— Iiris Suomela

Verotuksen tulevaisuuden olennaisin kysymys ei ole kuinka paljon vaan mitä verotetaan

Kuva Iiris Suomelasta

Suomeen veronsa maksavien verotiedot julkaistiin tänään, mikä kirvoittaa myös laajempaa keskustelua verotuksesta. Kuitenkin Suomessa käytävä verokeskustelu typistyy usein kysymykseen siitä, verotetaanko meitä liikaa tai liian vähän. Se luo kuitenkin liian mustavalkoisen kuvan suomalaisesta verojärjestelmästä. Vähintään yhtä keskeinen kysymys on, mitä verotetaan ja onko se kestävää.

Suomalainen verojärjestelmä on monin paikoin onnistunut. Paljon kertoo, että tutkimusten mukaan suomalaiset maksavat mielellään veronsa. Samalla on nähtävissä haasteita, joihin järjestelmän tulee kyetä vastaamaan, jotta voimme ylläpitää hyvinvointivaltiota ja tehdä siitä hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä. Ensi vuosikymmenen haasteiden ytimessä on köyhyyden, eriarvoisuuden ja päästöjen vähentäminen samanaikaisesti. Miten huolehditaan, että rahat riittävät koulutukseen, terveyspalveluihin ja yhteiskunnan turvaverkon ylläpitämiseen myös jatkossa?

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan keskeisin haaste, jonka tulee näkyä myös 2020-luvun veropolitiikan suunnassa. Silti juuri päästöjen kohdalla kuilu tavoitteiden ja nykytilan välillä on suurin. Verottamisen sijaan Suomessa tuetaan vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla ilmastolle ja ympäristölle haitallista yritystoimintaa, mikä tapahtuu tyypillisesti juuri veronalennusten muodossa. Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn alempaa hintaa tuetaan yli 400 miljoonalla eurolla. Energiaintensiivistä yritystoimintaa tuetaan 230 miljoonalla eurolla. Turpeen alempi verokanta tekee valtion budjettiin 178 miljoonan euron loven. Jopa kansainvälistä päästökaupan kustannuksia kompensoidaan 30 miljoonalla eurolla vuosittain, mikä heikentää yritysten kannustimia vähentää päästöjänsä.

Myös lentoliikenteen polttoaineet ovat täysin verovapaita. Lentovero on nostettu vastikään esille kansalaisaloitteessa, joka eteni eduskuntaan kerättyään yli 55 000 allekirjoitusta. Kansalaisaloitteen huoli on perusteltu: ei ole järkevää tukea veroeduin ilmastolle haitallisinta liikkumisen muotoa samalla, kun liikkumisen päästöjen pitäisi pudota radikaalisti. Hallitus onkin sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, mikä vaatii myös verotuksellisten ohjauskeinojen käyttöönottoa.

Karsimalla fossiilisista ja muista ympäristölle haitallisista verotuista varat voidaan ohjata sinne, missä ne uudistavat taloutta ja luovat työpaikkoja ilman, että ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja maapallon kantokykyä. Samalla esimerkiksi työn ja palveluiden verotusta voidaan keventää. Näin ollen hallitus aloittaa keväällä 2020 saastuttavien tukien uudistuksen, jossa puututaan näihin ongelmiin.

 

Verotuksen pohjana reiluus ja tasa-arvo

Filosofi ja yhteiskuntatieteilijä John Rawlsin eroperiaatteen mukaan ihmisiä on oikeudenmukaista kohdella eri tavalla vain silloin, kun se tapahtuu heikommassa asemassa olevien eduksi. Rawlsilainen ajattelu elää myös vahvasti suomalaisessa veropolitiikassa. Haluamme pitää toisistamme huolta ja luottaa siihen, että yhteiset verovarat käytetään viisaasti. Köyhyyden torjunta, yhdenvertaisuuden edistäminen ja heikommassa asemassa olevan puolustaminen koskettavat meitä kaikkia.

Halu puhaltaa yhteen hiileen näkyy myös Eurobarometrissa (2018), jonka mukaan suomalaiset luottavat toisiinsa eurooppalaisista maista eniten. Jotta luottamus myös säilyy, yksilöiden hyvinvoinnin ja yhteisen vastuun tulee jakautua oikeudenmukaisesti.

Hyvinvointivaltion palveluiden rahoituksen kannalta haasteen luovat väestön vanheneminen ja sen myötä kasvava sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä, sukupolvien välinen eriarvoistuminen sekä ilmastonmuutoksen kiihtyminen. Samalla on syytä kiinnittää huomiota neljänteen hyvinvointivaltion perustaa nakertavaan ongelmaan: veronvälttelyyn, jonka avulla minimoidaan oma osuus yhdessä kannetusta vastuusta. Palkkoja muunnetaan pääomatuloiksi, joista maksetaan vähemmän veroja. Pääomia ja jopa kokonaisia yrityksiä siirretään pois Suomesta pienempien verojen perässä. Samaan konserniin kuuluvat yritykset käyttävät lainajärjestelyjä hyväkseen siirtääkseen voittoja sinne, jossa niitä ei veroteta.

Hyvinvointivaltion rahoituksen lisäksi tällainen toiminta jäytää rehellisesti toimivien yritysten toiminnan kannattavuutta, mikäli kilpailija menee sieltä, missä aita on matalin. Näin ei pidä olla, vaan vastuullisuuden ja rehellisyyden on syytä kannattaa aina.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu yhteisvastuuseen, luottamukseen ja solidaarisuuteen. Keskeinen tavoite on avata jokaiselle mahdollisuus elää onnellista elämää ja tavoitella omia unelmiaan. Tämä tavoite on vaarassa vesittyä, jos veronkierron ja aggressiivisen verovälttelyn annetaan jatkua nykytahtiin. Hintalappu on nimittäin kova: vuoden 2007 jälkeen veronkierron ja verovälttelyn arvioidaan kaventaneen veropohjaa jopa yli miljardilla eurolla. Se tekee vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa.

Ratkaisuja veropohjan vahvistamiseen on onneksi lukuisia. Tulonmuuntoon sekä keinotekoiseen varojen, lainojen ja tappioiden siirtelyyn voidaan puuttua lainsäädännöllä ja tehostetulla valvonnalla niin, että jatkossa rehellisyys ja vastuullisuus kannattaa aina. 2020-luvulla tämä vaatii yhä vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä, johon etenkin EU tarjoaa vahvat puitteet. Tarvitaan myös EU:n rajat ylittäviä ratkaisuja. Yli 150 maan kansainvälinen G20:n ja OECD:n yhteistyöelin onkin esittänyt maiden välistä verotietojen vaihtoa yhtenä ratkaisuna veronkiertoon ja haitalliseen verosuunnitteluun.

Juuri läpinäkyvyys on reilun verojärjestelmän ytimessä. Kun tietoja lähdetään salaamaan ja varoja piilottamaan, vaikeutetaan veronkiertoon ja moneen muuhun rikolliseen toimintaan puuttumista. Avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden vaatiminen on ennen kaikkea yhdenvertaisuuskysymys ja yksityisen pääoman tulee olla reilun verotuksen kohteena siinä missä ansiotulojenkin. Verotietojen tulee olla läpinäkyviä ja viranomaisten tiedonvaihdon sujuvaa. Näin varmistetaan, että hyvinvointivaltio toimii jatkossakin jokaiselle lapsuuden mahdollisuuksien ponnahduslautana sekä turvana vanhuuden, sairauden ja muiden edesottamusten varalta.
 

Iiris Suomela, 

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan ja verojaoston jäsen