Kymmenen keinoa yrittäjämyönteisen Suomen rakentamiseksi

Yrittäjät ovat avainasemassa Suomen nostamisessa kestävällä tavalla pois taantumasta. Meidän tulee rakentaa yrittäjämyönteistä Suomea, jossa ihmiset uskaltavat tavoitella unelmiaan ja jonka turvaverkot tukevat myös yrittäjiä.

Yritykset työllistävät noin puolitoista miljoonaa suomalaista. Myös talouskasvun synnyttäminen edellyttää sitä, että Suomeen kannattaa jatkossakin perustaa yrityksiä yhtä lailla esimerkiksi vihreään siirtymään, teknologia-aloille kuin taiteen ja kulttuurin kentällekin. Yrittäjyys kiinnostaa myös nuoria, sillä joka toinen nuori harkitsee yrittäjänä toimimista.

Samaan aikaan moni yritys kamppailee kannattavuuden kanssa ja yrittäjien jaksaminen on heikentynyt. Myös yrittäjien toimeentulo vaihtelee rajusti, mikä kuormittaa erityisesti yksinyrittäjiä. Yrittäjien eläkkeet eivät vastaa heidän todellista työtuloaan, eikä sosiaaliturvajärjestelmä tunnista pienyrittäjien arkea. Tehtävää on vielä siinäkin, että yrityksen pöytälaatikkoon laittamisen tai konkurssin jälkeen on aito mahdollisuus aloittaa uudelleen.

Vihreät esittää kymmentä keinoa, joilla Suomesta rakennetaan maailman yrittäjämyönteisin yhteiskunta.

1. Yrittäjien turvaverkot kuntoon

Yrittäjäksi ryhtyminen ja yrittäjyyden ja palkkatöiden välillä liikkuminen  eivät saa johtaa yhteiskunnan tukiverkkojen pettämiseen eikä järjestelmä saisi rangaista vanhempainvapaalle jääviä yrittäjiä. Yhdistelmävakuutus voi oikein toteutettuna olla askel oikeaan suuntaan. Vihreät esittää selkeämpää määrittelyä sille, kuka katsotaan yrittäjäksi, kannustinloukkujen purkamista sekä työttömyysturvan suojaosan palauttamista. Koronapandemian aikana yrittäjille annettiin mahdollisuus nostaa työmarkkinatukea. Vastaaville ratkaisuille olisi tarvetta myös nykyisen työllisyyskriisin aikana. Pitkällä aikavälillä perustulo tukisi myös yrittäjien arkea.

2. Neuvontapalvelu pienyrittäjille

Vihreät toteuttaisi valtakunnallisen neuvontapalvelun, joka antaisi pienille yrityksille neuvontaa esimerkiksi talousvaikeuksiin, äkillisiin ongelmatilanteisiin sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Etenkin palkkaaminen on pienille yrityksille suuri asia ja byrokratia voi olla monimutkaista. Yrityskohtainen neuvonta pienentäisi riskiä ja tukisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista.

3. Vapautus työnantajamaksuista ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa

Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyy taloudellisia riskejä, jotka voivat toimia tulppana yrityksen kasvulle. Vihreät esittää pienyrityksille vuoden tai kahden mittaista vapautusta työnantajamaksuista ensimmäisen työntekijän palkkaamisen jälkeen. Vihreiden mallissa tuen saamisen ehtona olisi, että uuden työntekijän työsuhde kestää vähintään kolme kuukautta ja työaika on vähintään 20 tuntia viikossa. Kukin yritys voisi myös saada tuen vain kerran. Vastaava kannustin on jo käytössä Ruotsissa.

4. Tukea uuden yrityksen perustamiseen konkurssin jälkeen

Konkurssit kuuluvat yrittäjyyteen, eikä sen tarvitse olla yrittäjyyden loppu. Konkurssin jälkeen jaloilleen pääsyä tulisi helpottaa, mikä palvelisi yrittäjän lisäksi myös yhteiskuntaa. Vihreiden esittämässä neuvontapalvelussa annettaisiin neuvontaa myös konkurssitilanteissa. Sen lisäksi tarvittaisiin nykyistä vahvempaa tukea re-startup-tilanteille, joissa hyödynnetään olemassa olevia yrityksiä uudenlaiseen toimintaan uusien perustamisen sijaan.

