Suden metsästystä ei tule sallia ennen kuin arviot susikannan tilasta valmistuvat

Susi on erittäin uhanalainen ja tiukasti suojeltu laji, jonka kannan pienentämistä tavoittelevaa metsästystä ei tule sallia.

Maa- ja metsätalousvaliokunta päätti puoltaa suden metsästystä poikkeusluvalla, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilymiselle tai sen saavuttamiselle. Tämä tarkoittaisi käytännössä metsästyksen kynnyksen alentamista nykyisestä ja metsästyksen aloittamista ennen kuin susikanta on suotuisan suojelun tasolla. Vihreät  vastustivat tätä jyrkästi, sillä susi on erittäin uhanalainen laji ja susivahinkojen estämisessä tulee ensisijaisesti käyttää muita keinoja kuin susien ampumista. Lisäksi arviot susikannan suotuisan suojelun tasosta valmistuvat vasta myöhemmin. Lukumääräpohjainen metsästys voidaan sallia vasta sitten kun susi on saavuttanut tieteeseen perustuvan suotuisan suojelun tason.

Niin metsästyslaissa kuin EU:n luontodirektiivissä edellytyksenä suden metsästykselle on, että susikanta on suotuisan suojelun tasolla.  Poikkeuslupia suden tappamiseen voi nykylain mukaan myöntää vain, “jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole”. On perusteltua vaatia, että metsästykselle osoitetaan täsmällinen peruste ja että tavoitteen saavuttamiseksi ei ole olemassa muuta vaihtoehtoa ja että metsästys ei haittaa suden suotuisan suojelun tason säilyttämistä. Susien kannanarviointi on Suomessa maailman tarkimpia ja se perustuu Luonnonvarakeskuksen tieteelliseen tutkimukseen. On erittäin huolestuttavaa, että maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä ei haluta odottaa viranomaisten tuottamaa tutkittua tietoa.

Kannanhoidollinen poikkeuslupa ei ole yksilökohtainen, vaan se myönnetään vakiintuneelle susireviirille. Kannanhoidollista metsästystä on kokeiltu Suomessa vuosina 2015 ja 2016. Kokeilu epäonnistui, sillä pyyntilupia myönnettiin liikaa ja susikanta romahti. Annetuilla luvilla metsästettiin laumojen alfayksilöitä, jolloin susilaumat hajosivat, ja susia vaelsi asutuksen lähelle, jossa niitä ammuttiin poikkeusluvilla. Vaaratilanteet lisääntyivät. Yhteensä 78 sutta pyydettiin. Tätä virhettä ei tule toistaa. Suomen aiemmat suden kannanhoidollisen metsästyksen kokeilut eivät EU:n tuomioistuimen mukaan olleet lain mukaisia.

Ihmisten susiin liittyvät huolet on otettava vakavasti ja niihin on tärkeää vastata. Vuoropuhelu alueellisten toimijoiden kanssa sekä ajankohtainen tutkimustieto susista on avainasemassa. Susikannan pienentäminen ei ole ainoa eikä myöskään tehokkain tapa rajoittaa susiin liittyviä konflikteja. Ihmisen ja suden rauhanomainen rinnakkaiselo on mahdollista, kun ratkaisuja vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja pelkojen lievittämiseen etsitään yhdessä. Koirille on esimerkiksi olemassa suojaliivejä ja -pantoja, joita toistaiseksi käytetään melko vähän. Hirvijahdissa ajometsästystä voisi lisätä ja ajantaisaisesti päivittyvä susien paikannusdata voisi auttaa metsästäjiä tietämään paremmin, mihin koiran voi päästää irti. Petoaitojen rakentaminen eläintiloilla, laumanvartijakoirat tai tekniset apuneuvot ovat myös esimerkkejä keinoista susivanhinkojen välttämiseksi. Tällä hetkellä valtion korvaa osan petoaidan rakentamisen kustannuksista. Valiokunnan enemmistö ei halunnut ottaa näitä mahdollisuuksia huomioon.

Yksi keino susitihentymien pienentämiseen Lounais-Suomessa olisi valkohäntäpeurojen talviruokinnan lopettaminen ja ilveksen metsästyksen keskeyttäminen. Valkohäntäpeurakanta on kasvanut voimakkaasti. Luonnonvarakeskuksen mukaan yksi suurimmista syistä Lounais-Suomen susikannan kasvuun on valkohäntäpeurojen lisääntynyt määrä. Lajin ainoat luonnolliset viholliset ovat susi ja ilves. Ilveksen metsästyksen lopettaminen tai keskeyttäminen lisäisi suden ja ilveksen kilpailua ja olisi myös yksi keino hillitä susikannan tihenemistä. Viranomaisilla on nykyisinkin mahdollisuus myöntää vahinkoperusteisia poikkeuslupia susien tappamiseen, jos susiyksilö tekee vahinkoa esimerkiksi karjataloudelle tai yleiselle turvallisuudelle. Susien aiheuttamat vahingot on korvattu ja niin tulee tehdä jatkossakin.

Susi kuuluu Suomen luontoon ja susista aiheutuvia konflikteja on pyrittävä vähentämään ensisijaisesti muilla keinoin kuin susia tappamalla. Suomen susikanta on pieni moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomessa oli vuoden 2021 maaliskuussa 279-321 sutta. Esimerkiksi Liettuassa, jonka pinta-ala on vain viidennes Suomen pinta-alasta susikanta on arvioiden mukaan jopa kaksinkertainen verrattuna Suomeen. Väkiluvultaan ja väestötiheydeltään paljon tiiviimmin asutuissa maissa kuten Espanjassa ja Italiassa susikanta on moninkertainen verrattuna Suomeen.

Maa- ja metsästysvaliokunnan päätösehdotus tarkoittaisi suden kannanhoidollisen metsästyksen kynnyksen alentamista ja tätä emme voi hyväksyä. Sen sijaan pidämme perusteltuna joustavoittaa ja nopeuttaa vaaraa aiheuttavien susiyksilöiden poistamista koskevaa menettelyä. Lisäksi valiokunnalla ei ole ollut mahdollisuutta kuulla muita asiantuntijoita valiokunnan enemmistön esittämästä päätösehdotuksesta, joka perustuu maa- ja metsätalousministeriön käsittelyn loppuvaiheessa antamaan täydentävään vastineeseen.