Köyhyys Köyhyys

Tarvitsemme Suomen, joka pitää huolta jokaisesta - etenkin niistä jotka eivät itse voi. Tämä on kuntien keskeinen tehtävä: edistää terveyttä ja hyvinvointia, puolustaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Leipäjonojen Suomi ja menestyjien Suomi erkaantuvat toisistaan. Osattomuudesta on yhä vaikeampi murtautua ulos. Tämä kehitys on pysäytettävä. Yhdessä voimme pitää kunnissa kaikki mukana, jos niin valitsemme. Päätös on sinun.


Yhdessä rakennamme paremman huomisen – Vihreä kuntavaaliohjelma >

Lisää kuntavaaleista >


Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistetaan ihmisten ehdoilla ja ongelmat ehkäistään ennalta

Jatkossa maakunnille siirtyy päätösvalta siitä, mitä sosiaali- ja terveyspalveluita ihmisillä on käytössään, mistä niitä saa ja mihin hintaan. Ihmiset kuitenkin käyttävät palveluita vastedeskin siellä missä asuvat ja kunnilla on merkittävä rooli ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vaikka hallinto siirtyy kauemmas, palveluiden tulee pysyä lähellä. Miten tahansa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus toteutetaankin,

Vihreiden tavoitteet ovat samat:

  • Vähennetään terveys- ja hyvinvointieroja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tulee kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja maan eri osissa ja väestöryhmien välillä.
  • Vahvistetaan perusterveydenhuoltoa. Julkinen, kaikkien käytössä oleva perusterveydenhuolto on kulmakivi, jonka varassa ihmisten terveys lepää. Sen pitää olla matalan kynnyksen palvelu lähellä jokaista: jotain, mikä tavoittaa niin eläkeläisen kuin työttömän, työssäkäyvän kuin lapsiperheen.
  • Vaikuttavuus sosiaali- ja terveyspalveluiden keskiöön. Kansanterveyttä ei tuoteta suoritteiden määrällä vaan vaikuttavilla toimenpiteillä.
  • Luodaan saumattomat hoitoketjut. Ihminen on kokonaisuus. Häntä tulee hoitaa sellaisena. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erikoissairaanhoidon väliset raja-aidat tulee purkaa, jotta eri palveluja ei joudu hakemaan eri luukuilta, vaan yksi ja sama taho vastaa siitä, että ihminen saa tarvitsemansa palvelut.
  • Turvataan julkiset palvelut. Julkisesti järjestyt, rahoitetut ja tuotetut palvelut ovat suomalaisen hyvinvointivaltion ydin. Sitä tukemaan ja täydentämään tarvitaan sekä yksityisiä palveluntuottajia että erilaisten järjestöjen palveluita.
  • Turvataan tutkimus ja ammattilaisten koulutus.
  • Varmistetaan järjestelmän avoimuus. Julkisilla verovaroilla rahoitetut palvelut tulee järjestää ja tuottaa avoimesti. Palveluiden hintoja ja laatua tulee voida seurata ja valvoa eikä päätöksenteon läpinäkyvyys saa kadota osakeyhtiöiden salaisuuden verhon taakse. Julkiset verovarat on käytettävä kansanterveyden edistämiseen eikä vain yksityisten toimijoiden voittojen kerryttämiseen.
  • Toteutetaan uudistus fiksusti. Kun uudistusta tehdään, ensin tulee purkaa erilaiset hallinnolliset raja-aidat palveluiden väliltä. Sitten pitää varmistaa, että palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen ovat yksissä käsissä. Vasta viimeiseksi voi arvioida, miten niin kutsuttua asiakkaan valinnanvapautta voidaan lisätä tinkimättä uudistuksen tavoitteista.

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, kunnat eivät enää hoida ihmisten sairauksia, mutta ne voivat auttaa ihmisiä pysymään terveinä. Kulttuuri ja liikunta luovat hyvinvointia ja kunnan palveluina tulevat niidenkin ulottuville, joilla päivästä toiseen on jokaista euroa venytettävä. Kun panostetaan niihin sekä kirjastoihin, harrastusmahdollisuuksiin, hyvään asuinympäristöön ja lähiluontoon, ihmiset elävät terveempinä ja pitempään. Se vapauttaa samalla yhteistä rahaa niiden auttamiseen, joilla ei mene yhtä hyvin.

Vihreiden tavoitteita ovat:

  • Sukupolvet yhteen. Tuodaan ikäihmisten palvelutaloja yhteen päiväkotien kanssa. Näin tuetaan sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja hyödynnetään ikäihmisten osaamista ja kokemusta.
  • Harrastus kaikille. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus harrastukseen varallisuudesta riippumatta. Kuntien tulee tarjota mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin tukemalla lasten ja nuorten järjestöjä, taiteen perusopetusta ja tarjoamalla maksuttomia vuoroja sekä paikkoja omaehtoisen harrastamisen tueksi.
  • Lisätään liikuntaa. Rakennetaan sellaisia arjen ympäristöjä, esimerkiksi koulun pihoja, jotka houkuttelevat liikkumaan. Kohdellaan eri tavoin liikkuvia ryhmiä tasa-arvoisesti julkista tukea jaettaessa.
  • Osallisuuden lisääminen. Ihmiset ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Otetaan kuntalaiset mukaan oman asuinseutunsa suunnitteluun ja lähipalvelujensa kehittämiseen.
  • Maksuton ehkäisy nuorille. Taataan kaikille alle 25-vuotiaille nuorille maksuton ehkäisy.