5. Yrittäjät ansaitsevat työstään riittävän eläkkeen

Yrittäjien eläkelainsäädäntö on tällä hetkellä rikki. Eläkemaksut eivät perustu verotettaviin tuloihin, vaan laskennalliseen työtuloarvioon. Se synnyttää epäselviä tilanteita ja alivakuuttamista, joka kuormittaa sekä eläkejärjestelmää että yrittäjiä itseään, kun eläketurva jää riittämättömäksi.

Lähtökohdan pitäisi olla se, että vakuuttaminen pohjautuu todellisiin tuloihin heikosti toimivan laskentamallin sijasta. Pienyrittäjien osalta malliin olisi syytä rakentaa työtuloihin pohjautuva alennus, jotta yrittämisen kynnys ei nouse maksujen vuoksi liian korkeaksi. Pitkällä aikavälillä myös yrittäjien eläkkeet tulisi rahastoida, jotta järjestelmä rahoittaisi itse itseään ja kuormittaisi myös julkista taloutta vähemmän.

6. Ymmärretään luovien alojen yritysten arvo

Luovien alojen vientipotentiaalista puhutaan paljon, mutta niiden painoarvoa ei vieläkään politiikassa ymmärretä. Luovien alojen yrittäjälle on tyypillistä se, että yrittäminen on hyvin kausittaista, mitä sosiaaliturvan säännöt eivät tunnista. Myös esimerkiksi Business Finlandin luovien alojen yrityksille kohdistetuissa tuissa on ehtona se, että yrityksellä on vähintään kaksi kokoaikaista työntekijää. Tämä ei taide- ja kulttuurialalla aina toteudu, sillä verraten suuriakin produktioita saatetaan toteuttaa verkostomaisesti ja osa-aikaisilla työntekijöillä. Olisikin parempi, että yritystuissa huomioitaisiin mekaanisen työntekijämäärän sijasta esimerkiksi riittävä liikevaihto.

7. Avataan julkiset tarjouskilpailut myös pk-yrittäjille

Esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden hankinnan kasvavat herkästi niin suuriksi kokonaisuuksiksi, etteivät paikalliset yrittäjät voi lähteä kilpailemaan niissä. Julkisissa hankinnoissa tulisi välttää tarpeettoman suuria kokonaisuuksia, jotka sulkevat pienemmät tarjoajat automaattisesti ulos. Tarjouskilpailut tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää niin, ettei niihin osallistuminen vaadi kohtuutonta työpanosta. Lisäksi julkisen sektorin on maksettava pk-yritysten laskut ripeästi, jotta pienet toimijat eivät joudu kassavaikeuksiin.

8. Mahdollistetaan jatkuva oppiminen myös yrittäjille

Myös yrittäjien tulee pystyä päivittämään osaamistaan työuransa aikana. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on luonut tilanteen, jossa uudelleenkouluttautuminen ja oman osaamisensa päivittäminen on aiempaa vaikeaa. Vihreät esittää uudistettua aikuiskoulutustukea, joka on vanhaa tukea tarkemmin kohdennettu työvoimapula-aloille, vihreän siirtymän vauhdittamiseen ja työn tuottavuutta parantavaan oman osaamisensa kehittämiseen. Tähän tukeen myös yrittäjät olisivat oikeutettuja.

9. Tunnistetaan pienyrittäjien erilaiset tarpeet

Mikro- ja pienyrittäjien tarpeet ja lähtökohdat ovat hyvin erilaisia kuin suurien ja vakiintuneiden yritysten. Pienyrittäjien tarpeet tulisi huomioida nykyistä paremmin eikä kaikkeen tarvita one size fits all -ratkaisuja. Myös innovaatiojärjestelmän pitäisi paremmin tunnistaa pienten yritysten tarpeita.

10. Eroon pakkoyrittäjyydestä

Kaikki työ ei ole yrittäjyyttä, vaikka sitä yritettäisiinkin teettää niin. Vihreät torjuisivat pakkoyrittäjyyttä selkeyttämällä työsuhteen tunnusmerkkejä ja vahvistamalla viranomaisten mahdollisuuksia puuttua tilanteisiin, joissa työnantajavelvoitteita kierretään siirtämällä työn riskit yrittäjälle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi alustataloudessa ja palvelualoilla tehtävään työhön. Työntekijällä pitää olla mahdollisuus saada nopeasti ennakkoratkaisu tai viranomaisarvio siitä, onko kyse tosiasiassa työsuhteesta.