Korona on lisännyt myös rasismia

Koronakriisi on saanut valtiot kääntymään sisäänpäin. Ajatellaan ”meitä” ja sitä, miten pärjäämme ”muihin” nähden koronan vastaisessa taistelussa. Suomessakin aasialaistaustaiset kokevat aiempaa enemmän rasismia ja syrjintää vain, koska virus on lähtöisin Kiinasta.

Monille käsitys siitä, keitä ”meihin” kuuluu, on kapea. Rasismi ja syrjintä on koronan myötä lisääntynyt. Se näkyy esimerkiksi kuntavaaliehdokkaille, jotka saavat kampanjoidessaan vihapuhevyöryn päälleen somessa. Se näkyy puolueiden aktiiveille, jotka kokevat olonsa uhatuiksi rasististen solvauksien myrskyssä. Keskustanaisten vaalitilaisuuteen kohdistui rasistinen hyökkäys, ja Oulun Vihreiden toimisto töhrittiin hakaristein. Yhä useampi joutuu harkitsemaan, uskaltaako lähteä ehdolle ollenkaan. Demokratian kannalta tämä on vaarallista.

Samalla tilastot näyttävät meille, että maahanmuuttajataustaiset kärsivät koronasta suhteessa enemmän kuin valtaväestö. He tekevät useammin sellaisia töitä, joita ei voi tehdä etänä. Korona on sulkenut monia maahanmuuttajataustaisille tärkeitä palveluita. Tietoa koronasta ei aina ole ollut saatavilla riittävän monella kielellä tai sellaisissa kanavissa, joiden kautta tieto leviäisi. Tässä on meillä päättäjillä peiliin katsomisen paikka. Me emme ole onnistuneet suojelemaan kaikkia Suomen asukkaita samalla tavalla.

Kaiken kaikkiaan korona uhkaa pahentaa jo olemassa olevia rasismin ja syrjinnän ongelmia. Työttömyyslukujen noustessa eniten kärsivät ne, jotka ovat jo alunperin olleet heikoimmassa asemassa. Tiedämme, miten ei-suomalaisella nimellä on vaikeampi saada töitä ja miten työpaikkailmoituksissa on taitavasti piilotettua rasismia. Rasismi Suomessa ei ole vain huutelua, vaan se on syvällä rakenteissa.

Tapasin tänään rasismin vastustamisen ja yhdenvertaisuuden parissa toimivia asiantuntijoita, jotta Vihreät voi viedä eteenpäin antirasismia myös omassa toiminnassaan. Järjestöt ja asiantuntijat näkevät työssään, miten tämä kriisi repii yhteiskunnallisia jakolinjoja yhä enemmän auki. Heidän viestinsä oli, että puoluejohtajien on otettava voimakkaammin kantaa ja tuomittava rasismi sen kaikissa muodoissa. 

Samalla nollatoleranssin julistaminen ei riitä, vaan myös omaa toimintaa pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti ja korjaamaan. Lisäksi krooniseen pulaan antirasismityön resursseista, osaamisesta ja koulutuksesta on puututtava. Emme saa antaa jakolinjojen ja vastakkainasettelun kasvaa pandemian varjolla. 

Rasismin vähentäminen edellyttää poliittisia tekoja

Hallitus on ottanut merkittäviä askelia rasismin vähentämiseksi Suomessa. Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan rasisminvastaista toimintaohjelmaa. Vihreät on sitoutunut kunnianhimoisen ohjelman läpiviemiseen. 

Rasismi kuormittaa rodullistettujen ihmisten arkea ja mielenterveyttä. Jatkuva taistelu oman olemassaolon oikeuttamiseksi kahlitsee yksilöiden mahdollisuutta käyttää potentiaaliaan yhteiskunnan hyväksi. Jotta voimme muuttaa piilotettuja ja alitajuisia rasistisia käytäntöjä, tulee meidän tukea akateemista työtä ja tutkimusta vähemmistöjen kokemasta arjen syrjinnästä. Tietoon pohjautuen voimme tehdä päätöksiä, joilla on konkreettista vaikutusta ihmisten elämään.

Ilman vahvaa antirasististen toimijoiden osallistumista emme pysty muuttamaan yhteiskuntaa aidosti yhdenvertaiseksi tai tekemään poliittista työtä rasismin torjumiseksi. Rodullistettujen toimijoiden ääni pitää saada kuuluviin päätöksenteossa. Asiantuntijoita ja järjestöjä on tuettava riittävästi ja johdonmukaisesti yli vaalikausien, samaan tapaan kuin olemme tukeneet vaikkapa nuorten osallisuutta. Antirasistisia toimijoita tarvitaan erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa synkät ja ihmisoikeuksia polkevat äänet nousevat. 

Viranomaisten osaamisen tasoa on nostettava niin, että antirasismi on elimellinen osa toimintaperiaatteita ja rasismiin suhtaudutaan sen vaatimalla vakavuudella. Parin tunnin koulutus kerran vuodessa ei riitä, vaan rakenteellisen rasismin purkaminen vaatii valtarakenteiden tarkastelusta lähtevää ajattelua. Organisaatioiden toiminnan pitää oikeasti muuttua.

Hyvä konkreettinen esimerkki antirasistisesta käytännöstä on anonyymi rekrytointi, jota on kokeiltu Helsingissä hyvin tuloksin. Kunnat voisivat näyttää laajasti esimerkkiä käytännön soveltamisessa. Anonyymissa rekrytoinnissa työhakemuksista poistetaan nimi, ikä, sukupuoli ja mahdollisesti muita hakijan taustaan liittyviä seikkoja, jotka eivät ole oleellisia työtehtävien suorittamisen kannalta. Näin haastatteluun valitaan hakijat ainoastaan olennaisen kokemuksen ja kykyjen perusteella.

Antirasismin eteen on paljon työtä tehtävänä. Olemme kiitollisia palautteesta, jota tämän viikon tapaamisessa saimme. Vihreiden työ jatkuu kohti antirasistista puoluetta ja Suomea. Meille sellainen hyvinvointivaltio, jossa jokainen voi elää turvassa omana itsenään ja tavoitella omia unelmiaan vapaana syrjinnästä, on itseisarvo.