Vihreiden ryhmäpuhe Kuntaliiton valtuusto 23.11.2017
Hyvät valtuutetut, hyvä Kuntaliiton väki,
Nyt lausuntokierroksella oleva soten valinnanvapauslaki on hallituksen viimeinen mahdollisuus saada sote- ja maakuntauudistus maaliin tämän vaalikauden aikana. Sen vuoksi olisimme toivoneet, että laki olisi valmisteltu huolella.
Valitettavasti näin ei ole. Valinnanvapauslaki ei vie sote-kokonaisuutta parempaan suuntaan, päinvastoin. Se tekisi uudesta sotesta vieläkin monimutkaisemman kokonaisuuden kuin edellinen ehdotus.
Hallituksessa on kyllä tarkoin luettu perustuslakivaliokunnan lausunto ja korjattu siinä esiin nostetut epäkohdat. Lopputulos vain on kuin tilkkutäkki. Kokonaisuus on epäyhtenäinen ja asiakkaan kannalta mahdoton sekamelska.
On syytä jälleen kerran toistaa, että Vihreiden mielestä sote-uudistus tarvitaan. Jaamme myös täysin uudistukselle asetetut tavoitteet: terveyserojen kaventaminen, hoitoketjujen sujuvoituminen ja kustannusten kasvun hillintä.
Samoin kannatamme hallitusohjelmaan kirjattua marssijärjestystä: ensin palvelujen integraatio, sitten rahoituksen yksinkertaistaminen ja lopuksi valinnanvapauksen asteittainen laajentaminen.
Ongelmana on se, että hallituksen valinnanvapausesitys ei täytä mitään näistä kriteereistä.
Hyvät kuulijat,
Integraatiosta ei voi hallituksen sote-rakennelmassa puhua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden välinen integraatio toteutuu korkeintaan maakunnan sote-keskuksissa. Tätä on yritetty paikata sote-keskuksiin jalkautuvilla sosiaalityöntekijöillä, joiden rooli jää nähtäväksi.
Sote-keskus voi olla vain organisaation kuori, jossa on töissä vastaava lääkäri, sairaanhoitaja ja sosiaalineuvoja. Kaikki ydintoiminta, ihmisten hoitaminen, on mahdollista ulkoistaa alihankkijoille. Alihankinnat ja asiakassetelit johtavat siihen, että samaa asiakasta hoitavat monet eri toimijat.
Asiakasseteli puolestaan aiheuttaa potilaan pompottelua, mitä sote-uudistuksella nimenomaan yritettiin välttää. Setelin voi myöntää vain maakunnan liikelaitos, jossa potilas on tutkittava uudestaan hoidon tarpeen arvioimiseksi. Palvelusetelin saatuaan potilas joutuu suunnistamaan palveluntuottajien viidakossa löytääkseen itselleen sopivan tuottajan ilman mitään vertailukelpoista tietoa eri tuottajien laadusta.
Erikoissairaanhoidon avaaminen valinnanvapaudelle rapauttaa julkista erikoissairaanhoitoa, kun osaajat hakeutuvat yksityiselle. On kyseenalaista, mitkä hyväksytään niiksi “välttämättömiksi” syiksi, joilla maakunta voi rajoittaa palvelusetelien myöntämistä.
Integraation puutetta yritetään paikata asiakassuunnitelmalla. Ajatus on hyvä, mutta toteutus kankea. Miten asiakassuunnitelma saadaan pysymään ajan tasalla potilaan nopeastikin muuttuvissa tilanteissa?
Kustannusten hallinnasta ja hillinnästä ei tämän mallin yhteydessä voi puhua. Markkinamalli synnyttää päällekkäistä palveluntarjontaa, integraatio on olematonta ja hoitopolkujen rakentuminen hankalaa. Terveiden ylihoitamista ja sairaiden alihoitamista ei pystytä tällä mallilla estämään. Yksityinen tuottaja voi edelleen kuoria kermat päältä eli kerätä itselleen edullisen asiakaskunnan.
Maakunnan tehtäväksi jää ohjata tätä monimutkaista järjestelmää narulla työntämällä, eli lähinnä sopimusohjauksella.
Vihreiden mielestä sote-uudistuksen valmistelussa on palattava alkuperäisten tavoitteiden äärelle. Ei ole järkeä tehdä uudistusta, jossa nämä tavoitteet eivät toteudu.
Vihreiden sote-korjaussarjassa panostetaan ennaltaehkäisyyn ja tehokkaisiin hoito- ja hoivaketjuihin. Tämän edellytyksenä on sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiva integraatio. Luodaan vahvat järjestäjät, joilla on valta ja resurssit päättää, miten ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan. Toteutetaan rahoitus yhdestä lähteestä, jolloin järjestäjän kannattaa huolehtia kansanterveydestä tehokkaasti. Käytetään asiantuntijatietoa ohjaamaan sote-uudistusta sekä palveluiden järjestämistä ja kohdentamista.
Vihreät on samaa mieltä Kuntaliiton eilisen sote-lausunnon kanssa siinä, että hallituksen sote-malli kaipaa vielä paljon yksinkertaistamista, selkeytystä ja korjauksia.
Hyvät kuulijat,
Soten lisäksi on nostettava esiin vielä toinen asia. Luokkayhteiskunta tekee paluuta alkaen lasten mahdollisuuksien eriytymisestä.
Suomessa on totuttu ajattelemaan, että jokaisella meistä on samat mahdollisuudet. Voimme käydä koulua, oppia ja menestyä. Yhä useammat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tämä voi kohta olla historiaa.
Oppimiserot kasvavat hälyttävästi. Ne kasvavat eri sukupuolta olevien, eri alueilta ja eri kotitaustoista tulevien oppilaiden välillä. Hallitus on leikannut rajusti koulutuksesta ja rajoittanut lasten varhaiskasvatukseen pääsyä. Fiksuissa ja riittävän vauraissa kunnissa näitä leikkauksia on peruttu. Se on hienoa, mutta johtaa kuntien välisten erojen kasvamiseen. Lapsen elämän eväät riippuvat yhä voimakkaammin siitä, mihin kuntaan hän sattuu syntymään.
Suomessa on kasvava joukko käytännössä lukutaidottomia nuoria. Osalla oppilaista on vaikeuksia selvitä jopa arkielämän tilanteista. Yhä useamman oppilaan taidot jäävät kokonaan alle PISA-asteikon minimitason. Tiistaina julkaistuissa ongelmanratkaisun PISA-tuloksissa tyttöjen ja poikien suoriutumisen välinen ero oli Suomessa suurin kaikista tarkastelumaista.
Olemme epäonnistuneet yhdessä peruskoulun ydintavoitteessa, kotitaustan ja sukupuolen aiheuttamien erojen tasaamisessa. Asiaan on tartuttava nyt heti. Koulutuksesta leikkaamisen sijaan tarvitsemme koulutuspanostuksia kaikilla asteilla. Tukea, aikuisen läsnäoloa ja yksilöllisempää opetusta on oltava saatavilla niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Tukea pitää kehittää erityisesti peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä.
Suomen 100-vuotisen historian aikana rakennetusta yhteiskunnan tasa-arvosta on pidettävä kiinni niin terveydenhuollon kuin koulutuksenkin suhteen.
Henkilökohtaisesti päätän nyt oman 8-vuotisen kauteni Kuntaliiton valtuustossa. Haluan omasta ja Vihreiden ryhmän puolesta kiittää muita ryhmiä ja Kuntaliiton henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa kaikille rauhallista joulunaikaa!