Yhdenvertaisuudesta veto- ja pitovoimaa

04.06.2021

Jokaisella on oikeus elää omana itsenään ilman pelkoa häirinnästä ja syrjinnästä. Tällä hetkellä kaikissa Suomen kunnissa se ei valitettavasti toteudu. Samanaikaisesti eri puolilla Suomea pohditaan, mistä rakentuvat ainekset oman kunnan menestymiseen tulevaisuudessa. 

Näin Pride-kuukauden alkupäivinä on hyvä muistuttaa, että moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden arvostaminen on kunnalle myös vaikuttava ja taloudellisesti edullinen pito- ja vetovoimatekijä. Ne kunnat ovat vahvoilla, jotka huolehtivat siitä, että ihan jokainen asukas tulee kohdatuksi aidosti omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä.

Kuntapäättäjiksi tarvitaan lisää ihmisiä, jotka ovat valmiita luomaan osallistumisen mahdollisuuksia, poistamaan fyysisiä ja henkisiä esteitä sekä purkamaan koko yhteisöä kahlitsevia oletuksia ja stereotypioita. Koko yhteisöä voimaannuttaa, kun kenenkään ei tarvitse käyttää energiaa itsensä ja potentiaalinsa piilottelemiseen ja pakonomaiseen joukkoon sulautumiseen.

Yhdenvertaisuuden edistämiseksi ei kuitenkaan riitä, että asia kirjataan sloganina kunnan visioon tai strategiaan. Yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämiseen tarvitaan tietoa, tahtoa, tavoitteita ja toimenpiteitä.

Vastuu tämän toteutumisesta on kuntapäättäjillä. Tarvitaan tavoitteellista yhdenvertaisuuden edistämistyötä. Jokaisen kunnan tulee laatia yhdenvertaisuusohjelma, jonka toteuttamiseen ja vaikuttavuuden seurantaan on varattu myös aikaa ja resursseja. Seurantatyölle täytyy myös olla nimetty vastuutaho. Yhdenvertaisuustyön suunnittelussa on tärkeää osallistaa ja kuulla laajasti eri ryhmiä

Kuntapäättäjillä on erityisvastuu siitä, että jokaiselle lapselle varmistetaan turvallinen ja syrjinnästä vapaa kasvuympäristö. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan mielialaan liittyvät huolet ovat sateenkaarinuorilla lähes kaksi kertaa muita nuoria yleisempiä. Yli 40 prosentilla sateenkaarinuorista on ollut masennusoireita. 

Eniten pahoinvointia on transnuorilla. Heistä yli 80 prosenttia ilmoittaa kokeneensa koulussa asiatonta kohtelua, kiusaamista tai syrjintää ja useampi kuin joka toinen on ajatellut itsensä vahingoittamista ja itsemurhaa. 

Kaikki lapset ja nuoret eivät saa tukea edes kotoaan. Juuri silloin tarvitaan entistä voimakkaampaa tukea muulta yhteisöltä. On tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa ammattilaisilla on vahva ajantasainen koulutus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien henkilöiden hyvinvoinnin edistämisestä ja alaikäisten kohdalla valmius antaa tukea myös nuoren lähipiirille.

Kaikilla lasten ja nuorten parissa toimivilla aikuisilla – vanhemmilla, opettajilla, koulunkäyntiavustajilla, harrastusohjaajilla ja nuorisotyöntekijöillä – tulee olla tietoa ja osaamista sateenkaarinuorten kohtaamiseen ja tukemiseen.

Lasten ja nuorten arjessa kouluilla on suuri merkitys. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa on oma ajantasalla oleva yhdenvertaisuussuunnitelma. Yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa. Suunnitelma sisältää alkutilanteen kartoittamisen sekä tarvittavat toimenpiteet yhdenvertaisuuden kehittämiseksi. Suunnitelma tuo opettajille ja koulun muille aikuisille tarpeellisia työkaluja ja varmistaa että sateenkaarinuorten koulupolun esteitä puretaan ja että syrjinnälle on nollatoleranssi.

Turhasta sukupuolittamisesta tulee luopua. Henkilöllisyyden todentamisen eri yhteyksissä ei tule perustua sukupuolittamiseen, vaan esimerkiksi bussilla tulee voida matkustaa ja kirjastokirjoja varata ilman pelkoa ahdistavista ja nöyryyttävistä tilanteista. Nuorella tulee olla mahdollisuus itse valita, minkälaisissa tilanteissa haluaa tulla ”ulos kaapista”. Sen ei pidä tapahtua järjestelmän pakottamana arjen kohtaamisissa ja palveluita käytettäessä.

Myös kunnan tilojen turhasta sukupuolittamisesta on luovuttava. Esimerkiksi liikuntapaikoilla ja nuorisotiloissa vessojen ja pukeutumistilojen muuttaminen sukupuolineutraaleiksi on toimenpide, jolla on valtava merkitys sukupuolivähemmistöille ja tuo monelle ensimmäistä kertaa tosiasiallisen mahdollisuuden täysipainoiseen harrastamiseen ja osallistumiseen. Se myös useimmiten helpottaa kaikkien muidenkin arkea.

Nuorisotilojen täytyy olla avoimia ja turvallisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville nuorille. Sateenkaarinuoret tarvitsevat turvallisen tapaamispaikan ja vertaistukitoimintaa, jotta jokaisella on turvallinen mahdollisuus rakentaa omaa identiteettiään herkässä elämänvaiheessa.

Kunta voi myös edistää alueen muiden toimijoiden valmiuksia yhdenvertaisuustyöhön ja houkutella yritykset, järjestöt ja seurat mukaan luomaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja rakentamaan syrjinnästä vapaata yhteisöä. Tähän on kunnilla oiva tilaisuus, vaikkapa osallistumalla näyttävästi ja avoimesti Pride-tapahtumien viettoon. 

Kuntapäättäjän muistilista. Tarkista, että vähintään nämä toteutuvat omassa kunnassasi:

  1. Ajantasainen tavoitteellinen yhdenvertaisuusohjelma, jossa on määritelty tavoitteet ja toimenpiteet sekä myös toteutumisen seuranta. 
  2. Varmista, että kuntasi osallistaa kaikki kuntalaiset yhdenvertaisuustyön valmisteluun. 
  3. Kunnan ja kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisilla on ajantasainen osaaminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvoinnin edistämiseen.
  4. Kaikilla lasten ja nuorten parissa toimivilla aikuisilla – vanhemmilla, opettajilla, koulunkäyntiavustajilla, harrastusohjaajilla ja nuorisotyöntekijöillä – on tietoa ja osaamista sateenkaarinuorten kohtaamiseen ja tukemiseen.
  5. Kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa on oma ajantasalla oleva yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma.
  6. Turhasta sukupuolittamisesta on luovuttu. Sukupuolittamista ei käytetä henkilöllisyyden todentamiseen ja kunnan omissa tiloissa WC:t ja pukuhuoneet ovat sukupuolineutraaleja aina kun mahdollista. 
  7. Sateenkaarinuorille on nuorisotyön puitteissa turvallinen tapaamispaikka ja omaa vertaistoimintaa.
  8. Kuntasi osoittaa näkyvästi edistävänsä yhdenvertaisuutta ja kannustaa oman alueensa muitakin toimijoita mukaan yhdenvertaisuustyöhön.