Mielenterveysongelmien hoito samalle tasolle muiden kansantautien kanssa

Jokainen meistä tuntee jonkun, joka kamppailee tai on kamppaillut mielenterveyden haasteiden kanssa. Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet yleisimmäksi syyksi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Pelkästään viime vuonna 6 700 ihmistä jäi pois töistä mielenterveysongelmien vuoksi

Yhteensä mielenterveyden syistä työkyvyttömyyseläkkeellä on 58 000 suomalaista. Myös mielenterveydestä johtuvien sairaspoissaolojen määrä on yli tuplaantunut vain muutamassa vuodessa. Koronakevään tiedetään pahentaneen tilannetta entisestään. Karuimmillaan se näkyy itsemurhissa, joiden määrä kasvoi keväällä 15 prosenttia vuoden takaisesta.

Mielenterveyden haasteet eivät kosketa vain työssäkäyviä vaan kaikenlaisia ihmisiä eri elämäntilanteissa. Mielenterveyden ongelmat alkavat jo nuoruudessa, sillä jopa puolet mielenterveyden häiriöistä alkaa ennen 15 ikävuotta. Monet nuoret uupuvat ennen kuin ehtivät valmistua toiselta asteelta tai korkeakoulusta. Perheessä olevat mielenterveysongelmat heijastuvat kaikkien perheenjäsenten elämään. Erityisesti lapset voivat joutua kantamaan kohtuutonta taakkaa mielenterveysomaisena. Ikäihmisten jaksamisesta ja yksinäisyyden hyvinvointivaikutuksista puhutaan liian vähän.

Mielenterveyden ongelmat ovat suomalainen kansantauti, joka on syytä ottaa samalla vakavuudella kuin sydän- ja verisuonitaudit, diabetes tai astma. Samalla kuntien tarjoamien mielenterveyspalveluiden suhteellinen osuus terveydenhuollon kustannuksista on kuitenkin vuosi vuodelta pienentynyt.

Mielenterveyden säröt eivät korjaudu itsestään. Jos apua ei ole tarjolla ajoissa, ongelmat pääsevät pahenemaan. Kestävintä niin inhimillisesti kuin taloudellisesti on tarjota matalan kynnyksen palveluita huomattavasti nykyistä nopeammin, kattavammin ja joustavammin. Tällä hetkellä avun saaminen on aivan liian vaikeaa, hidasta ja jähmeää, vaikka jo keskusteluavulla tai lyhyellä terapiajaksolla voisi olla ratkaiseva merkitys ihmisen mielenterveyden kannalta. Monesti tällaista matalan kynnyksen apua on saatavilla hyvin heikosti. Pitkäkestoisempiin palveluihin kuten kuntouttavaan psykoterapiaan pääseminen taas on kohtuuttoman hidas, byrokraattinen ja kuormittava prosessi apua tarvitsevalle.

Ehdotamme mielenterveyden ongelmien ratkaisuun näitä keinoja: 

1. Lyhytterapiat lakisääteiseksi osaksi oppilas-, opiskelija- ja työterveyshuoltoa

Tutkimusten mukaan jo muutamalla terapiakerralla voidaan vaikuttaa masennusoireisiin. Samoin tiedetään, että terapia on sitä tehokkaampaa, mitä nopeammin hoitoon pääsee. Matalalla kynnyksellä tarjottava lyhytterapia vastaa näihin tarpeisiin tehokkaasti. Lyhytaikainen terapia ylläpitää työkykyä ja varmistaa, etteivät ongelmat syvene. Lyhytterapiat tulee säätää lakiin pysyväksi osaksi oppilas-, opiskelija- ja työterveyshuoltoa. Lisäksi koulupsykologien ja -kuraattorien osaamista tulee täydentää lyhytpsykoterapialla.

2. Walk in -vastaanotot joka maakuntaan

Apua tarvitsevalle on tärkeää, että apua saa oikea-aikaisesti ja oikeasta paikasta. Pääkaupunkiseudulla on avattu kävele sisään -periaatteella toimivia pisteitä, joissa pääsee tapaamaan mielenterveysosaamisen asiantuntijoita ilman ajanvarausta. Samanlaisia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden toimipisteitä tarvitaan kaikkialla Suomessa, sillä kynnyksen madaltaminen edistää hoitoon hakeutumista.

3. Mielenterveystarkastukset käyttöön

Lapset ja nuoret käyvät säännöllisesti kouluterveystarkastuksissa, joissa seurataan fyysistä terveyttä. Terveystarkastusten yhteydessä täytyy seurata myös mielen hyvinvointia nykyistä tarkemmin. Elämän nivelvaiheissa tehtävä rutiininomainen mielenterveystarkastus tekisi mielenterveyden edistämisestä ja seuraamisesta arkipäivää, madaltaisi kynnystä pyytää apua sekä auttaisi ammattilaisia tunnistamaan enemmän apua tarvitsevat jo varhaisessa vaiheessa, kun ongelmat syntyvät.

4. Kunnille riittävä rahoitus mielenterveyden palveluihin

Laadukkaiden mielenterveyden palveluiden lähtökohtana on, että kunnille ja maakunnille taataan riittävä rahoitus näiden palveluiden järjestämiseksi. Mielenterveyden haasteet ovat yleistyneet ja hoitojonot ovat pidentyneet, joten on pidettävä huolta siitä, että mielenterveyden palveluihin ei synny pullonkauloja. Koko maassa tulee ottaa käyttöön terapiatakuu, jolla varmistetaan hoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa.