— Maria Ohisalo

Julkisen talouden kestävyys vaatii pitkäjänteisiä panostuksia koulutukseen

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon valokuva

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo pitää koulutukseen panostamista Suomen kohtalonkysymyksenä. Ohisalo otti asiaan kantaa Vihreiden hallitusryhmän kesäkokouksessa Porvoossa 12.8.

- Hallitusohjelmassa tavoitellaan 60 000 työllisen lisäystä hallituskaudella. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä pidentämällä työuria esimerkiksi lyhentämällä eläkeputkea, panostamalla täydennyskoulutukseen ja uudistamalla sosiaaliturvaa. Julkisen talouden kestävyyden kannalta on kuitenkin tärkeää katsoa myös pidemmälle - aina 2030-luvulle asti, Ohisalo sanoo.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi viime vuonna raportin, jonka mukaan nuorten ikäryhmien koulutustason nousu on pysähtynyt ja 1970-luvun lopulla syntynyt sukupolvi on jäämässä kaikkien aikojen koulutetuimmiksi suomalaisiksi. Suomessa tapahtunut nuorten ikäluokkien koulutustason nousun pysähtyminen on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellinen. Suomessa 25–34-vuotiaiden koulutustaso on alempi kuin 35–44-vuotiaiden.

– Kymmenet tuhannet koululaiset aloittivat tänään ja viime viikolla peruskoulunsa. He ovat työelämässä 2030-luvulla. Meidän on varmistettava, että näiden lasten koulutuspolku ei katkea. Tavoitteenamme on oltava, että nyt peruskoulunsa aloittaneet rikkovat ennätyksiä ikäluokkien koulutustasossa. Jokaisen lapsen ja nuoren koulutuspolun päässä täytyy olla tutkinto, joka antaa mahdollisuuden työllistyä, Ohisalo sanoo.

Ohisalon mukaan on huolestuttavaa, että vailla toisen asteen tutkintoa olevien määrä ei tällä hetkellä laske aiempien vuosien tahtiin. Tutkinnottomuus puolestaan lisää köyhyyden, syrjään jäämisen ja työttömyyden riskiä. Ilman tutkintoa jääneiden työllisyysaste on 44 prosenttia, kun korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on puolestaan reilusti yli 80 prosenttia.

– Koulutuspanostukset ovat kiireellisiä ja niitä on tehtävä pitkäjänteisesti myös seuraavalla hallituskaudella, jotta 2030-luvulle tultaessa vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus laskee 10 prosenttiin nykyisestä 16 prosentista. Tämä onnistuu siten, että korkeakoulututkinnon ja ammatillisen tutkinnon suorittavien määrä kasvaa merkittävästi nykyisestä. Muutos tarkoittaisi laskennallisesti työllisyyden kasvua yli 65 000 hengellä 2030-luvulla, Ohisalo sanoo.

- Julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeisin vuosikymmen on 2030-luku. Siksi meidän on nyt tehtävä ne panostukset, jotka turvaavat korkean työllisyyden ja vakaan julkisen talouden niinä vuosina kun ikäsidonnaiset menot ovat huipussaan. Hallitusohjelman kirjaukset peruskoulutuksen tasa-arvon vahvistamisesta, ammatillisen koulutuksen opettajien lisäämisestä, jatkuvasta oppimisesta ja korkeakoulujen rahoituksen kasvattamisesta ovat siksi erittäin tärkeitä, Ohisalo sanoo.