— Hanna Holopainen

Suomen tulee seurata turkistarhauksen osalta muuta Eurooppaa

Hanna Holopainen

Hyvää Eläinten päivää!

Eläinten viikko on vuosittain 4.–10.10. vietettävä teemaviikko, jonka ensimmäinen päivä on kansainvälinen Eläinten päivä. Se on tänään. Meillä Suomessa Eläinten viikkoa on vietetty Suomen eläinsuojeluyhdistyksen (SEY) aloitteesta jo vuodesta 1959 lähtien. 

Eläinten viikolla nostetaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ajankohtainen eläinsuojeluteema. Tänä vuonna vietämme kissan päivää. SEY avaa tänään kissakriisiksi lanseeratun kampanjan, jossa ihmisillä on mahdollisuus monin eri tavoin sekä ennalta estää kissojen huonoa kohtelua ja auttaa hylättyjä kissoja Suomessa. Todellisesta kissakriisistä voidaan puhua, kun maassamme hylätään vuosittain yli 20 000 kissaa.

Eläinsuojeluasiamiehen virka perustettiin hallitusohjelman mukaisesti vuosille 2020-2023. Edellisen kerran Suomessa on ollut eläinsuojeluasiamies vuosina 2013- 2015. Kauan odotettu eläinten hyvinvointilaki on etenemässä tällä hallituskaudella.

 

Velvollisuutenamme on huolehtia siitä, että turvaamme kotieläimillemme, niin lemmikeille kuin tuotantoeläimille hyvän elämän, mahdollisuuden toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä ja tulla kohdelluksi arvostettuina yksilöinä.

Eläinten merkitys yhteiskunnassamme on muuttunut suuresti näiden vuosikymmenten aikana, jolloin eläinten päivää on vietetty. Yhä useamman ihmisen kontakti kotieläimiin muodostuu rakkaan lemmikkieläimen kautta. Lemmikkieläimet ovat yhä useammalle suomalaiselle läheisiä ja tärkeitä perheenjäseniä. Perheenjäseniä, joiden hyvinvointiin panostetaan. Korona-aikana lemmikkien merkitys ihmisten arjessa on korostunut. Koiranpentujen kysyntä on räjähtänyt. Ihmisillä on ollut aiempaa enemmän aikaa olla kotona ja samalla aikaa pysähtyä huomaamaan, millaisista asioista hyvä arki muodostuu. Moni on huomannut kaipaavansa lemmikkieläimen antamaa seuraa ja läheisyyttä.

Lemmikit jakavat ihmisten arkea ja tuovat iloa ja seuraa, samalla ne kuitenkin ovat läsnä myös omistajiensa elämän kriiseissä; lemmikki saattaa joutua keskelle perheväkivaltaa tai olla jopa sen osakärsijänä. Yksinasuvan omistajan joutuessa sairaalaan tai menehtyessä voi olla, että hänen lemmikkinsä jäädä huomiotta.

Toisinaan näissä tilanteissa syntyy epäselvyyttä siitä, kenen tehtävä on huolehtia eläimistä silloin, kun omistajillakin on hätä ja tarvitaan viranomaisten väliintuloa.

Eläinten osalta yhteiskuntamme turvaverkko on tältä osin jäsentymätön ja usein kiinni esimerkiksi paikallisten eläinsuojelujärjestöjen vapaaehtoistoimijoiden tarjoamista tukitoimista.

Eläinsuojelujärjestöt tekevät arvokasta työtä ja täydentävät eläinsuojeluviranomaisten toimintaa. Eläinsuojelujärjestöt ovat ansiokkaasti nostaneet esiin myös eläinten hyvinvoinnin epäkohtia. Erityisesti turkiseläinten hyvinvointi on noussut vahvasti keskusteluun eläinsuojelujärjestöjen kautta.

Turkikset eivät ole välttämättömyyshyödykkeitä ja aivan oikeutetusti alan eettisyydestä on noussut yhä kiivaampaa keskustelua.

Taloustutkimuksen tekemän mielipidemittauksen mukaan 74 % suomalaisista vastustaa nykyisenkaltaista turkistarhausta. Vain 15 % kansalaisista hyväksyy turkistarhauksen tällaisenaan. (SEY 1.10.2020)

Ihmisten mielipidettä olisi syytä kuulla. Toistaiseksi missään hallituskoalitiossa ei ole saavutettu yksimielisyyttä turkistarhauksesta luopumisen taakse. Kuitenkin eduskunnasta löytyy kaikista puolueista sellaisia eläinten ystäviä, jotka haluavat tähän epäkohtaan puuttua. Vihreiden eduskuntaryhmä on viimeksi kesäkuussa 2020 vaatinut, että turkistarhaus tulisi lopettaa viiden vuoden siirtymä ajalla maassamme kokonaan.

 

Euroopassa turkistarhauksen ovat kieltäneet ainakin Alankomaat, Belgia, Bosnia-Hertsegovina, Iso-Britannia, Itävalta, Kroatia, Luxemburg, Makedonia, Norja, Serbia, Slovenia, Tšekki ja Slovakia. Viimeisenä Ranskan ympäristöministeri ilmoitti asiasta viime viikolla. https://animaliamedia.fi/ranska-kieltaa-turkistarhauksen/ Suomi on jäämässä osaksi yhä harvalukuisempaa turkistarhauksesta kiinni pitävien joukkoa. Suomessa ei ole pystytty myöskään sopimaan turkiseläinten hyvinvoinnin parantamisesta, maapohjaisista häkeistä jne. On aivan selvää, että turkiseläinten osalta ei miltään osin toteudu lajityypillisen elämän edellytykset.

Suomessakin tulisi selvittää, millä edellytyksin turkistarhauksesta voisi hallitulla ja kestävällä tavalla luopua ja asettaa selkeä aikataulu toteutukselle. Eläinten hyvinvoinnin edistäminen ei ole puoluesidonnainen asia.  Tämän toteuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä eri puolueiden välillä ja vahvaa yhteistä tahtotilaa.