Uusi ilmastolaki on fossiilittoman tulevaisuuden peruskivi

Ilmastotoimia on tehtävä riittävästi, jotta planeettamme pysyy elinkelpoisena myös lapsillemme. Ilmastotoimet eivät saa riippua siitä, mistä suunnasta poliittinen tuuli kulloinkin puhaltaa. Uusi ilmastolaki varmistaa, että myös tulevina hallituskausina tehdään uskottavia ilmastotoimia, joiden avulla Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.

Hallitus on juuri antanut yhden tämän hallituskauden kauaskantoisimmista esityksistä: uuden ilmastolain. Niin Euroopassa kuin Suomessa monet ovat joutuneet viimeisen viikon aikana pohtimaan uudelleen asemoitumistaan siihen, miten energia tulevaisuudessa tuotetaan. Nopea irtautuminen fossiilisista polttoaineista on sekä ilmasto- että turvallisuuspolitiikkaa. Uusi ilmastolaki on fossiilittoman hyvinvointivaltion rakentamisen peruskivi. 

Maanantaina kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti kertoi karua kieltä siitä, että ilmastonmuutos ei ole jossain tulevaisuudessa vaan on jo aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia. Vakavan ilmastokriisin torjumisessa tämä vuosikymmen on ratkaiseva.

Ilmastokriisi on jo synnyttänyt kehityskulkuja, joiden katkaiseminen vaatii vuosien – ja vuosikymmenten mittaisen työn. Siksi tarvitsemme ylivaalikautisia suunnitelmia ja tavoitteita, jotka varmistavat, että Suomen ilmastopolitiikka jatkuu määrätietoisena hallitusten vaihtuessa. 

Ilmastolaki on Suomen ilmastotyön perusta ja sen kokonaisuudistus on pysyvimmän jäljen jättävä hallituksen ilmastopäätös. Sillä varmistetaan, että hiilineutraaliustavoite 2035 säilyy ja ilmastotyö jatkuu vaalikausien yli. Olen erityisen ylpeä siitä, että ilmastolain laatimisessa on tehty vahvaa yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja laissa asetettavat tavoitteet perustuvat tieteen suosituksiin. 

Ilmastolaki antaa myös yrityksille vahvan signaalin ja varmuuden siitä, että tässä maassa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin ja tulevaisuuden kasvu ja hyvinvointi tulee löytymään näistä.

Uudet ilmastotavoitteet ovat uudistetun ilmastolain kova ydin. Uudet päästövähennystavoitteet perustuvat Suomen ilmastopaneelin suosituksiin. Vuodelle 2030 asetetaan 60 prosentin päästövähennystavoite, vuodelle 2040 80 prosentin ja vuodelle 2050 90 prosenttia, pyrkien 95 prosenttiin. Hiilineutraaliuden saavuttamisen jälkeen tavoittemme on olla hiilinegatiivinen: sitoa nieluihimme enemmän päästöjä kuin aiheutamme. 

Päästövähennystavoitteiden lisäksi lakiin tuleekin ensimmäistä kertaa nielujen vahvistamisen tavoite. Ilmastotyössä yksin päästöjen vähentäminen ei riitä, vaan meidän on myös kasvatettava esimerkiksi metsiemme ja maaperämme hiilinieluja. Siksi maankäytön päästöjen ja nielujen sisällyttäminen uuteen ilmastolakiin on todella merkittävä ja tärkeä lisä. 

Kansainvälisen ilmastopaneelin tuore raportti korostaa ilmastokriisin vääjäämättömiin vaikutuksiin sopeutumista. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat monet alkuperäiskansat, kuten neljän valtion alueella elävät saamelaiset, joiden perinteiset elinkeinot ovat riippuvaisia lumen ja jään määrästä. Uuden ilmastolain myötä Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto, joka tulee riippumattomana asiantuntijaelimenä tuottamaan tietoa ja lausumaan ilmastopolitiikan suunnitelmista saamelaiskulttuurin näkökulmasta. 

Onnistumme ilmastokriisin pysäyttämisessä vain jos pidämme kaikki mukana. Siksi ilmastolain valmistelussa on kuunneltu poikkeuksellisen laajasti suomalaisia. Yhtenä erityisenä kohderyhmänä ovat olleet lapset ja nuoret, joiden tulevaisuudessa ilmastokriisin vaikutukset näkyvät kaikista selvimmin. Kyse on heidän elämänsä edellytyksistä. 

Ilmastotoimien edistymisen seuraaminen helpottuu, kun ilmastovuosikertomusta uudistetaan helpommin lähestyttäväksi. Jokaisella suomalaisella on oikeus tietää, miten Suomen ilmastotoimet etenevät ja millaisia lisätoimia tarvitaan.

Ilmastotyö ei ole pikamatka vaan kestävyyslaji. Viimeiset kymmenen vuotta ovat osoittaneet, että kun ilmastotavoitteita asetetaan, keinot niihin löydetään ja tavoitteet saavutetaan – ja  jopa ylitetään. 

Uudistettu ilmastolaki takaa sen, että Suomesta tulee fossilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tässä hetkessä tämän tavoitteen tärkeys ymmärretään Suomessa paremmin kuin koskaan.