassa. Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan yli miljardin leikkauksia pienituloisten sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan.

Kokoomuksen esittämät rajut leikkaukset osuvat muun muassa toimeentulotukeen, asumistukeen, työttömyysturvaan sekä palkkatukeen. Toisin sanoen he heikentäisivät kaikista köyhimpien suomalaisten jo ennestään riittämätöntä toimeentuloa.

Suomen sosiaaliturvan taso on jäänyt jälkeen suhteessa elinkustannusten nopeaan kasvuun. Tuhannet suomalaiset joutuvat päivittäin miettimään, että ostavatko he ruokaa, lääkkeitä vai talvikengät kirpputorilta lapselle. Hyvinvointivaltio on tältä osin rikki. Olemme saaneet sosiaaliturvan riittämättömyydestä lukuisia huomautuksia niin eurooppalaisilta kuin kansainvälisiltä ihmis- ja perusoikeustoimijoilta. Silti kokoomus tahtoo syventää entisestään kaikista köyhimpien suomalaisten ahdinkoa.

Etenkin suurten kaupunkien korkea vuokrataso ajaa yhä useamman pienituloisen turvautumaan sosiaaliturvaan. Moni pienipalkkainen suomalainen ei pystyisi asumaan työpaikkansa äärellä lainkaan, ellei asumistuki mahdollistaisi vuokranmaksusta selviämistä. Herää kysymys, että miten pienipalkkaisten alojen huutavaan työvoimapulaan pystytään vastaamaan, jos jatkossa työpaikkojen lähellä asuminen käy yksinkertaisesti liian kalliiksi. Etenkin pienipalkkaisen työn perässä muuttaminen kävisi Kokoomuksen esitysten toteutuessa hyvin vaikeaksi. Näin Kokoomuksen esitys syventäisi niin julkisen sektorin kuin yritysten työvoimapulaa entisestään.

Suomen sosiaaliturvan puutteet ovat laajasti tiedossa. Siksi perusturvan korottaminen oli yksi tämän hallituksen ensimmäisistä teoista. On täysin käsittämätöntä, että Kokoomus tahtoisi perua nämä pienetkin askeleet kohti ihmis- ja perusoikeuksia kunnioittavaa sosiaaliturvaa.

Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan myös rajuja leikkauksia opiskelijoiden asumistukeen, vaikka opiskelijoiden toimeentulo on jo entuudestaan tiukilla viime hallituksen leikkausten jäljiltä. Silloinkin nimenomaan kokoomus oli valtiovarainministeripuolueena tekemässä ennätyksellisen pahoja leikkauksia opintorahasta. Tämä jatkuva opiskelijoilta leikkaaminen kertoo karua kieltä kokoomuksen sivistyspuheiden ja tekojen välisestä epäsuhdasta.

Rahapula on yksi merkittävimmistä tekijöistä opiskelijoiden mielenterveysongelmien taustalla. Siksi opiskelijoilta leikkaaminen on erityisen anteeksiantamatonta keskellä koronan syventämää mielenterveyden kriisiä. On myös kansantalouden kannalta järkevämpää, että opiskelijat pystyvät keskittymään opiskeluun jatkuvan rahapulasta murehtimisen sijaan. Vakaa ja elämiseen riittävä opintotuki on paras tapa varmistaa, että mahdollisimman moni valmistuu ajallaan.

Kokoomus on arvostellut hallitusta velanotosta koronakriisin keskellä, mutta ottaisi budjetissaan myös itse 4,5 miljardia euroa velkaa. Samalla puolue esittää 800 miljoonan euron kevennystä tuloverotukseen.

Eli toisin sanoen kokoomuksen toinen käsi ottaa senttejä pienituloisten pussista ja toinen työntää seteleitä hyväosaisten taskuun kuin Robin Hoodin paha velipuoli konsanaan. Tuloverotuksen kevennystä kokoomus perustelee työllisyystoimena, vaikka se kokoomuksen omankin arvion mukaan synnyttäisi vaivaiset 9000 työpaikkaa. Kyse olisi siis todella kalliista työllisyystoimesta.

Työllisyystoimia vaivaa muutenkin, kiltisti ilmaistuna, höttöisyys. Kokoomuksen omien arvioiden mukaan työpaikkoja syntyisi peräti 114 000–140 000. Tämä sinänsä vaikuttava kokonaisluku ei kuitenkaan kestä kaikilta osin tarkempaa tarkastelua. Esimerkiksi paikallisen sopimisen vaikutuksesta kokoomus nojaa Suomen yrittäjien arvioon, jonka mukaan työpaikkoja syntyy 0–15 000. Nämä luvut ovat erittäin spekulatiivisia. On aika paljon väliä sillä, onko todellisuus lopulta 0 vai 15 000. Lobbarien arvioiden sijaan vaikutusarvioiden olisikin syytä nojata vertaisarvioituun, riippumattomaan tutkimustietoon.

Moni kokoomuksen ehdotuksista kohdistunee samoihin ihmisiin. Yksi ihminen voi tietysti työllistyä vain kerran, joten jos kokoomuksen esitykseen ei sisälly ihmisten monistaminen, tulisi kokonaislukua tarkastella tältäkin osin alaspäin.

Eivät perussuomalaisten tai kristillisdemokraattienkaan vaihtoehtobudjetit ilon kiljahduksia tuota. Molemmat edellämainituista kasvattaisivat surutta ilmastovelkaa laskemalla fossiilisten polttoaineiden verotusta. Perussuomalaiset haluaisivat eroon myös kehitysavusta, vaikka aina pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden auttamisesta puhuttaessa he väittävät kannattavansa ihmisten auttamista paikan päällä.

Vihreät ovat hallituksessa olleet edistämässä ensi vuoden budjettiin tukea monille ihmisille koronan aiheuttamien haasteiden selättämiseksi, mittavia ilmastopanostuksia ja pakolaiskiintiön nostoa. Vaihtoehtobudjetit eivät vakuuttaneet siinä, että hallituksen työn suuntaa kannattaisi kääntää.

Lue lisää ensi vuoden budjetista