 

Kamppaillaan köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan

Köyhyys ja eriarvoisuus ovat pois meiltä jokaiselta. Hyvässä yhteiskunnassa ketään ei päästetä putoamaan. Hyvässä kunnassa kaikissa päätöksissä pidetään heikompien puolta. Yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja hätää vastaan on kamppailtava päättäväisesti ja tiukasti. Sitä tehdään kunnissa yksittäinen päätös kerrallaan.

Vihreiden tavoitteita ovat:

  • Pysäytetään alueiden eriytyminen. Emme halua yhteiskuntaa, jossa on yhtäällä rikkaiden aidattuja lintukotoja ja toisaalla kärjistyvän huono-osaisuuden alueita. Rakennetaan asuinalueet niin, että kaikilla alueilla asuu erilaisia ihmisiä. Sekoitetaan omistusasuntoja ja vuokra-asuntoja. Tuetaan erityisrahalla kouluja ja palveluja niillä alueilla, joissa on keskimääräistä enemmän ongelmia.
  • Asuminen kuntoon. Jokaisella on oikeus asuntoon. Torjutaan asunnottomuutta ja turvataan kohtuuhintainen asuminen. Varsinkin suurissa kaupungeissa se tarkoittaa, että uusia asuntoja on kaavoitettava tarpeeksi. Varmistetaan opiskelija-asuntojen riittävä määrä ja muut erityisryhmien asumistarpeet. Asuntojen ja palvelujen tarjonnassa muistetaan, että jopa 40 % suomalaisista asuu yksin. Heidän tarpeensa ovat yhtä tärkeät kuin yhdessä asuvien.
  • Jokaiselta varojensa mukaan. Palvelumaksut on mitoitettava asukkaiden maksukyvyn mukaan. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttöä voidaan lisätä maksuttomilla päivillä tai vuoroilla.
  • Puututaan varhain. Hyödynnetään etsivän nuorisotyön kaltaisia malleja, jotta tavoitetaan myös ne ihmiset, jotka eivät ole palveluiden piirissä, töissä tai koulussa.
  • Ihminen keskiöön. Syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan niin koulutusta, työvoimapalveluita, sosiaali- ja terveyspalveluita kuin vapaa-ajan palveluitakin. Ihmisen on saatava tarvitsemansa tuki, ohjaus ja palvelut riippumatta niiden järjestäjästä.

 

Kunnista tehdään tasa-arvoisia ja syrjimättömiä

Kunnissa ei ole meitä ja heitä. On vain yhdenvertaisia asukkaita varallisuuteen, sukupuoleen, ihonväriin tai etniseen taustaan katsomatta. Tehdään rohkeasti feminististä politiikkaa, jossa sanotaan ei kaikelle syrjinnälle ja puolustetaan jokaisen oikeutta olla oma itsensä. Pidetään kaikkien puolta.

Vihreiden tavoitteita ovat:

  • Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta päätöksiin. Kun kunta kaavoittaa, leikkaa palveluista tai vaikkapa järjestää lapsille harrastusmahdollisuuksia, päätökset kohtelevat usein sukupuolia ja väestöryhmiä eri tavalla. Päivähoidon heikennykset voivat kohdistua erityisesti naisiin, parhaat liikuntavuorot ja enemmät rahat voivat mennä aina joko poikien tai tyttöjen suosimille lajeille. Tällaiset vaikutukset on arvioitava, kun päätöksiä tehdään, ja katsottava, että ne ovat reiluja ja tasapuolisia kaikille sukupuolille ja väestöryhmille.
  • Yksi perhe ei ole toista parempi. Yhä useampi perhe on jotain muuta kuin perinteinen äidin, isän ja lasten ydinperhe. On yksinhuoltajan perheitä, yhteishuoltajan perheitä, kahden äidin tai kahden isän perheitä, useamman vanhemman perheitä ja monta muuta - kaikki tärkeitä, kaikki samanarvoisia. Kunnan palveluissa pitää osata tunnistaa ja kohdata erilaiset, monimuotoiset perheet, eikä olettaa kaikkien olevan samasta muotista.
  • Moninaisuus huomioon palveluissa. Pidetään huoli, että kunnan palveluissa huomioidaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten oikeudet ja tarpeet. Esimerkiksi vanhuspalveluissa tulee ymmärtää ja tukea sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta.
  • Turvakodit kuntoon. Lähisuhdeväkivallan uhrilla tulee olla turvakoti, johon hakeutua. Kuntien on varmistettava, että niille löytyy sopivat tilat.
  • Monikielisyys kunniaan. Jokaisella on oikeus saada palveluita omalla kielellään suomeksi, ruotsiksi, saameksi ja viittomakielellä.
  • Julkinen tila ja rakennukset esteettömiksi ja helposti saavutettaviksi. Otetaan huomioon näkö- tai kuulovammainen, pyörätuolin käyttäjä ja rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa liikkuja. Jos rakennetaan paikkoja, joissa pärjää vain terve ja omin jaloin kulkeva, rakennetaan väärin.

 

 

Jaa sivu:
Tutustu Vihreään lankaan! 26 euroa